Suomen ensimmäinen volumetrinen kaappausstudio tekee virtuaalitodellisuudesta yhä aidompaa

Tampereen yliopiston volumetrinen kaappausstudio (volumetric capture, VoCap) on paitsi ensimmäinen Suomessa myös maailman mittakaavassa harvinainen.
– Tutkimuksellisesti asia on uutta. Nyt kokeilemme, mitä kaikkea on mahdollista toteuttaa. Yksi selkeimmistä hyödyistä on se, että volumetristä kaappaustekniikkaa voidaan käyttää realistisen ja luonnollisen sisällön tuottamiseen ja sisällyttämiseen virtuaalimaailmoihin, kertoo studion käytännön järjestelyistä vastaava Staff Scientist Jussi Rantala.
VoCap-studiossa tuotetaan kolmiulotteista sisältöä näköaistille. Ytimessä on visuaalisen kokemuksen elämyksellisyys, immersiivisyys. 3D-kuvan voi sijoittaa virtuaaliseen ympäristöön ja liikuttaa sitä siellä aidon oloisesti.
– Virtuaaliset konsertit voisivat korvata matkustamisen konserttipaikalle. Taidemuseon herkät veistokset tai historialliset henkilöt voisi tuoda digitalisoituna elämyksenä tulevienkin sukupolvien saataville. Elokuvateollisuudessa volumetrisuudella voitaisiin lisätä vuorovaikutteisuutta ja kokemusta elokuvassa sisällä olemisesta, Rantala visioi.
Useat tutkimusalat hyötyvät volumetrisestä tekniikasta
CIVITin volumetrisessä studiossa kohdetta kuvataan samanaikaisesti kymmenillä kameraryhmillä eri kulmista. Studion 32 kamerayksiköstä kussakin on kolme erillistä kameraa.
VoCap-studion käyttö on maksutonta Tampereen korkeakouluyhteisön tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille. Sitä voivat vuokrata käyttöönsä myös yritykset ja yhteisöt.
CIVITin johtaja, professori Atanas Gotchev näkee, että korkeakouluyhteisössä monet tutkimusalueet voivat saada lisäarvoa uudesta tekniikasta. Siitä on luontevasti hyötyä esimerkiksi kuvien, konenäön ja kuvantamisen tutkimuksissa. Käyttökohteita löytyy myös luovilta aloilta, taiteesta ja mediasta.
– Kehotan laajentamaan näkökulmaa myös ihmistieteisiin! Tekniikkaa voi hyödyntää mm. vuorovaikutuksen, kehonkielen ja tunteiden mallintamiseen. Sille löytyy käyttöä myös kuntoutuksessa ja fysioterapiassa, Gotchev pohtii.
VoCap-studion toimintaan pääsee tutustumaan kesäkuussa
Volumetriseen studioon sekä liikkeenkaappausteknologiaan (motion capture technology) voi tutustua Tampere Imaging Days -tapahtumassa 8. kesäkuuta. Demoesityksiä voi seurata CIVITin tiloissa Hervannan kampuksen Sähkötalo-rakennuksen huoneessa SA201. Tapahtuma järjestetään yhdessä Business Tampereen kanssa.
Studio on saanut Suomen Akatemian rahoitusta osana MAGICS-hanketta, joka muodostaa infrastruktuuriverkoston yhdessä Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston kanssa.
CIVIT (Centre for Immersive Visual Technologies) on immersiivisten visuaalisten teknologioiden tutkimusinfrastruktuuri Tampereen yliopistossa. Tutkimuskeskus keskittyy 3D-sisällön edistyneeseen visualisointiin, 3D-videon ja -äänen kaappaukseen, immersiivisiin näyttöihin sekä immersiiviseen käyttäjäkokemukseen. CIVIT tarjoaa tiloja, laitteita ja tutkimusosaamista alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Lue lisää https://civit.fi/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi Rantala
050 318 5833
jussi.rantala@tuni.fi
Atanas Gotchev
040 849 0733
atanas.gotchev@tuni.fi
(kysymykset englanniksi)
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme