Suomen vanhimpien sanojen etymologiat verkkoon

Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja EVE on suunnattu kaikille etymologiasta kiinnostuneille. Sen tavoitteena on kuvailla sanojen alkuperä mahdollisimman ymmärrettävästi.
Tutuilla sanoilla on pitkä historia
Suurin osa vanhimmasta sanastosta kuuluu samalla suomen tavallisimpaan sanastoon. Jo nyt sanakirja kertoo, mitä tiedämme vaikkapa sanojen kala, juoda ja jumala alkuperästä. Toisaalta joukossa on myös nykyään harvoin käytettyjä sanoja, kuten nato ja äimä.
– Sanojen alkuperä kiehtoo. Monet kiinnostuvat etymologiasta uutta kieltä oppiessaan tai muuten aiemmin tuntemattomiin sanoihin törmätessään. Etymologia kertoo meille kulttuuriemme juurista ja menneisyyden kontakteista eri kielten puhujien välillä. Kielihistoriallinen tutkimus luo valoa kirjoitetun historian taakse esihistoriaan asti, kertoo sanakirjatyöryhmän johtaja, tutkijatohtori Santeri Junttila.
Lisää sanoja on luvassa
Etymologinen verkkosanakirja on julkaistu 12.5. Etusivulta löytyvät linkit sen hakusanoihin. Hakusanoja on aluksi viisikymmentä, ja suurin osa niistä kuuluu suomen arjalais- tai balttilaisperäisiin sanoihin.
– Sanakirjatyön alkuvaiheessa ovat olleet aktiivisia juuri näihin kerrostumiin erikoistuneet tutkijat. Hakusanoja lisätään sitä mukaa kun työ edistyy, mutta kaikkien yli 2000 vuotta vanhojen sanojen mukaan saaminen vie varmasti useita vuosia. Senkin jälkeen verkkosanakirjan päivittämistä voidaan jatkaa sitä mukaa kun sanojen historiasta saadaan uutta tietoa, sanoo Santeri Junttila.
Sanakirjan pohjana on Sanat-wiki, jossa sanakirjatyötä tekevät tutkijat julkaisevat ja keskustelevat.
Uutta etymologista sanakirjaa ei paineta eikä sen ole edes tarkoitus tulla koskaan täysin valmiiksi, sillä etymologisiin käsityksiin vaikuttavaa kielitieteellistä tietoa kertyy jatkuvasti lisää ja sanakirjan tekeminen vie paljon aikaa. Painettu sanakirja olisi siis aina jo ilmestyessään joiltain osin vanhentunut.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santeri Junttila
tutkijatohtori, työryhmän johtaja
santeri.junttila@helsinki.fi
0503524751
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston ja Rosebudin yhteistyö jatkuu17.9.2025 16:12:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Niklas Bruun ja rehtori Sari Lindblom ovat käyneet keskustelun Rosebud-kirjakaupan toimitusjohtajan Hannu Paloviidan kanssa Rosebudin ja yliopiston yhteistyön muodoista jatkossa. Samalla sovittiin Kaisa-talon vuokrasuhteen loppuun ja muuttoon liittyvistä käytännön asioista.
Palkokasvien lisäämisellä sekä punaisen ja prosessoidun lihan vähentämisellä yllättävän positiivisia vaikutuksia miesten terveyteen17.9.2025 12:22:18 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla laskee miesten kokonais- ja ”huonoa” LDL-kolesterolia ja painoa.
Mediakutsu: Miten asiantuntijat edistävät algoritmisten järjestelmien kehittämistä16.9.2025 14:20:02 EEST | Kutsu
Tule torstaina 18. syyskuuta klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan tekoälyteknologian tutkimuksen uusimpia tuloksia.
Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Teologiaa, jossa ihminen ei ole enää kaiken mitta15.9.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Minkälaista teologiaa syntyy maailmassa, jossa ihmisen erityisasemaa ei enää pidetä itsestäänselvyytenä? Toni Koivulahti haastaa kristillisen teologian ihmiskeskeisen ajattelun väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme