VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Suomen tehokkuus EU-lainsäädännön täytäntöönpanijana on myönteisen kehityksen jälkeen jälleen heikentynyt

Jaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut tarkastuksen EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta Suomessa. Täytäntööpano tehostui vuosina 2012–2015, mutta vuodesta 2016 alkaen tehokkuus on heikentynyt. Heikkenemistä ilmenee myös muissa EU-maissa, mutta Suomessa keskitasoa enemmän. VTV:n tarkastuksen mukaan myös lainvalmistelun avoimuudessa on parantamisen varaa: hallituksen tulisi kertoa nykyistä avoimemmin, johtuvatko kansalliset säädösehdotukset EU-oikeuden velvoitteista vai kansallisesta tarpeesta.

Tehokas täytäntöönpano vaatii koordinaatiota, kompromissien löytämistä ja riittäviä resursseja

VTV selvitti tarkastuksessaan, mitkä hallinnon sisäiset ja toimintaympäristöstä johtuvat seikat luovat edellytyksiä EU-lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle. Täytäntöönpanon oikea-aikaisuus kehittyi Suomessa myönteisesti vuosina 2012–2015, jolloin Suomea vastaan käynnistettyjen rikkomusmenettelyjen määrä vähentyi. Rikkomusmenettelyjä käynnistettiin kyseisellä aikajaksolla keskimäärin 18 vuodessa. Määrä kuitenkin nousi vuonna 2016, jolloin käynnistettiin 36 viivästymisistä aiheutuvaa rikkomusmenettelyä.

Suomea vastaan käynnistetyt viivästyksiä koskevat rikkomusmenettelyt etenivät tarkasteluajanjaksolla suhteellisen harvoin niin sanottuun toiseen vaiheeseen eli perusteltuun lausuntoon saakka. Vaikka viime aikoina aikaisempaa useampi menettelyistä on edennyt perustellun lausunnon vaiheeseen, ne eivät kuitenkaan ole johtaneet sanktioiden määräämiseen Suomelle. Täytäntöönpanon oikea-aikaisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota taloudellisten sanktioiden riskin minimoimiseksi ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että taloudellisten sanktioiden riski on kasvanut komission omaksuttua entistä tiukemman lähestymistavan täytäntöönpanoviivästyksiin.

Suomella on EU:n jäsenvaltiona velvollisuus saattaa direktiivit oikea-aikaisesti ja täsmällisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa komission käynnistämään rikkomusmenettelyyn jäsenvaltiota vastaan, minkä seurauksena jäsenvaltio voidaan tuomita maksamaan mittavia taloudellisia sanktioita. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa myös jäsenvaltion yksityisille tahoille maksamiin vahingonkorvauksiin ja aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta.

EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä tehdään usein myös pelkästään kansallisista tarpeista lähtöisin olevia lainsäädäntöuudistuksia tai muita lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotta lainsäädäntökokonaisuus pysyy johdonmukaisena ja selkeänä. Muun lainsäädännön uudistamisen liittäminen osaksi EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa voi hidastaa lainsäädäntöprosessia ja voi viivästyttää täytäntöönpanoa. Laajempia lainsäädäntöuudistuksia harkittaessa onkin arvioitava myös täytäntöönpanon viivästymisen valtiontaloudellisia riskejä.

Monet lainsäädäntöhankkeista ylittävät hallinnonalojen rajat, jolloin tarvitaan koordinointia. EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon on liittynyt ongelmia ministeriöiden vastuusuhteiden määrittämisessä, mikä on hidastanut täytäntöönpanon käynnistämistä. Hallinnonalarajat ylittävissä täytäntöönpanohankkeissa tulisikin pyrkiä toimivaan koordinaatioon ja vastuusuhteiden selkeyteen. Täytäntöönpanon tehokkuuteen vaikuttavat myös kyky kompromisseihin eri intressiryhmien välillä sekä lainsäädäntötyöhön käytettävissä olevan resurssin määrä.

Lainvalmistelussa tulisi avoimemmin kertoa, onko taustalla kansallinen tarve vai EU-oikeuden velvoite

Hallituksen esityksistä ei käy riittävästi ilmi, miltä osin kansalliset säädösehdotukset johtuvat EU-oikeuden velvoitteista ja miltä osin puhtaasti kansallisista tarpeista. Tämä on ongelmallista lainvalmistelun avoimuuden kannalta. Hallituksen esityksissä oli puutteita myös kansallisen liikkumavaran käytön vaikutusarvioinneissa. Myöskään lausuntopalautteen perusteella tehdyt muutokset eivät käy esityksistä riittävästi ilmi.

EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa seurataan lähes kaikissa EU-jäsenvaltioissa keskitetysti. Suomessa keskitettyä seurantaa on alettu toteuttaa elokuusta 2016 valtioneuvoston EU-sihteeristön johdolla. Uudistus on myönteinen ja auttaa minimoimaan täytäntöönpanon viivästymisestä mahdollisesti seuraavia taloudellisia sanktioita ja muita riskejä. Myös useimmilla ministeriöillä on käytäntöjä EU-lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaan.

VTV:n arvio perustuu tuloksellisuustarkastuskertomukseen EU-lainsäädännön täytäntöönpano 12/2017.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

johtava tuloksellisuustarkastaja Tuula Näätänen
040 736 2714
tuula.naatanen@vtv.fi

johtava tuloksellisuustarkastaja Leena Kerppilä
050 575 9051
leena.kerppila@vtv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Generaldirektör Tytti Yli-Viikari: ”Politiskt beslutsfattande i realtid kräver nytt slags stöd av tjänstemännen”19.9.2017 12:01Tiedote

Statens revisionsverks (VTV) årsberättelse till riksdagen har publicerats. I översikten tar generaldirektör Tytti Yli-Viikari upp matchningsproblemet mellan politiken och tjänstemannaberedningen. Det politiska beslutsfattandet har förändrats och behöver en öppen, transparent, snabb och interaktiv tjänstemannaberedning för att lyckas. Tjänstemännen ansvarar för att lyfta fram vad som är möjligt respektive omöjligt med tanke på lagstiftningen och statsfinanserna. Yli-Viikari framhåller även behovet av en egen riskhanteringspolitik för statsrådet.

Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari: ”Reaaliajassa tapahtuva poliittinen päätöksenteko vaatii uudenlaista tukea virkamiehiltä”19.9.2017 12:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vuosikertomuksensa eduskunnalle. Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari nostaa katsauksessaan esiin politiikan ja virkamiesvalmistelun kohtaanto-ongelmat. Poliittinen päätöksenteko on muuttunut ja tarvitsee onnistuakseen avointa, läpinäkyvää, nopeaa ja vuorovaikutteista virkamiesvalmistelua. Virkamiesten vastuulla on nostaa esille, mikä on mahdollista ja mahdotonta lainsäädännön ja valtiontalouden näkökulmasta. Yli-Viikari tuo esiin myös tarpeen valtioneuvoston omalle riskienhallintapolitiikalle.

Finlands effektivitet som genomförare av EU-lagstiftningen har försämrats efter en positiv utvecklingsperiod12.9.2017 10:02Tiedote

Statens revisionsverk har publicerat en granskning av genomförandet av EU-lagstiftningen i Finland. Genomförandet blev mer effektivt under 2012–2015, men från och med 2016 har effektiviteten försämrats. Genomförandet har försämrats även i andra EU-länder, men i Finland överskrider försämringen medelnivån. Utifrån revisionsverkets granskning ska öppenheten i lagberedningen också förbättras: regeringen bör mer öppet berätta om enskilda nationella lagförslag beror på skyldigheter i EU-lagstiftningen eller på nationella behov.

Kouluterveydenhuolto pystyy tarttumaan lasten mielenterveysongelmiin, mutta hoitoon pääsyä ja tiedonkulkua on parannettava29.8.2017 07:00Tiedote

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen (1) mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli saanut 25. ikävuoteen mennessä psykiatrista hoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmien vuoksi. Kouluterveydenhuolto on avainroolissa ongelmiin tarttumisessa. VTV:n selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon tarjoama tuki lasten mielenterveysongelmissa on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla, mutta resurssit ja toimintatavat vaihtelevat alueiden ja koulujen välillä. Mielenterveysongelmat tulevat parhaiten esiin laajoissa terveystarkastuksissa sekä yhteistyössä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kehitettävää on erityisesti hoitoon pääsyssä ja tiedonkulussa eri toimijoiden välillä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien kärjistymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen riskiä sekä vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta.

Skolhälsovården är bra på att ingripa vid psykisk ohälsa hos barn men vårdtillgången och informationsutbytet måste bli bättre29.8.2017 07:00Tiedote

Enligt en utredning publicerad 2012 (1) hade var femte bland ungdomar födda 1987 fått psykiatrisk behandling eller medicinering innan de fyllt 25 år. Skolhälsovården spelar en avgörande roll när det gäller att ingripa i problemen. Enligt en utredning från revisionsverket ger skolhälsovården i princip bra stöd vid psykisk ohälsa hos barn, men det finns skillnader i resurserna och rutinerna mellan regionerna och skolorna. Psykiska problem uppdagas bäst i de utvidgade hälsogranskningarna samt i samarbete med eleverna, familjerna och skolans personal. Utvecklingsbehoven hänför sig särskilt till vårdtillgången och informationsutbytet mellan aktörerna. Förebyggande arbete och tidiga insatser vid psykisk ohälsa kan minska risken för att de psykiska problemen försvåras och den drabbade personens funktionsförmåga försvagas, varigenom det är möjligt att dyrare tjänster inte behöver sättas in.

Hälsovårdscentralerna bör bli bättre på identifiering av och vårdplanering för kunder som är höganvändare av tjänster20.6.2017 07:00Tiedote

Statens revisionsverk utredde förutsättningar för kostnadseffekterna vid vården av kunder som är höganvändare av primärvårdstjänster. Vid revisionen uppdagades brister vid identifiering av kunderna, samordning av vården samt i informationsutbytet. Hälsovårdscentralerna bör ha mer systematisk uppföljning av kundernas behov och användning av tjänster. Samordnade kriterier skulle underlätta identifieringen av höganvändande kunder, och en vårdplan som upprättats tillsammans med kunden är ett bra verktyg för uppföljning av vården. År 2014 använde kommunerna och staten över 2,8 miljarder euro på att ordna primärvårdstjänster.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme