Suomalaistutkimus: Pelkkä masennuslääke ei paranna
– Masennuslääkkeitä käytetään väärin.
Väittämä on rankka jopa Eero Castrénin kaltaisen arvostetun neurobiologin suusta. Onhan maailmassa jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat saaneet mielialalääkereseptin, ja lääketeollisuudessa pyörii miljardibisnes. Ei kai koko järjestelmä voi olla väärässä?
Viimeisimpien tutkimusten mukaan voi. Eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat, etteivät masennuslääkkeeet itsessään toimi parantajina. Niiden roolina on ainoastaan palauttaa aikuisten aivojen muovautuvuus. Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa uusien aivokytkentöjen luominen ja muokkaus vielä onnistuu oman toiminnan ja havaintojen avulla. Tällainen tilanne on edellisen kerran pikkulapsella, kun hänen aivonsa ja käsityksensä maailmasta kehittyvät ympäristön virikkeiden mukaan.
Väärät kytkennät oikeiksi
Kun aivojen muovautuvuus avataan uudelleen, voidaan päästä käsiksi tilanteisiin, joissa aivoissa syntyneet väärät kytkennät aiheuttavat ongelmia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset fobiat. Professori Eero Castrénin tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että terapia auttaa pelkotiloihin jonkin aikaa, mutta pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Molempia yhdistelemällä päästään sen sijaan pitkäaikaiseen vaikutukseen.
– Tuloksia ei siis synny pelkällä lääkkeiden ottamisella. Aivoille tulee lisäksi näyttää, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla, Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelevä Castrén sanoo.
Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet joskus eivät tunnu lainkaan vaikuttavan masennukseen. Jos esimerkiksi ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, pelkkä lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa.
Aikuisten aivojen muovautuvuuden avautuminen masennuslääkkeen avulla on tuonut Eero Castrénin kokonaisen uuden tutkimuskentän eteen. Hän on saanut aivojen muovautuvuuden mekanismeihin liittyviin tutkimuksiin viideksi vuodeksi 2,5 miljoonaa euroa Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n apurahaa.
Lisätietoja:
professori Eero Castrén, Helsingin yliopisto, Neurotieteen tutkimuskeskus, puh. (09) 191 57620, 050 520 7974
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme