Suomen Akatemia

Suomen Akatemia valitsi 10 uutta akatemiaprofessoria

Jaa

Suomen Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2019-31.12.2023. Tehtävään oli aiehaussa 193 hakijaa, joista 33 kutsuttiin toiseen vaiheeseen. Valinnassa käytettiin vertaisarviointia, joka tehtiin neljässä tieteenalalähtöisessä paneelissa. Niiden mukaan hakijat olivat erittäin korkeatasoisia ja hyvin verkottuneita tutkijoita. Lopullisen valinnan teki Akatemian yleisjaosto paneelien ehdotusten pohjalta.

Akatemiaprofessoriksi voidaan nimittää alansa kansainvälisesti arvostettu huippututkija, jonka tieteellisellä toiminnalla arvioidaan olevan merkittävää vaikuttavuutta tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan.

Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän merkittävästi tutkimusta ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä.

Uudet akatemiaprofessorit ovat Lauri Aaltonen Helsingin yliopistosta, Anne Haila (-31.12.2022) Helsingin yliopistosta, Pekka Lappalainen Helsingin yliopistosta, Matti Lassas Helsingin yliopistosta, Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta, Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta, Anssi Peräkylä Helsingin yliopistosta, Olli Raitakari Turun yliopistosta, Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta ja Tapio Salmi Åbo Akademista.

Valittujen tutkimusalat ovat syöpägenetiikka, sosiaalitieteet, solu- ja molekyylibiologia, sovellettu matematiikka, tiiviin aineen fysiikka, evoluutiobiologia, epidemiologia, teoreettinen fysiikka ja kemiallinen reaktiotekniikka.

Lauri Aaltonen pyrkii lisäämään tietämystä perimän toiminnasta syövässä tutkimalla suomalaisesta väestöstä ainutlaatuisia potilasryhmiä, kuten syövän suvuttaista keskittymistä ja potilaita, joita ympäristö altistaa samankaltaisesti.

Anne Haila etsii uudenlaisia ratkaisuja kaupungistumisen aiheuttamille ongelmille, joita ovat kohoava maanhinta, maakeinottelu, asumisen kalleus ja yhteisöjen hajoaminen.

Pekka Lappalainen tutkii rakennebiologian, biokemian ja solubiologian menetelmin, miten kaksi keskeistä aktiinia sitovaa proteiinia nopeuttavat aktiinisäikeiden purkautumista ja aktiinimolekyylien kierrätystä soluissa.

Matti Lassas tutkii inversio-ongelmia, joilla yleensä tarkoitetaan tuntemattomien rakenteiden selvittämistä epäsuorilla mittauksilla. Sovelluksilla tähdätään muun muassa erilaisten aivohalvaustyyppien tunnistamiseen ja maanalaisten luonnonvarojen kartoitukseen.

Peter Liljerothtutkii keinotekoisia designer-materiaaleja, jotka rakennetaan joko atomi kerrallaan käyttäen mikroskooppisia tekniikoita tai hyödyntäen molekyylien itsejärjestäytymistä. Päämääränä on luoda materiaaleja, joiden sähköisiä ominaisuuksia voidaan muokata halutusti.

Johanna Mappes tutkii eläinten signalointia ja kommunikointia, kuten miten eliöt sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön, mitä evolutiivisia seurauksia on petojen katoamisesta, miten fenotyyppinen vaihtelu pysyy populaatioissa ja mikä on kommunikoinnin merkitys lajiutumisprosesseihin.

Anssi Peräkylä selvittää, miten vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden narsistiset ongelmat, kuten haavoittuvuuden ja grandiositeetin välillä vaihteleva itsekokemus, muokkaavat sosiaalista vuorovaikutusta.

Olli Raitakari tutkii, onko vanhempien altistuminen tietyille riskitekijöille, kuten tupakansavu, ympäristömyrkyt, psykososiaalinen stressi, yhteydessä jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien välityksellä.

