VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Suomen tehokkuus EU-lainsäädännön täytäntöönpanijana on myönteisen kehityksen jälkeen jälleen heikentynyt

Jaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut tarkastuksen EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta Suomessa. Täytäntööpano tehostui vuosina 2012–2015, mutta vuodesta 2016 alkaen tehokkuus on heikentynyt. Heikkenemistä ilmenee myös muissa EU-maissa, mutta Suomessa keskitasoa enemmän. VTV:n tarkastuksen mukaan myös lainvalmistelun avoimuudessa on parantamisen varaa: hallituksen tulisi kertoa nykyistä avoimemmin, johtuvatko kansalliset säädösehdotukset EU-oikeuden velvoitteista vai kansallisesta tarpeesta.

Tehokas täytäntöönpano vaatii koordinaatiota, kompromissien löytämistä ja riittäviä resursseja

VTV selvitti tarkastuksessaan, mitkä hallinnon sisäiset ja toimintaympäristöstä johtuvat seikat luovat edellytyksiä EU-lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle. Täytäntöönpanon oikea-aikaisuus kehittyi Suomessa myönteisesti vuosina 2012–2015, jolloin Suomea vastaan käynnistettyjen rikkomusmenettelyjen määrä vähentyi. Rikkomusmenettelyjä käynnistettiin kyseisellä aikajaksolla keskimäärin 18 vuodessa. Määrä kuitenkin nousi vuonna 2016, jolloin käynnistettiin 36 viivästymisistä aiheutuvaa rikkomusmenettelyä.

Suomea vastaan käynnistetyt viivästyksiä koskevat rikkomusmenettelyt etenivät tarkasteluajanjaksolla suhteellisen harvoin niin sanottuun toiseen vaiheeseen eli perusteltuun lausuntoon saakka. Vaikka viime aikoina aikaisempaa useampi menettelyistä on edennyt perustellun lausunnon vaiheeseen, ne eivät kuitenkaan ole johtaneet sanktioiden määräämiseen Suomelle. Täytäntöönpanon oikea-aikaisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota taloudellisten sanktioiden riskin minimoimiseksi ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että taloudellisten sanktioiden riski on kasvanut komission omaksuttua entistä tiukemman lähestymistavan täytäntöönpanoviivästyksiin.

Suomella on EU:n jäsenvaltiona velvollisuus saattaa direktiivit oikea-aikaisesti ja täsmällisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa komission käynnistämään rikkomusmenettelyyn jäsenvaltiota vastaan, minkä seurauksena jäsenvaltio voidaan tuomita maksamaan mittavia taloudellisia sanktioita. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa myös jäsenvaltion yksityisille tahoille maksamiin vahingonkorvauksiin ja aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta.

EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä tehdään usein myös pelkästään kansallisista tarpeista lähtöisin olevia lainsäädäntöuudistuksia tai muita lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotta lainsäädäntökokonaisuus pysyy johdonmukaisena ja selkeänä. Muun lainsäädännön uudistamisen liittäminen osaksi EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa voi hidastaa lainsäädäntöprosessia ja voi viivästyttää täytäntöönpanoa. Laajempia lainsäädäntöuudistuksia harkittaessa onkin arvioitava myös täytäntöönpanon viivästymisen valtiontaloudellisia riskejä.

Monet lainsäädäntöhankkeista ylittävät hallinnonalojen rajat, jolloin tarvitaan koordinointia. EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon on liittynyt ongelmia ministeriöiden vastuusuhteiden määrittämisessä, mikä on hidastanut täytäntöönpanon käynnistämistä. Hallinnonalarajat ylittävissä täytäntöönpanohankkeissa tulisikin pyrkiä toimivaan koordinaatioon ja vastuusuhteiden selkeyteen. Täytäntöönpanon tehokkuuteen vaikuttavat myös kyky kompromisseihin eri intressiryhmien välillä sekä lainsäädäntötyöhön käytettävissä olevan resurssin määrä.

Lainvalmistelussa tulisi avoimemmin kertoa, onko taustalla kansallinen tarve vai EU-oikeuden velvoite

Hallituksen esityksistä ei käy riittävästi ilmi, miltä osin kansalliset säädösehdotukset johtuvat EU-oikeuden velvoitteista ja miltä osin puhtaasti kansallisista tarpeista. Tämä on ongelmallista lainvalmistelun avoimuuden kannalta. Hallituksen esityksissä oli puutteita myös kansallisen liikkumavaran käytön vaikutusarvioinneissa. Myöskään lausuntopalautteen perusteella tehdyt muutokset eivät käy esityksistä riittävästi ilmi.

EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa seurataan lähes kaikissa EU-jäsenvaltioissa keskitetysti. Suomessa keskitettyä seurantaa on alettu toteuttaa elokuusta 2016 valtioneuvoston EU-sihteeristön johdolla. Uudistus on myönteinen ja auttaa minimoimaan täytäntöönpanon viivästymisestä mahdollisesti seuraavia taloudellisia sanktioita ja muita riskejä. Myös useimmilla ministeriöillä on käytäntöjä EU-lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaan.

