Helsingin yliopisto

Suomelle kaksi pronssimitalia biologian olympialaisissa

Jaa
Suomi sai kaksi pronssimitalia Hanoissa, Vietnamissa 17.-24.7.2015 järjestetyissä nuorten biologiaolympialaisissa. Voitokkaat kisaajat olivat Anna Kalmari Lahden yhteiskoulun lukiosta ja Antti Koivula Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Tua Karling Tikkurilan lukiosta sai kunniamaininnan. Lisäksi joukkueeseen kuului Tuure Peltonen Järvenpään lukiosta.
Suomen joukkueessa kilpailivat Anna Kalmari, Antti Koivula, Tua Karling ja Tuure Peltonen
Suomen joukkueessa kilpailivat Anna Kalmari, Antti Koivula, Tua Karling ja Tuure Peltonen

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 65 maata nelihenkisin joukkuein. Islanti ja Norja ottivat ensimmäistä kertaa osaa kisoihin, joten mukana oli ensimmäistä kertaa kaikki Pohjoismaat. Tanska oli kolmella pronssimitalilla oli parhaiten menestynyt Pohjoismaa ja Antti Koivula oli toiseksi parhaiten sijoittunut pohjoismaalainen kilpailija. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat sekä Yhdysvallat. Euroopan maista kultaa saivat Venäjä, Saksa ja Unkari.

Koulun biologian opetus auttoi menestykseen

-Suomalaisten menestys kertoo ennen kaikkea suomalaisen biologian opetuksen tasosta. Suomessa ei ole resursseja perinpohjaiseen valmennukseen, kuten monissa muissa maissa, mutta opiskelijoiden tieto- ja taitotaso lukion jälkeen on selvästi hyvää kansainvälistä tasoa, kertoo joukkueen johtajana toiminut Tuomas Aivelo Zürichin yliopistosta.

- Olympialaisten tehtävät ovat jatkuvasti muuttuneet tutkimuksellisemmiksi. Tämä vastaa myös muutosta suomalaisissa syksyllä voimaan tulevissa lukion opetussuunnitelmissa. Tällä hetkellä kansainvälisesti selvästi painotetaan biologisen tutkimuksen syvällistä ymmärtämistä ja päättelyä vaativia tehtäviä.

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista neljässä eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät muun muassa tarkastelemaan vietnamilaisten perhosten siipisuonten ja kasvien kukintojen rakenteita. Molekyylipuolen kokeissa muun muassa arvioitiin tuberkuloosipotilaille sopiva lääkeannos ja tutkittiin kahvin kemiallista koostumusta. Teoriakokeessa oli sata eri kysymystä biologian eri aloilta, vampyyrilepakoiden ruuanjakamiskäyttäytymisestä virusten rakenteen selvittämiseen.

Turkkilaisille erityismitalit

Viimeaikaiset tapahtumat Turkissa vaikuttivat myös kilpailun järjetelyihin: kaksi joukkuetta jäi pois kisoista, koska ne olivat jääneet Istanbulin lentokentälle. Turkin joukkue joutui palaamaan kotimaahansa käytännön osuuden jälkeen. Kansainvälinen tuomaristo päätti myöntää turkkilaisille kilpailijoille erityismitalit pelkästään käytännön kokeen perusteella.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Aivelon lisäksi Justus Mutanen Helsingin yliopistosta sekä Ville Leppäniemi Biologian ja maantieteen opettajien liitosta ja Järvenpään lukiosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaiset järjestetään Iso-Britanniassa, Warwickissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto
puh. 040 828 6466, tuomas.aivelo@ieu.uzh.ch


Justus Mutanen, Helsingin yliopisto
puh. 040 8453190, justus.mutanen@helsinki.fi


Ville Leppäniemi, BMOL / Järvenpään lukio
puh. 040 526 4062, ville.leppaniemi@jarvenpaa.fi


viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
riitta-leena.inki@helsinki.fi
puh. 050 448 5770

Kuvat

Suomen joukkueessa kilpailivat Anna Kalmari, Antti Koivula, Tua Karling ja Tuure Peltonen
Suomen joukkueessa kilpailivat Anna Kalmari, Antti Koivula, Tua Karling ja Tuure Peltonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye