Familia ry

”Suomi on kaksikielinen maa, miksei voi olla kaksikielisiä kansalaisia?”

Jaa

Kannanotto julkaistavaksi 12.3.2019 ”Rekisteröimällä lapsen molemmat äidinkielet, saisimme uutta, reaaliaikaista tietoa Suomen monikielisyydestä ja kaksikielisyyden monimuotoisuudesta."

”Suomi on kaksikielinen maa, miksei voi olla kaksikielisiä kansalaisia?”

Suomessa asuu reilusti yli 80 000 perhettä, jossa puolisot ovat syntyneet eri maissa. Näissä perheissä eri kielten ja kulttuurien yhteiselo on luonteva osa arkea ja lapsista kasvaa kaksi- ja monikielisiä. Vaikka Suomi on kaksikielinen maa, Suomessa voi virallisesti olla vain yksikielinen. Kahden kulttuurin perheiden asiantuntija Familia ry on sitä mieltä, että Suomessa pitää voida myös virallisesti olla kaksi- tai monikielinen, mikä toteutuu vain, jos väestötietojärjestelmä mahdollistaa useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinnin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta vuona 2017. Selvityksen yksi ehdotus koski äidinkielen rekisteröimiskäytäntöjen muuttamista. Samana vuonna julkaistiin hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomuksen yksi keskeisistä huomioista liittyi myös äidinkielten rekisteröimiseen. Presidentti Niinistö hyväksyi Sipilän hallituksen eronpyynnön 8.3.2019. Kielilainsäädännön soveltaminen ei edennyt Sipilän hallituksen aikana. On nähtävissä, miten Hallituksen julkaisusarjassa 8/2017 esitetyt toimenpide ehdotukset huomioidaan tulevan hallituskauden aikana.  

Seuraavan kauden hallitusohjelmaan on sisällytettävä hallituksen kertomuksessa nostetut keskeiset huomiot useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinnin mahdollisuuksien ja vaikutusten selvittämisestä. Vain yhden äidinkielen rekisteröimiskäytäntö on ongelmallinen niin yksilön, perheiden kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kahden kulttuurin perheissä nykykäytäntö koetaan epäkäytännöllisenä ja epäoikeudenmukaisena. Käytäntö pakottaa vanhemmat tekemään valinnan kielten välillä ja asettaa vanhempien äidinkielet keskenään eriarvoiseen asemaan.

Kun lapsi käyttää useampaa kuin yhtä kieltä päivittäin ja identifioituu useampaan kuin yhteen kieleen ja kulttuuriin, voidaan kysyä, millä perusteella valinta äidinkielten välillä pitäisi tehdä? Valinta voi joissakin tapauksissa vaikuttaa myös henkilön opiskelu- ja uramahdollisuuksiin ja rajata hänet joidenkin palveluiden ulkopuolelle.

Yhden äidinkielen rekisteröimiskäytäntö ei anna todellista kuvaa Suomen väestön kielellisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta, koska käytäntö jättää muut puhutut kielet tilastojen ulkopuolelle. Ilman tilastotietoa Suomessa asuvien kaksi- ja monikielisten todellista lukumäärää ei tiedetä eikä monikielisyyden yhteiskunnalle tarjoamia etuja voida näin ollen tehokkaasti hyödyntää. Kunnat eivät voi esimerkiksi suunnitella, minkä kielten varhaiseen opetukseen kannattaisi alueittain panostaa, mikä olisi myös kustannustehokasta. Jos oikeaa tietoa kunnanasukkaiden kielitaidosta olisi, kunnat voisivat hyödyntää tietoa mm. kansainvälisten suhteiden, kaupan ja elinkeinoelämän suuntaamisessa.

Useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinnillä ei pyritä takaamaan uusia oikeuksia tai palveluita. Rekisteröity äidinkieli ei nykyiselläänkään takaa lakisääteisiä palveluita tai asiointia viranomaisten kanssa omalla äidinkielellä. Useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti antaisi perheen kaikille kielille tasa-arvoisen ja virallisen statuksen, mahdollistaisi kaksikielisten lasten yhdenvertaisuuden, sekä jo olemassa olevien palveluiden tehokkaamman hyödyntämisen ja monikielisyyden varhaisen tukemisen. Käytäntö olisi myös osoitus Suomen monien kielten ja kulttuurien arvostamisesta, mikä jo osaltaan edistäisi Suomen kansainvälistä imagoa.

”Kaksikielistä ei pitäisi pakottaa asettamaan kieliään tärkeysjärjestykseen, mikä väistämättä tapahtuu, jos vain yksi pitää valita äidinkieleksi. Se haittaa mm. kielellisen identiteetin kehittymistä sekä aiheuttaa mielipahaa perheissä.” -                           Familia ry:n jäsen

”Rekisteröimällä lapsen molemmat äidinkielet, saisimme uutta, reaaliaikaista tietoa Suomen monikielisyydestä ja kaksikielisyyden monimuotoisuudesta." – Familia ry:n jäsen

Familia ry, www.familiary.fi

Lisätiedot:       Tanja Del Angel, suunnittelija, 044 777 4161 tanja.delangel(at)familiary.fi

Melis Ari-Gurhanli, toiminnanjohtaja, 050 4335411 melis.ari(at)familiary.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Familia ry
Familia ry
Lintulahdenkatu 10, 7.krs
00500 HELSINKI

http://www.familiary.fi

Familia ry on kulttuurienvälisen toiminnan edelläkävijä ja kahden kulttuurin perheiden asiantuntija. www.familiary.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Familia ry

Onko perhe-elämä seuraava trendi vai onko perheellisyys pelkkä kuluerä?10.7.2018 08:00:00 EESTTiedote

Syntyvyys laskee Suomessa seitsemättä vuotta. Puolison puute ja taloudelliset syyt lykkäävät lapsen hankintaa. Työelämän vaatimukset, puutteellinen tasa-arvo niin työelämässä kuin kotonakin sekä nuorten aikuisten mielikuvat lapsiperhearjesta heikentävät ihmisten halua perheellistyä. (Väestöliitto, Perhebarometri 2017.) Suomessa on myös yhä enemmän kahden kulttuurin perheitä, joiden tunnustaminen tulisi ottaa entistä paremmin huomioon palveluita suunniteltaessa. Tarvitaan yhteiskunnallisia muutoksia, jotta kaikki ne, jotka sitä toivovat, voisivat saada itselleen perheen. Suomenmaa (pääkirjoitus 12.3.2018) epäili, ettei syntyvyys taida kohentua ennen kuin tavallisesta perhe-elämästä tulee yhtä ihailtua kuin sitoutumiskammoisesta biletysmuodistakin. Voisiko perheellisyys näkyä yhteiskunnallisessa keskustelussa muunkin tavoin kuin alituisena puheena päivähoidon hankaluuksista, elämän ruuhkavuosista, lasten kasvattamisen ongelmista tai vanhemmuuden vaikeuksista? Monimuotoiset perheet -verko

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme