Suomen vanhimpien sanojen etymologiat verkkoon
Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja EVE on suunnattu kaikille etymologiasta kiinnostuneille. Sen tavoitteena on kuvailla sanojen alkuperä mahdollisimman ymmärrettävästi.
Tutuilla sanoilla on pitkä historia
Suurin osa vanhimmasta sanastosta kuuluu samalla suomen tavallisimpaan sanastoon. Jo nyt sanakirja kertoo, mitä tiedämme vaikkapa sanojen kala, juoda ja jumala alkuperästä. Toisaalta joukossa on myös nykyään harvoin käytettyjä sanoja, kuten nato ja äimä.
– Sanojen alkuperä kiehtoo. Monet kiinnostuvat etymologiasta uutta kieltä oppiessaan tai muuten aiemmin tuntemattomiin sanoihin törmätessään. Etymologia kertoo meille kulttuuriemme juurista ja menneisyyden kontakteista eri kielten puhujien välillä. Kielihistoriallinen tutkimus luo valoa kirjoitetun historian taakse esihistoriaan asti, kertoo sanakirjatyöryhmän johtaja, tutkijatohtori Santeri Junttila.
Lisää sanoja on luvassa
Etymologinen verkkosanakirja on julkaistu 12.5. Etusivulta löytyvät linkit sen hakusanoihin. Hakusanoja on aluksi viisikymmentä, ja suurin osa niistä kuuluu suomen arjalais- tai balttilaisperäisiin sanoihin.
– Sanakirjatyön alkuvaiheessa ovat olleet aktiivisia juuri näihin kerrostumiin erikoistuneet tutkijat. Hakusanoja lisätään sitä mukaa kun työ edistyy, mutta kaikkien yli 2000 vuotta vanhojen sanojen mukaan saaminen vie varmasti useita vuosia. Senkin jälkeen verkkosanakirjan päivittämistä voidaan jatkaa sitä mukaa kun sanojen historiasta saadaan uutta tietoa, sanoo Santeri Junttila.
Sanakirjan pohjana on Sanat-wiki, jossa sanakirjatyötä tekevät tutkijat julkaisevat ja keskustelevat.
Uutta etymologista sanakirjaa ei paineta eikä sen ole edes tarkoitus tulla koskaan täysin valmiiksi, sillä etymologisiin käsityksiin vaikuttavaa kielitieteellistä tietoa kertyy jatkuvasti lisää ja sanakirjan tekeminen vie paljon aikaa. Painettu sanakirja olisi siis aina jo ilmestyessään joiltain osin vanhentunut.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santeri Junttila
tutkijatohtori, työryhmän johtaja
santeri.junttila@helsinki.fi
0503524751
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme