Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja

Suomen panostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon. Nyt kärki on karannut kauas. Tämä johtuu niin Suomen t&k-panostusten pienenemisestä kuin muiden maiden vastaavien investointien samanaikaisesta kasvusta.

Vuonna 2019 Rinteen ja Marinin hallitukset asettivat tavoitteekseen, että Suomen t&k-panostukset nousevat neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistettu Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimus ”Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset” (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:2) arvioi, että yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin. Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.

-Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen pieneneminen johtuu pitkälti Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa. Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet, toteaa hanketta vetänyt tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö

Viime vuonna koronakriisissä julkinen t&k-rahoitus Suomessa kasvoi tilapäisesti 50 prosentilla, kun valtio kanavoi yrityksille noin miljardi euroa kehitysrahaa Business Finlandin kautta. Lisäksi 335 miljoonaa euroa kanavoitiin ELY-keskusten kautta, mutta kummassakaan tapauksessa kyseessä ei ollut pysyvä rahoituksen lisäys. Toimien tilapäisyyden osoittaa se, että tänä vuonna valtion t&k-rahoitus on vähenemässä viime vuoteen verrattuna, joskin se ylittää vuoden 2019 tason. Lähivuosina t&k-rahoitukseen vaikuttavat budjettipäätösten lisäksi myös EU:n elpymisrahaston kautta rahoitettavat toimet, mutta ne eivät ulotu edes 2020-luvun puoliväliin, eivätkä siten vaikuta vuoteen 2030 asetetun tavoitteen saavuttamiseen.

Kilpailemme osaajista Ruotsin, Viron ja Saksan kanssa

Tulokset osoittavat, että eri maiden tutkimus- ja kehitystoiminta on hyvin riippuvaista kolmen tärkeimmän toimialan toiminnasta. Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus. Tutkimuksen yhteydessä toteutettu yrityskysely osoittaa, että tutkimus- ja kehitystoiminta on koko ajan alttiina kansainväliselle kilpailulle. Sijaintipaikkana Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat Ruotsi, Baltian maat (erityisesti Viro) sekä Saksa. Tärkeimmiksi sijaintipaikkatekijöiksi nousivat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Tutkimuksen ja kehityksen sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet.

Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tehdä politiikkajohtopäätöksiä siitä, millä keinoin julkinen sektori pystyisi tehokkaimmin lisäämään Suomessa tehtävää innovaatiotoimintaa. Toimenpiteissä tulisi huomioida niin tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen ja vaikuttavuus kuin tarvittavan osaamisen määrä ja laatu.

Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:

• Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.
• Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.
• Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.
• Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön saatavuusongelmia.
• Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.
• Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.
• T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun pysyvä osoite on valtioneuvoston julkaisuarkistossa.

 

Jyrki Ali-Yrkkö, Matthias Deschryvere, Kimmo Halme, Anne-Mari Järvelin, Janne Lehenkari, Mika Pajarinen, Kalle Piirainen, Arho Suominen: Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:2)