VTV:n arvio perustuu tuloksellisuustarkastuskertomukseen EU-lainsäädännön täytäntöönpano 12/2017.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

johtava tuloksellisuustarkastaja Tuula Näätänen
040 736 2714
tuula.naatanen@vtv.fi

johtava tuloksellisuustarkastaja Leena Kerppilä
050 575 9051
leena.kerppila@vtv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Revisionsorgan i EU-länder bedömde finanspolitiska EU-, IMF- och OECD-rekommendationer7.11.2017 07:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) medverkade i en parallell revision av sex EU-länders finanspolitik utifrån internationella organisationers finanspolitiska rekommendationer och medlemsländernas åtgärder för att minska de finanspolitiska riskerna. Utöver Finland deltog Nederländerna, Lettland, Portugal, Sverige och Slovakien i revisionen. Enligt resultaten från den parallella revisionen har EU, OECD och IMF gett liknande finanspolitiska rekommendationer till respektive land. Vad gäller Finland har dessutom en avsevärd del av rekommendationerna upprepats år efter år.

EU-maiden tarkastusvirastot arvioivat EU:n, IMF:n ja OECD:n talouspoliittisia suosituksia7.11.2017 07:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli mukana kuuden EU-maan finanssipolitiikan rinnakkaistarkastuksessa, jossa tarkasteltiin kansainvälisten organisaatioiden talouspoliittisia suosituksia ja jäsenmaiden toteuttamia toimia julkisen talouden riskien pienentämiseksi. Tarkastuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Hollanti, Latvia, Portugali, Ruotsi ja Slovakia. Rinnakkaistarkastuksen tulosten mukaan EU:n, OECD:n ja IMF:n talouspoliittiset suositukset ovat kunkin maan kohdalla olleet samansuuntaisia. Suomelle annetuissa suosituksissa on lisäksi ollut huomattavasti toistoa vuodesta toiseen.

De offentliga finanserna stärks inte enligt regeringens mål för den finansiella ställningen3.11.2017 07:01Tiedote

Enligt VTV:s bedömning förbättras den offentliga sektorns finansiella ställning inte i takt med regeringens mål för mandatperioden trots att ekonomin går bättre. När man eliminerar det förbättrade konjunkturlägets effekt på finanserna och utgår från finansministeriets prognos visar beräkningarna att det strukturella saldot för den offentliga sektorn försämras åren 2017 och 2018. Det strukturella saldot beräknas bli -1,3 procent i förhållande till bruttonationalprodukten år 2018 och hamnar då cirka 0,8 procentenheter från det medelfristiga målet (MTO). Trots att de offentliga finanserna stärks i år när ekonomin går bättre kommer inte heller det nominella balansmålet att uppnås under denna mandatperiod. Detta beror på att statsfinanserna stärks långsammare än planerat.

Julkisen talouden rahoitusasema ei vahvistu hallituksen tavoitteiden mukaisesti3.11.2017 07:00Tiedote

VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei tule parantuneesta taloustilanteesta huolimatta kohentumaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella. Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, josta on poistettu suhdannetilanteen kohentumisen vaikutus rahoitusasemaan, heikkenee valtiovarainministeriön ennusteeseen perustuvien laskelmien mukaan vuosina 2017 ja 2018. Rakenteellinen jäämä on noin -1,3 prosenttia vuonna 2018, jääden noin 0,8 prosenttiyksikön päähän sille asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta (MTO). Vaikka parantunut taloustilanne on vahvistanut julkista taloutta vuonna 2017, ei myöskään julkisen talouden nimellistä tasapainotavoitetta tulla saavuttamaan tällä vaalikaudella. Tämä johtuu valtiontalouden rahoitusaseman tavoiteltua hitaammasta vahvistumisesta.

Försvarsmaktens strategiska planering har stärkts, ekonomiplaneringen för materielprojekt bör utvecklas31.10.2017 07:01Tiedote

Enligt VTV:s revision har Försvarsmaktens strategiska planering stärkts efter försvarsreformen. Verksamhetsansvariga bör bedöma hur styrningen fungerar som helhet och förbättra kopplingen mellan den ekonomiska och strategiska planeringen. Man behöver utveckla den ekonomiska analysen och uppföljningen av framförallt materielprojekten. Finlands försvarsbudget år 2017 uppgår till cirka 2,83 miljarder euro, dvs. 5,1 % av utgifterna i statens budgetekonomi.

Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on vahvistunut, materiaalihankkeiden taloussuunnittelua tulee edelleen kehittää31.10.2017 07:00Tiedote

VTV:n tarkastuksen mukaan Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on vahvistunut puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Toiminnan ohjauskokonaisuuden toimivuudesta tulisi tehdä arvio, ja taloussuunnittelu tulisi kytkeä paremmin strategiseen suunnitteluun. Kehitettävää on erityisesti materiaalihankkeiden taloudellisessa arvioinnissa ja seurannassa. Suomen puolustusbudjetti vuonna 2017 on noin 2,83 miljardia euroa eli 5,1 % valtion budjettitalouden menoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme