VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Suomen tehokkuus EU-lainsäädännön täytäntöönpanijana on myönteisen kehityksen jälkeen jälleen heikentynyt

Jaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut tarkastuksen EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta Suomessa. Täytäntööpano tehostui vuosina 2012–2015, mutta vuodesta 2016 alkaen tehokkuus on heikentynyt. Heikkenemistä ilmenee myös muissa EU-maissa, mutta Suomessa keskitasoa enemmän. VTV:n tarkastuksen mukaan myös lainvalmistelun avoimuudessa on parantamisen varaa: hallituksen tulisi kertoa nykyistä avoimemmin, johtuvatko kansalliset säädösehdotukset EU-oikeuden velvoitteista vai kansallisesta tarpeesta.

Tehokas täytäntöönpano vaatii koordinaatiota, kompromissien löytämistä ja riittäviä resursseja

VTV selvitti tarkastuksessaan, mitkä hallinnon sisäiset ja toimintaympäristöstä johtuvat seikat luovat edellytyksiä EU-lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle. Täytäntöönpanon oikea-aikaisuus kehittyi Suomessa myönteisesti vuosina 2012–2015, jolloin Suomea vastaan käynnistettyjen rikkomusmenettelyjen määrä vähentyi. Rikkomusmenettelyjä käynnistettiin kyseisellä aikajaksolla keskimäärin 18 vuodessa. Määrä kuitenkin nousi vuonna 2016, jolloin käynnistettiin 36 viivästymisistä aiheutuvaa rikkomusmenettelyä.

Suomea vastaan käynnistetyt viivästyksiä koskevat rikkomusmenettelyt etenivät tarkasteluajanjaksolla suhteellisen harvoin niin sanottuun toiseen vaiheeseen eli perusteltuun lausuntoon saakka. Vaikka viime aikoina aikaisempaa useampi menettelyistä on edennyt perustellun lausunnon vaiheeseen, ne eivät kuitenkaan ole johtaneet sanktioiden määräämiseen Suomelle. Täytäntöönpanon oikea-aikaisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota taloudellisten sanktioiden riskin minimoimiseksi ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että taloudellisten sanktioiden riski on kasvanut komission omaksuttua entistä tiukemman lähestymistavan täytäntöönpanoviivästyksiin.

Suomella on EU:n jäsenvaltiona velvollisuus saattaa direktiivit oikea-aikaisesti ja täsmällisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa komission käynnistämään rikkomusmenettelyyn jäsenvaltiota vastaan, minkä seurauksena jäsenvaltio voidaan tuomita maksamaan mittavia taloudellisia sanktioita. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa myös jäsenvaltion yksityisille tahoille maksamiin vahingonkorvauksiin ja aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta.

EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä tehdään usein myös pelkästään kansallisista tarpeista lähtöisin olevia lainsäädäntöuudistuksia tai muita lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotta lainsäädäntökokonaisuus pysyy johdonmukaisena ja selkeänä. Muun lainsäädännön uudistamisen liittäminen osaksi EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa voi hidastaa lainsäädäntöprosessia ja voi viivästyttää täytäntöönpanoa. Laajempia lainsäädäntöuudistuksia harkittaessa onkin arvioitava myös täytäntöönpanon viivästymisen valtiontaloudellisia riskejä.

Monet lainsäädäntöhankkeista ylittävät hallinnonalojen rajat, jolloin tarvitaan koordinointia. EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon on liittynyt ongelmia ministeriöiden vastuusuhteiden määrittämisessä, mikä on hidastanut täytäntöönpanon käynnistämistä. Hallinnonalarajat ylittävissä täytäntöönpanohankkeissa tulisikin pyrkiä toimivaan koordinaatioon ja vastuusuhteiden selkeyteen. Täytäntöönpanon tehokkuuteen vaikuttavat myös kyky kompromisseihin eri intressiryhmien välillä sekä lainsäädäntötyöhön käytettävissä olevan resurssin määrä.

Lainvalmistelussa tulisi avoimemmin kertoa, onko taustalla kansallinen tarve vai EU-oikeuden velvoite

Hallituksen esityksistä ei käy riittävästi ilmi, miltä osin kansalliset säädösehdotukset johtuvat EU-oikeuden velvoitteista ja miltä osin puhtaasti kansallisista tarpeista. Tämä on ongelmallista lainvalmistelun avoimuuden kannalta. Hallituksen esityksissä oli puutteita myös kansallisen liikkumavaran käytön vaikutusarvioinneissa. Myöskään lausuntopalautteen perusteella tehdyt muutokset eivät käy esityksistä riittävästi ilmi.

EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa seurataan lähes kaikissa EU-jäsenvaltioissa keskitetysti. Suomessa keskitettyä seurantaa on alettu toteuttaa elokuusta 2016 valtioneuvoston EU-sihteeristön johdolla. Uudistus on myönteinen ja auttaa minimoimaan täytäntöönpanon viivästymisestä mahdollisesti seuraavia taloudellisia sanktioita ja muita riskejä. Myös useimmilla ministeriöillä on käytäntöjä EU-lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaan.

VTV:n arvio perustuu tuloksellisuustarkastuskertomukseen EU-lainsäädännön täytäntöönpano 12/2017.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

johtava tuloksellisuustarkastaja Tuula Näätänen
040 736 2714
tuula.naatanen@vtv.fi

johtava tuloksellisuustarkastaja Leena Kerppilä
050 575 9051
leena.kerppila@vtv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Behov att rätta till partifinansiering och partibidrag – granskningar har ökat transparensen15.2.2018 12:00Tiedote

Partierna följer reglerna om partifinansieringen i stort sett bra, men det finns också många brister i partiernas finansierings- och rapporteringsförfaranden. År 2017 gjorde Statens revisionsverk (VTV) 50 granskningar, där VTV utredde finansieringen av riksdagspartierna och deras distriktsorganisationer. Därutöver utövade VTV tillsyn över statsunderstöden till partierna, det så kallade partibidraget.

Kommunanvisning av personer som beviljats internationellt skydd har förbättrats – landskapsreformen ger upphov till nya utvecklingsbehov23.1.2018 07:00Tiedote

Systemet med kommunersättningar för personer som beviljats internationellt skydd har utvecklats aktivt de senaste åren. Samtidigt har samarbetet mellan mottagningscentralerna, Närings-, trafik- och miljöcentralerna och kommunerna blivit bättre i fråga om kommunanvisningar. Även i framtiden – efter landskapsreformen – kommer det att behövas nära informationsutbyte och samarbete för att uppnå smidig kommunanvisning och lyckad integration av klienterna.

Kansainvälistä suojelua saavien ohjaus kuntiin parantunut – maakuntauudistus tuo uusia kehittämistarpeita23.1.2018 07:00Tiedote

Kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä koskevaa kuntakorvausjärjestelmää on kehitetty viime vuosina aktiivisesti. Samalla vastaanottokeskusten, ELY-keskusten ja kuntien välinen yhteistyö kuntiin ohjaamisessa on parantunut. Maakuntauudistuksen toteutuessa myös jatkossa tarvitaan kiinteää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, jotta asiakkaat saadaan ohjattua hallitusti kuntiin ja kotoutuminen onnistuu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme