Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus: Pelkkä masennuslääke ei paranna

Jaa
Masennuslääkkeiden käyttötapoja tulisi korjata. Viimeisimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeet eivät itsessään paranna. Ne sen sijaan palauttavat tiettyjen aivoalueiden mahdollisuuden korjata virheellisiksi muodostuneita hermosoluyhteyksiä. Paraneminen edellyttää, että kytkennät ohjataan oikeanlaisiksi harjoittelun, kuntoutuksen tai terapian avulla, toteaa 2,5 miljoonan euron ERC-rahoituksen saanut neurotutkija Eero Castrén.

 
– Masennuslääkkeitä käytetään väärin.

Väittämä on rankka jopa Eero Castrénin kaltaisen arvostetun neurobiologin suusta. Onhan maailmassa jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat saaneet mielialalääkereseptin, ja lääketeollisuudessa pyörii miljardibisnes. Ei kai koko järjestelmä voi olla väärässä?

Viimeisimpien tutkimusten mukaan voi. Eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat, etteivät masennuslääkkeeet itsessään toimi parantajina. Niiden roolina on ainoastaan palauttaa aikuisten aivojen muovautuvuus. Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa uusien aivokytkentöjen luominen ja muokkaus vielä onnistuu oman toiminnan ja havaintojen avulla. Tällainen tilanne on edellisen kerran pikkulapsella, kun hänen aivonsa ja käsityksensä maailmasta kehittyvät ympäristön virikkeiden mukaan.


Väärät kytkennät oikeiksi

Kun aivojen muovautuvuus avataan uudelleen, voidaan päästä käsiksi tilanteisiin, joissa aivoissa syntyneet väärät kytkennät aiheuttavat ongelmia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset fobiat. Professori Eero Castrénin tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että terapia auttaa pelkotiloihin jonkin aikaa, mutta pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Molempia yhdistelemällä päästään sen sijaan pitkäaikaiseen vaikutukseen.

– Tuloksia ei siis synny pelkällä lääkkeiden ottamisella. Aivoille tulee lisäksi näyttää, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla, Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelevä Castrén sanoo.

Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet joskus eivät tunnu lainkaan vaikuttavan masennukseen. Jos esimerkiksi ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, pelkkä lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa.

Aikuisten aivojen muovautuvuuden avautuminen masennuslääkkeen avulla on tuonut Eero Castrénin kokonaisen uuden tutkimuskentän eteen. Hän on saanut aivojen muovautuvuuden mekanismeihin liittyviin tutkimuksiin viideksi vuodeksi 2,5 miljoonaa euroa Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n apurahaa.

Lisätietoja:
professori Eero Castrén, Helsingin yliopisto, Neurotieteen tutkimuskeskus, puh. (09) 191 57620, 050 520 7974

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Neurotieteen tutkimuskeskus on Helsingin yliopiston erillislaitos, jonka toimintoja on sekä Viikin että Meilahden kampuksilla. Neurotieteen tutkimuskeskus perustettiin vuonna 2002. Tutkijoita ja muuta henkilökuntaa on noin 160. Hieman yli puolet henkilökunnasta on ulkomaalaisia. Tutkimuksen lisäksi Neurotieteen tutkimuskeskus on merkittävä opetuksen antaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye