Helsingin yliopisto

Suomen vanhimpien sanojen etymologiat verkkoon

Jaa

Suomen kielessä on yli 2000 sanaa, jotka periytyvät kantasuomesta, eli ovat kuuluneet suomen kieleen tai sen edeltäjiin vähintään 1500 vuotta. Näiden sanojen alkuperästä julkaistaan tuoretta tutkimustietoa etymologisessa verkkosanakirjassa.

Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja EVE on suunnattu kaikille etymologiasta kiinnostuneille. Sen tavoitteena on kuvailla sanojen alkuperä mahdollisimman ymmärrettävästi.

Tutuilla sanoilla on pitkä historia

Suurin osa vanhimmasta sanastosta kuuluu samalla suomen tavallisimpaan sanastoon. Jo nyt sanakirja kertoo, mitä tiedämme vaikkapa sanojen kala, juoda ja jumala alkuperästä. Toisaalta joukossa on myös nykyään harvoin käytettyjä sanoja, kuten nato ja äimä.

– Sanojen alkuperä kiehtoo. Monet kiinnostuvat etymologiasta uutta kieltä oppiessaan tai muuten aiemmin tuntemattomiin sanoihin törmätessään. Etymologia kertoo meille kulttuuriemme juurista ja menneisyyden kontakteista eri kielten puhujien välillä. Kielihistoriallinen tutkimus luo valoa kirjoitetun historian taakse esihistoriaan asti, kertoo sanakirjatyöryhmän johtaja, tutkijatohtori Santeri Junttila.

Lisää sanoja on luvassa

Etymologinen verkkosanakirja on julkaistu 12.5. Etusivulta löytyvät linkit sen hakusanoihin. Hakusanoja on aluksi viisikymmentä, ja suurin osa niistä kuuluu suomen arjalais- tai balttilaisperäisiin sanoihin.

– Sanakirjatyön alkuvaiheessa ovat olleet aktiivisia juuri näihin kerrostumiin erikoistuneet tutkijat. Hakusanoja lisätään sitä mukaa kun työ edistyy, mutta kaikkien yli 2000 vuotta vanhojen sanojen mukaan saaminen vie varmasti useita vuosia. Senkin jälkeen verkkosanakirjan päivittämistä voidaan jatkaa sitä mukaa kun sanojen historiasta saadaan uutta tietoa, sanoo Santeri Junttila.

Sanakirjan pohjana on Sanat-wiki, jossa sanakirjatyötä tekevät tutkijat julkaisevat ja keskustelevat.

Uutta etymologista sanakirjaa ei paineta eikä sen ole edes tarkoitus tulla koskaan täysin valmiiksi, sillä etymologisiin käsityksiin vaikuttavaa kielitieteellistä tietoa kertyy jatkuvasti lisää ja sanakirjan tekeminen vie paljon aikaa. Painettu sanakirja olisi siis aina jo ilmestyessään joiltain osin vanhentunut.

Sanakirjan etusivu

Sanakirja Facebookissa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Santeri Junttila

tutkijatohtori, työryhmän johtaja

santeri.junttila@helsinki.fi

0503524751

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kortikosteroidihoitoa raskausaikana saaneiden äitien lapsilla muita enemmän kehityksen ja käyttäytymisen häiriöitä20.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä äidille annettava kortikosteroidihoito on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja. Hoidon saaneilla lapsilla todetaan kuitenkin enemmän psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä kuin muilla lapsilla, kertoo Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme