Suomen vanhimpien sanojen etymologiat verkkoon
20.5.2020 08:49:37 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja EVE on suunnattu kaikille etymologiasta kiinnostuneille. Sen tavoitteena on kuvailla sanojen alkuperä mahdollisimman ymmärrettävästi.
Tutuilla sanoilla on pitkä historia
Suurin osa vanhimmasta sanastosta kuuluu samalla suomen tavallisimpaan sanastoon. Jo nyt sanakirja kertoo, mitä tiedämme vaikkapa sanojen kala, juoda ja jumala alkuperästä. Toisaalta joukossa on myös nykyään harvoin käytettyjä sanoja, kuten nato ja äimä.
– Sanojen alkuperä kiehtoo. Monet kiinnostuvat etymologiasta uutta kieltä oppiessaan tai muuten aiemmin tuntemattomiin sanoihin törmätessään. Etymologia kertoo meille kulttuuriemme juurista ja menneisyyden kontakteista eri kielten puhujien välillä. Kielihistoriallinen tutkimus luo valoa kirjoitetun historian taakse esihistoriaan asti, kertoo sanakirjatyöryhmän johtaja, tutkijatohtori Santeri Junttila.
Lisää sanoja on luvassa
Etymologinen verkkosanakirja on julkaistu 12.5. Etusivulta löytyvät linkit sen hakusanoihin. Hakusanoja on aluksi viisikymmentä, ja suurin osa niistä kuuluu suomen arjalais- tai balttilaisperäisiin sanoihin.
– Sanakirjatyön alkuvaiheessa ovat olleet aktiivisia juuri näihin kerrostumiin erikoistuneet tutkijat. Hakusanoja lisätään sitä mukaa kun työ edistyy, mutta kaikkien yli 2000 vuotta vanhojen sanojen mukaan saaminen vie varmasti useita vuosia. Senkin jälkeen verkkosanakirjan päivittämistä voidaan jatkaa sitä mukaa kun sanojen historiasta saadaan uutta tietoa, sanoo Santeri Junttila.
Sanakirjan pohjana on Sanat-wiki, jossa sanakirjatyötä tekevät tutkijat julkaisevat ja keskustelevat.
Uutta etymologista sanakirjaa ei paineta eikä sen ole edes tarkoitus tulla koskaan täysin valmiiksi, sillä etymologisiin käsityksiin vaikuttavaa kielitieteellistä tietoa kertyy jatkuvasti lisää ja sanakirjan tekeminen vie paljon aikaa. Painettu sanakirja olisi siis aina jo ilmestyessään joiltain osin vanhentunut.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santeri Junttila
tutkijatohtori, työryhmän johtaja
santeri.junttila@helsinki.fi
0503524751
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
