Suomen meriliikenteen satamat selvisivät koronasta hyvin
6.9.2022 05:00:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Koronapandemia vaikeutti globaalien toimitusketjujen toimintaa ja kuritti samalla kaikkia satamia maailmassa. Satamien tulot ovat pitkälti riippuvaisia liikenteen määrästä sekä aluksille ja logistiikkatoimijoille tuotettavista palveluista.
Suomen kuntaomisteiset satamat yhtiöitettiin vuoteen 2016 mennessä, ja tämä satamayhtiöiden ryhmä muodostaa enemmistön Suomen merisatamista. Muutamia suurten teollisuuslaitosten satamia toimii edelleen teollisuusyhtiöiden omistuksessa, eikä niitä kaikkia ole eriytetty omiksi satamayhtiöikseen.
Oulun yliopisto johti tutkimusta satamayhtiöiden taloudellisesta koronakestävyydestä yhteistyössä Turun yliopiston ja Dublin University Collegen kanssa.
”Satamien tulovirrassa liikevaihdolla mitattuna tapahtui selkeä koronasta johtuva notkahdus. Koronaa edeltävä liikevaihdon kasvutrendi taittui, ja satamien liikevaihto kääntyi laskuun”, toteaa tutkimusta johtanut Oulun yliopiston väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas. ”Sen sijaan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät kutakuinkin ennallaan, joka kertoo satamien hyvästä sopeutumiskyvystä”, jatkaa Leviäkangas.
Tutkimuksessa analysoitiin 18 suomalaisen merisataman tilinpäätöksiä ja vuosikertomuksia. Analyysissa tehtiin laskelmia ennen vuotta 2019, jolloin koronan voidaan katsoa puhjenneen. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli koronan virallisesti pandemiaksi tammikuussa 2020. Huolimatta koronasta, muutama satama onnistui pitämään liikevaihdon kasvuprosentin positiivisena. ”Ehkä hieman yllättävää on, että nimenomaan tuontiin keskittyvien satamien tulovirta näytti kärsivän koronasta kaikkein vähiten”, sanoo Leviäkangas.
Tutkimusta jatketaan analysoimalla koronasta aiheutuneita taloudellisia jakaumavaikutuksia satamayhtiöiden työntekijöille, omistajille, palveluntuottajille ja verottajalle.
- Tutkimus ”Financial and economic performance of Finnish seaports – restructuring and pandemic impacts” esitellään International Association of Maritime Economics -konferenssissa Etelä-Korean Busanissa 15.9.2022.
Tutustu tutkimuspaperiin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto, puh: 040 6411 496, pekka.leviakangas@oulu.fi
Viestintäasiantuntija, Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, puh. 0504344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