Kari Rummukainen tutkii gravitaatioaaltoja, jotka syntyivät kahden mustan aukon törmäyksessä. Vuonna 2034 avaruuteen lähetettävän gravitaatioaaltoteleskooppi LISA:n vaatimustenmäärittely kuuluu myös hänen tutkimukseensa.

Tapio Salmen tutkimusteemana on öljyä korvaavien puusta tuotettavien raaka-aineiden kehittäminen. Tutkimuskysymykset liittyvät kemiallisten reaktioiden, erityisesti katalyysin mallintamiseen ja tehostamiseen.

Lisätietoja:

- hallituksen puheenjohtaja Heikki Ruskoaho, p. 029 415 9472, etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi

- Ylijohtaja, tutkimus Riitta Maijala, p. 029 533 5002, etunimi.sukunimi (at) aka.fi

- Tarkemmat kuvaukset akatemiaprofessoreiden tutkimuksista: http://www.aka.fi/fi/akatemia/tutkimuksen-tekijoita/akatemiaprofessorit/1.1.2019-aloittavat-akatemiaprofessorit/

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Vedenpuhdistusjärjestelmiä kehitettävä kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi7.6.2018 10:50Tiedote

Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Uudella jäätymismenetelmällä voidaan puhdistaa vettä miltei ilman lisäenergiaa1.6.2018 09:58Tiedote

Talvipakkasia voidaan hyödyntää jäteveden puhdistamisessa kustannus- ja energiatehokkaasti. Kun jätevesi jäätyy luonnollisesti talvella, siitä muodostuva jää on puhtaampaa kuin itse jäännösjätevesi. Jäätymisprosessissa syntyvän jään puhtauteen vaikuttaa jäätymisnopeus: mitä hitaammin vesi jäätyy, sitä puhtaampaa siitä tulee. Tutkimus on osa Suomen Akatemian arktista tutkimusohjelmaa, jossa kehitetään arktisen alueen uniikille ja herkälle luonnolle sopivia kestävän kehityksen mukaisia työskentelymenetelmiä.

New natural freezing method offers energy savings in water purification1.6.2018 09:58Tiedote

Freezing winter temperatures can be put to good use in improving the cost and energy efficiency of wastewater purification. The ice that is formed when wastewater freezes naturally in the winter is cleaner than the residual waste water itself. The purity of the ice is a function of the rate of the freezing process: the slower the freezing process, the greater the purity of the resulting ice. Research is underway under the Academy of Finland’s Arctic Research Programme to develop sustainable working methods that are suited to the unique and fragile Arctic environment.

Ny frysningsmetod gör det möjligt att rena vatten praktiskt taget utan extra energi1.6.2018 09:58Tiedote

Vinterkylan kan utnyttjas i rening av avloppsvatten på ett både kostnads- och energieffektivt sätt. Då avloppsvatten vintertid fryser naturligt är den is som bildas på ytan renare än det ofrusna vattnet under isen. Hur ren isen är påverkas av frysningens hastighet: ju långsammare frysning, desto renare is. Detta har man kommit fram till i en undersökning inom Finlands Akademis arktiska forskningsprogram som enligt principerna för hållbar utveckling ska utveckla praxis som lämpar sig för det arktiska områdets unika och känsliga natur.

D-vitamiinitutkimus siivitti Utajärven lukion Tiedetonni-kilpailun voittoon15.5.2018 13:48Tiedote

Utajärven lukio voitti opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Opetushallituksen lukioille järjestämän Tiedetonni-kilpailun. Utajärven lukion ansiokkaassa projektissa tutkittiin biologian ja maantiedon opettaja Liisa Virran johdolla riittävää D-vitamiinin saantia. Palkinnon jakoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Tiedefoorumi-tapahtumassa keskiviikkona 9.5. Palkintoraha, 1000 euroa, tarjoaa koululle mahdollisuuden uusien projektien toteuttamiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme