Suomen meriliikenteen satamat selvisivät koronasta hyvin

Koronapandemia vaikeutti globaalien toimitusketjujen toimintaa ja kuritti samalla kaikkia satamia maailmassa. Satamien tulot ovat pitkälti riippuvaisia liikenteen määrästä sekä aluksille ja logistiikkatoimijoille tuotettavista palveluista.
Suomen kuntaomisteiset satamat yhtiöitettiin vuoteen 2016 mennessä, ja tämä satamayhtiöiden ryhmä muodostaa enemmistön Suomen merisatamista. Muutamia suurten teollisuuslaitosten satamia toimii edelleen teollisuusyhtiöiden omistuksessa, eikä niitä kaikkia ole eriytetty omiksi satamayhtiöikseen.
Oulun yliopisto johti tutkimusta satamayhtiöiden taloudellisesta koronakestävyydestä yhteistyössä Turun yliopiston ja Dublin University Collegen kanssa.
”Satamien tulovirrassa liikevaihdolla mitattuna tapahtui selkeä koronasta johtuva notkahdus. Koronaa edeltävä liikevaihdon kasvutrendi taittui, ja satamien liikevaihto kääntyi laskuun”, toteaa tutkimusta johtanut Oulun yliopiston väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas. ”Sen sijaan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät kutakuinkin ennallaan, joka kertoo satamien hyvästä sopeutumiskyvystä”, jatkaa Leviäkangas.
Tutkimuksessa analysoitiin 18 suomalaisen merisataman tilinpäätöksiä ja vuosikertomuksia. Analyysissa tehtiin laskelmia ennen vuotta 2019, jolloin koronan voidaan katsoa puhjenneen. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli koronan virallisesti pandemiaksi tammikuussa 2020. Huolimatta koronasta, muutama satama onnistui pitämään liikevaihdon kasvuprosentin positiivisena. ”Ehkä hieman yllättävää on, että nimenomaan tuontiin keskittyvien satamien tulovirta näytti kärsivän koronasta kaikkein vähiten”, sanoo Leviäkangas.
Tutkimusta jatketaan analysoimalla koronasta aiheutuneita taloudellisia jakaumavaikutuksia satamayhtiöiden työntekijöille, omistajille, palveluntuottajille ja verottajalle.
- Tutkimus ”Financial and economic performance of Finnish seaports – restructuring and pandemic impacts” esitellään International Association of Maritime Economics -konferenssissa Etelä-Korean Busanissa 15.9.2022.
Tutustu tutkimuspaperiin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto, puh: 040 6411 496, pekka.leviakangas@oulu.fi
Viestintäasiantuntija, Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, puh. 0504344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Oulun yliopiston kiertotaloustutkimus edesauttoi 13 miljoonan euron teollisen investoinnin syntyä11.12.2025 07:27:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimus on auttanut merkittävää teollista investointia, kun Saint-Gobain avasi uuden laitoksen Raaheen. Kokonaisinvestoinnin arvo on 13 miljoonaa euroa. Laitos hyödyntää raaka-aineenaan SSAB:n terästehtaalla prosessissa muodostuvaa senkkakuonaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


