Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava

Tietotekniikka-ala samoin kuin tietotekniikan käyttö muilla aloilla kasvaa hurjaa, jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan alan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat jo kasvaneet suuremmiksi kuin esimerkiksi lentoliikenteellä.

Videosisällön osuus koko dataliikenteestä on jo lähes 80 prosenttia ja kasvaa edelleen. Kuluttajien koko ajan kasvava ruutuaika ja siirtyminen yhä korkealaatuisempaan kuvanlaatuun on yksi merkittävä tekijä alan sähkönkulutuksen globaaliin kasvuun.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tietotekniikka-alan osuuden maailman vuosittaisesta sähkönkulutuksesta arvioidaan harppaavan vähintään kuuteen, jopa 14 prosenttiin, sanoo Etlan johtava tutkija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Seppälä. Tuore tutkimusraportti “Energy and Electricity Consumption of the Information Economy Sector in Finland” (ETLA Report 107) julkistettiin torstaina 7. tammikuuta.

- Vaikka Suomen ICT-alan sähkönkulutus on noin 1–2 prosenttia kokonaiskulutuksesta, luku ei kuvaa oikeassa suhteessa digipalveluiden käytön aiheuttamaa ilmasto- ja ympäristövaikutusta. Merkittävä osa – ellei jopa valtaosa – suomalaisten organisaatioiden ja kuluttajien päivittäin käyttämistä digipalveluista tuotetaan ulkomailla sijaitsevissa palvelinkeskuksissa, jolloin energian kulutus ja vastaavat ilmasto- ja ympäristövaikutukset kohdistuvat muualle kuin Suomeen, toteaa Seppälä.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta

Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä vaatii päästövähennyksiä kaikilta aloilta. ICT-alan merkitys päästövähennysten saavuttamiseksi arvioidaan huomattavaksi. Saatavissa oleva tieto arvioitujen ja toteutuneiden päästövähennysten osalta on kuitenkin puutteellista, eikä yhteismitallista tapaa päästöjen mittaamiseen ole vielä olemassa.

Kansainvälisesti ei ole käytössä yhtenäistä, systemaattista tapaa alan sähkönkulutuksen tai ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin. Haastavuutta lisää se, että palveluiden tuotanto on maantieteellisesti hajautunutta eikä yksittäisillä toimijoilla – yrityksillä tai kansalaisilla – ole mahdollisuutta tietää missä, ja miten ympäristöystävällisesti digitaaliset palvelut on todellisuudessa tuotettu.

- Ilman kattavaa ja läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta ei voida luotettavasti arvioida tai säädellä ICT-alan kehitystä ja sen vaikutusta ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, huomauttaa tekniikan tohtori Kari Hiekkanen Aalto-yliopistosta.

Tilanteen parantamiseksi tutkijat suosittelevat, että ICT-alan sähkönkäytölle Suomessa on luotava raportointivelvoitteet, jotta alan kehityksestä saataisiin luotettavasti ja läpinäkyvästi tietoa kansallisella tasolla.

EU-tasolla ja kansainvälisesti laajemminkin on edistettävä yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.

Hiekkanen, Kari – Seppälä, Timo – Ylhäinen, Ilkka: “Energy and Electricity Consumption of the Information Economy Sector in Finland” (ETLA Report 107)