Suomenhevosrotu syntyi kansainvälisen eläinjalostusliikkeen ja kansallisen hevostarpeen seurauksena
18.8.2021 08:30:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Hilja Solalan historian väitöskirjasta selviää, miten suomalaisesta maatiaishevosesta muodostettiin nykyään suomenhevosena tunnettu hevosrotu vuosina 1893–1907.
Euroopassa kotieläimiä alettiin jalostaa omina rotuina käsitteen nykymerkityksessä 1800-luvun kuluessa. Tässä keskeisessä asemassa oli kantakirja eli rodun jalostuseläinten rekisteri. Samalla pysäytettiin eri eläinkantojen sekalaiset risteytykset. Kotieläinjalostuksen modernisaatio rantautui myös Suomeen.
— Tarkoin määritellyt eläinrodut ja niiden kantakirjat ovat yhä nykypäivän eläinjalostuksen keskiössä. Niiden yleistymisessä Euroopassa 1800-luvun lopulla oli kyse kotieläinjalostuksen kansainvälisestä murroksesta, joka kohdistui Suomessa ensimmäisten joukossa hevoseen. Tämä kertoo hevosen silloisesta merkityksestä ihmiselle, Solala toteaa.
— Hevosella kynnettiin pellot, ajettiin tukkipuut metsästä ja se toimi myös kulkuneuvona, Solala jatkaa.
Solala osoittaa väitöskirjassaan suomalaisen hevosen kantakirjan ja sen myötä suomalaisen hevosrodun perustamisvaiheiden olleen aiemmin tunnettua laajempi prosessi. Solalan tutkimus nostaa esiin suomalaisen hevosen jalostuksen johtoasemasta muodostuneen monitahoisen kilpajuoksun valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
— Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen oli Liuksialan kartanon Wiesti-tamma, joka otettiin Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseuran kantakirjaan Hämeenlinnassa 9.3.1893, Solala kertoo.
— Suomenhevosen yleisessä historiankirjoituksessa ei tunneta Wiestiä, eikä oikeastaan lainkaan koko maanviljelysseuran uraauurtavaa suomalaisen hevosen kantakirjaa. Se oli kolmesta lähes samanaikaisesta kantakirja-aloitteesta ensimmäinen taho, joka aloitti käytännössä hevosten kantakirjauksen Suomessa, Solala kertoo.
Solalan mukaan oli kansainvälisesti harvinaista, että kantakirja perustettiin ensimmäisenä ainoastaan yhdelle, kaikkiin hevosen tärkeimpiin käyttötarkoituksiin soveltuneelle maatiaishevosrodulle.
Poikkeukselliseen ratkaisuun vaikutti etenkin Suomen talonpoikaisen väestörakenteen määrittämä hevosvoiman käyttötarve. Useiden eri hevosrotujen jalostus ei ollut realistista, eikä jalojen ratsu- tai vaunuhevosten tarve ollut monipuoliseen työhevoseen verrattuna suuri.
— Eläingeenivarojen näkökulmasta on merkittävää, että suomalaista maatiaishevosta, kuten suomalaisia maatiaiskarjoja, päätettiin 1800-luvun lopulla alkaa jalostaa uusimpien jalostusoppien mukaisesti omana rotuna. Osa maatiaiseläimistä ehti hävitä sukupuuttoon ennen vastaavaa päätöstä.
— Kantakirjajalostuksen kohdistaminen juuri suomalaiseen hevoseen mahdollisti sen, että meillä on nykyään olemassa suojeltu alkuperäisrotu nimeltä suomenhevonen, Solala korostaa.
Hilja Solala on syntynyt Tampereella ja asuu nykyään Kangasalla. Hän työskentelee projektitutkijana 3MC – Pohjoiset tunturikarjat. Kulttuuriperintö ja geenivarat -hankkeessa.
Filosofian maisteri Hilja Solalan historian alaan kuuluva väitöskirja Suomalaisen hevosrodun synty. Maatiaishevonen ja kotieläinjalostuksen kansainvälinen murros 1893–1907 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 Pinni B:n salissa 1100, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Ann-Catrin Östman Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori Pertti Haapala.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hilja Solala
hilja.solala@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
