Suomen meriliikenteen satamat selvisivät koronasta hyvin

Koronapandemia vaikeutti globaalien toimitusketjujen toimintaa ja kuritti samalla kaikkia satamia maailmassa. Satamien tulot ovat pitkälti riippuvaisia liikenteen määrästä sekä aluksille ja logistiikkatoimijoille tuotettavista palveluista.
Suomen kuntaomisteiset satamat yhtiöitettiin vuoteen 2016 mennessä, ja tämä satamayhtiöiden ryhmä muodostaa enemmistön Suomen merisatamista. Muutamia suurten teollisuuslaitosten satamia toimii edelleen teollisuusyhtiöiden omistuksessa, eikä niitä kaikkia ole eriytetty omiksi satamayhtiöikseen.
Oulun yliopisto johti tutkimusta satamayhtiöiden taloudellisesta koronakestävyydestä yhteistyössä Turun yliopiston ja Dublin University Collegen kanssa.
”Satamien tulovirrassa liikevaihdolla mitattuna tapahtui selkeä koronasta johtuva notkahdus. Koronaa edeltävä liikevaihdon kasvutrendi taittui, ja satamien liikevaihto kääntyi laskuun”, toteaa tutkimusta johtanut Oulun yliopiston väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas. ”Sen sijaan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät kutakuinkin ennallaan, joka kertoo satamien hyvästä sopeutumiskyvystä”, jatkaa Leviäkangas.
Tutkimuksessa analysoitiin 18 suomalaisen merisataman tilinpäätöksiä ja vuosikertomuksia. Analyysissa tehtiin laskelmia ennen vuotta 2019, jolloin koronan voidaan katsoa puhjenneen. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli koronan virallisesti pandemiaksi tammikuussa 2020. Huolimatta koronasta, muutama satama onnistui pitämään liikevaihdon kasvuprosentin positiivisena. ”Ehkä hieman yllättävää on, että nimenomaan tuontiin keskittyvien satamien tulovirta näytti kärsivän koronasta kaikkein vähiten”, sanoo Leviäkangas.
Tutkimusta jatketaan analysoimalla koronasta aiheutuneita taloudellisia jakaumavaikutuksia satamayhtiöiden työntekijöille, omistajille, palveluntuottajille ja verottajalle.
- Tutkimus ”Financial and economic performance of Finnish seaports – restructuring and pandemic impacts” esitellään International Association of Maritime Economics -konferenssissa Etelä-Korean Busanissa 15.9.2022.
Tutustu tutkimuspaperiin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto, puh: 040 6411 496, pekka.leviakangas@oulu.fi
Viestintäasiantuntija, Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, puh. 0504344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme