Suomen investointilama ei selity investointi-innon hiipumisella vaan yrityssektorin näivettymisellä – ”olemme investoineet seiniin, ei teknologiaan”
1.11.2021 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Suomen taloudessa alkoi nollakasvun aikakausi vuonna 2009. Investoinnit suhteessa talouden kokoon (arvonlisään) ovat pienentyneet, rakentamista lukuun ottamatta, ja investointien painopistettä on samalla siirtynyt teknologiasta rakentamiseen. Kehitys on johtunut toisaalta sähköteknisen teollisuuden tuotekehityspanostusten vähenemisestä, toisaalta korkotason laskun kanavoitumisesta voimakkaammin rakentamiseen kuin yritysten investointeihin.
– Suomeksi sanottuna, olemme investoineet seiniin, eikä teknologiaan. Ongelmallista on myös se, että koko talouden tasolla yrityssektori on näivettynyt investointien hiipuessa, tiivistää Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Sähköteknisen teollisuuden tuotekehityksen vähenemisen tärkein syy on Nokian matkapuhelinten Symbian-käyttöjärjestelmän häviäminen globaalissa kilpailussa, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”Kilpailu, ikääntyminen ja investointien vähäisyys” (Etla Raportti 119). Raportin ovat kirjoittaneet Aki Kangasharjun lisäksi tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö, Heli Koski ja Tero Kuusi, ja siinä tarkastellaan kone- ja laiteinvestointien sekä aineettomien investointien määrän vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä.
Raportin mukaan investointivajeen ja kierteen pysäyttämiseksi olennaista on nyt menestyä yritysten välisessä kilpailussa sekä nopeuttaa Suomen rakennemuutosta. Ratkaisun avaimet löytyvät kilpailullisesta ympäristöstä, vaikka sähköteknisen alan romahduksen taustalla vaikuttaakin hävitty kilpailu, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Sähköteknisen alan romahduksen taustalla on useita syitä, mutta keskeisin on matkapuhelinten Symbian-käyttöjärjestelmän epäonnistuminen globaalissa kilpailussa. Kun kilpailussa hävittiin, kannattavuus romahti, eikä uusia, vastaavan kokoluokan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteita ole edelleenkään löytynyt, Ali-Yrkkö kertoo.
2010-luvun kehitys myös korostaa kansainvälisen kilpailun ja kansainvälisten kauppasopimusten merkitystä. Erot kansainvälisissä kauppasopimuksissa paljastavat kilpailukyvyn merkityksen, kun punnitaan, kohdistuvatko yritysten investoinnit Suomeen vai muualle.
– Kaikesta tapahtuneesta huolimatta, opetus ei ole, että yritysten pitäisi välttää kilpailua. Kilpailullinen ympäristö toimii itsessään investointikannustimena, kun taas heikon kilpailun oloissa yritykset vähentävät erityisesti tuote- ja kehitysinvestointejaan, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo.
Yritykset investoivat, mutta yritysten osuus talouden arvonlisästä on pienentynyt
Nyt julkaistu tutkimus korostaa kansainvälisen kilpailun lisäksi myös Suomen rakennemuutoksen puutteellisuutta. Uusi löydös on, että yrityssektorin investoinnit eivät ole vähentyneet suhteessa yritysten omaan arvonlisään vaan yritysten osuus koko Suomen talouden arvonlisästä on pienentynyt.
– Yritysten investoinnit eivät ole palauttaneet riittävästi yritysten tuottavuutta. Osittain kyse on uutta kehittävien tuotekehitysinvestointien vähentymisestä, osittain kilpailukyvyn puutteesta. Kun yritysten arvonlisä ei ole kasvanut riittävästi, on niiden osuus koko kansantaloudesta pienentynyt. Talouden rakenteen painopiste on siirtynyt yrityssektorilta vahvemmin julkiselle sektorille ja kotitalouksille. Se on hidastanut paitsi koko talouden tuottavuuskasvua, myös tuottavuutta ylläpitäviä investointeja, pohtii Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Investointien määrän lisääminen edellyttääkin tutkijoiden mukaan panostamista talouskasvun näkymiin, kuten kilpailukykyyn ja työn tarjonnan lisäämiseen.
Rakennemuutosta kiihdytettävä työllisyyden ja työperäisen maahanmuuton kasvun kautta
2010-luvulla myös alkanut työikäisen väestön väheneminen ei selitä investointien romahdusta, mutta sillä on tekemistä investointien hitaan toipumisen kanssa. Investointien määrän lisääminen edellyttääkin panostamista työn tarjonnan lisäämiseen. Lisäksi tarvitaan työllisyysasteen merkittävää nousua ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
– Investointeja tukisi Suomessa se, että yhä useampi työikäinen ja eläkeiän saavuttanut alkaisi käydä töissä. Kestävyysvajearvion mukaan työllisyysasteen nousu kompensoisi ikääntymisen 2040-luvulle saakka. Jos vielä työperäinen maahanmuutto saadaan lisääntymään, investointien vaatima työvoima olisi turvattu vielä ainakin seuraavat 20 vuotta, laskee Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Kangasharju, Aki - Ali-Yrkkö, Jyrki - Koski, Heli - Kuusi, Tero: Kilpailu, ikääntyminen ja investointien vähäisyys (Etla Raportti 119, liitteenä)
Julkaistu raportti on osa TT-säätiön rahoittamaa vuonna 2021 päättyvää hanketta ”Vähäisten investointien syyt”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiHeli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat





Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Työllistymisen kannustimet parantuneet selvästi – lisätyön kannustimissa yhä isoja ongelmia20.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kokoaikatyön vastaanottamisen taloudelliset esteet eli työttömyysloukut ovat vähentyneet alle kolmannekseen Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Etlan tuoreen laskelman mukaan työttömyysloukussa on vuonna 2026 edelleen arviolta 49 000 henkilöä. Jos vuoden 2017 lainsäädäntö olisi jätetty voimaan, työttömyysloukussa olisi ollut peräti 171 000 suomalaista ja vuoden 2022 lainsäädännöllä 128 500. Samalla työttömyysloukun luonne on muuttunut: aiemmin loukussa olivat lapsiperheet, kun nykyään loukku on siirtynyt pienituloisiin toimeentulotukea ja asumistukea saaviin. Ansiopäivärahaa saaneiden työttömyysloukut ovat lähes kadonneet, mutta sen sijaan perusturvan saajilla loukkuja on yhtä paljon kuin aiemmin. Tuloloukut eli työssä olevien esteet pienten lisäansioiden tekemiseen eivät myöskään ole Suomessa vähentyneet.
Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu
Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.
Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.
”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote
Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.
”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
