Tampereen yliopisto

Suomenhevosrotu syntyi kansainvälisen eläinjalostusliikkeen ja kansallisen hevostarpeen seurauksena

Jaa

Eläimet ovat ajankohtaistumassa nousevana teemana suomalaisessa historiantutkimuksessa. FM Hilja Solala tuo väitöskirjassaan esiin uutta tietoa suomalaisen hevosrodun synnystä. Suomen alkuperäinen hevosrotu, suomenhevonen, täyttää 114 vuotta 6.9.2021.

Hilja Solala Liuksialan koivukujalla. Liuksialan kartanossa oli Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen. Kuva: Jutta Mäkijärvi
Hilja Solala Liuksialan koivukujalla. Liuksialan kartanossa oli Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen. Kuva: Jutta Mäkijärvi

Hilja Solalan historian väitöskirjasta selviää, miten suomalaisesta maatiaishevosesta muodostettiin nykyään suomenhevosena tunnettu hevosrotu vuosina 1893–1907.

Euroopassa kotieläimiä alettiin jalostaa omina rotuina käsitteen nykymerkityksessä 1800-luvun kuluessa. Tässä keskeisessä asemassa oli kantakirja eli rodun jalostuseläinten rekisteri. Samalla pysäytettiin eri eläinkantojen sekalaiset risteytykset. Kotieläinjalostuksen modernisaatio rantautui myös Suomeen.

— Tarkoin määritellyt eläinrodut ja niiden kantakirjat ovat yhä nykypäivän eläinjalostuksen keskiössä. Niiden yleistymisessä Euroopassa 1800-luvun lopulla oli kyse kotieläinjalostuksen kansainvälisestä murroksesta, joka kohdistui Suomessa ensimmäisten joukossa hevoseen. Tämä kertoo hevosen silloisesta merkityksestä ihmiselle, Solala toteaa.

— Hevosella kynnettiin pellot, ajettiin tukkipuut metsästä ja se toimi myös kulkuneuvona, Solala jatkaa.

Solala osoittaa väitöskirjassaan suomalaisen hevosen kantakirjan ja sen myötä suomalaisen hevosrodun perustamisvaiheiden olleen aiemmin tunnettua laajempi prosessi. Solalan tutkimus nostaa esiin suomalaisen hevosen jalostuksen johtoasemasta muodostuneen monitahoisen kilpajuoksun valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

— Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen oli Liuksialan kartanon Wiesti-tamma, joka otettiin Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseuran kantakirjaan Hämeenlinnassa 9.3.1893, Solala kertoo.

— Suomenhevosen yleisessä historiankirjoituksessa ei tunneta Wiestiä, eikä oikeastaan lainkaan koko maanviljelysseuran uraauurtavaa suomalaisen hevosen kantakirjaa. Se oli kolmesta lähes samanaikaisesta kantakirja-aloitteesta ensimmäinen taho, joka aloitti käytännössä hevosten kantakirjauksen Suomessa, Solala kertoo.

Solalan mukaan oli kansainvälisesti harvinaista, että kantakirja perustettiin ensimmäisenä ainoastaan yhdelle, kaikkiin hevosen tärkeimpiin käyttötarkoituksiin soveltuneelle maatiaishevosrodulle.

Poikkeukselliseen ratkaisuun vaikutti etenkin Suomen talonpoikaisen väestörakenteen määrittämä hevosvoiman käyttötarve. Useiden eri hevosrotujen jalostus ei ollut realistista, eikä jalojen ratsu- tai vaunuhevosten tarve ollut monipuoliseen työhevoseen verrattuna suuri.

— Eläingeenivarojen näkökulmasta on merkittävää, että suomalaista maatiaishevosta, kuten suomalaisia maatiaiskarjoja, päätettiin 1800-luvun lopulla alkaa jalostaa uusimpien jalostusoppien mukaisesti omana rotuna. Osa maatiaiseläimistä ehti hävitä sukupuuttoon ennen vastaavaa päätöstä.

— Kantakirjajalostuksen kohdistaminen juuri suomalaiseen hevoseen mahdollisti sen, että meillä on nykyään olemassa suojeltu alkuperäisrotu nimeltä suomenhevonen, Solala korostaa.

Hilja Solala on syntynyt Tampereella ja asuu nykyään Kangasalla. Hän työskentelee projektitutkijana 3MC – Pohjoiset tunturikarjat. Kulttuuriperintö ja geenivarat -hankkeessa.

Filosofian maisteri Hilja Solalan historian alaan kuuluva väitöskirja Suomalaisen hevosrodun synty. Maatiaishevonen ja kotieläinjalostuksen kansainvälinen murros 1893–1907 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 Pinni B:n salissa 1100, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Ann-Catrin Östman Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori Pertti Haapala.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hilja Solala
hilja.solala@tuni.fi

Kuvat

Hilja Solala Liuksialan koivukujalla. Liuksialan kartanossa oli Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen. Kuva: Jutta Mäkijärvi
Hilja Solala Liuksialan koivukujalla. Liuksialan kartanossa oli Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen. Kuva: Jutta Mäkijärvi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote

Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.

Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote

Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.

Suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelu vahvistuu – Tampereella SoC Hub-yhteistyön tuloksena valmistumassa piiriprototyyppi21.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Viime vuonna käynnistetyn järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -avauksen ensimmäisen maaliviivan ylitys lähestyy. Yritysten ja yliopiston yhteisen kehitystyön tuloksena saadaan pian valmiiksi ensimmäinen piiriprototyyppi, mikä osaltaan edistää Euroopan teknologista itsenäistymistä piiriteknologiassa. Samalla Tampereen yliopisto vahvistaa asemiaan johtavana järjestelmäpiirisuunnittelun kouluttajana Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme