Suomi on kärsinyt muita vähemmän EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista

Ukrainan kriisin vuoksi EU:n 31.7.2014 asettamat taloudelliset sanktiot Venäjää vastaan ovat edelleen voimassa. Käytettyjä sanktioita on useita erilaisia ja niitä on myös laajennettu jälkikäteen. Uusi asetus astui voimaan 12.9.2014. Venäjän näkökulmasta tavaroiden viisi tärkeintä viejämaata ovat Kiina, Saksa, USA, Ukraina ja Valko-Venäjä. Kun tarkastellaan EU:n pakotteiden alaisten tuotteiden vientiä, tärkeimmät viejämaat olivat vuosina 2001-2017 Ukraina (17,6%), Kiina (14%), Etelä-Korea (11,9%), Saksa (11,9%) sekä Yhdysvallat (10,7%). Näistä maista Kiina on pysytellyt kansainvälisten pakotteiden ulkopuolella ja todennäköisesti myös hyötynyt Venäjän vastaisista pakotteista. Etelä-Korea ei myöskään kuulu kauppapakotteiden piiriin. Ukraina on asettanut omia sanktioitaan.

Kaikkiaan Venäjälle vietiin vuosina 2001-2017 pakotteiden alaisia tuotteita 22 miljardin euron arvosta, ja puolustustarvikkeita liki miljardin arvosta. Pakotteiden alaisten tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle on kuitenkin selvästi pienentynyt vuosina 2015-2017 kauppapakotteiden astuttua voimaan.

Etlan tutkijan Birgitta Berg-Anderssonin tänään julkaistava tutkimus ”EU:n Venäjän vastaisten kauppapakotteiden vaikutus länsimaiden vientiin” (ETLA Raportti 95) osoittaakin, että pakotteiden alaisia tuotteita vietiin Venäjälle vielä vuosina 2015-2017, mutta selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Berg-Andersson muistuttaa, että vientikielto ei koske sopimuksia, jotka oli tehty ennen asetuksen voimaantuloa 12.9.2014.

-        On itse asiassa hyvin vaikea saada kattavaa kuvaa kauppapakotteiden vaikutuksista, koska ennen pakotteiden voimaantuloa tehdyt vientisopimukset ovat pysyneet voimassa. Lisäksi pakotteiden alaisiin tuoteryhmiin sisältyy myös toimituksia, joita on pakotteista huolimatta luvallista viedä Venäjälle, Berg-Andersson huomauttaa.

Suomi vei tavaroita Venäjälle vuosina 2001-2017 kaikkiaan 50 miljardin edestä, mikä vastaa kahta prosenttia maailman tavaraviennistä Venäjälle. Huipussaan Suomen Venäjän-vienti oli vuonna 2008, jolloin se vastasi liki 12 prosenttia koko Suomen tavaraviennistä. Pakotteiden alaisia tuotteita Suomi on vienyt vaihtelevasti: 4-200 miljoonan euron arvosta vuosittain. Vuonna 2016 pakotteiden alaisia tuotteita vietiin vielä 4 miljoonan euron edestä.

Suomi toimitti vuonna 2010 tavanomaista suurempia toimituksia, joten EU:n pakotteiden alaisten tuotteiden osuus oli tuolloin korkeimmillaan (6,6%) Suomen viennistä. Muina vuosina ennen pakotteiden asettamista osuus on ollut 0,24-0,52 %, mikä on huomattavasti pienempi luku kuin koko maailmassa keskimäärin. Vuonna 2016 Suomen osuus putosi selvästi kauppapakotteiden seurauksena ja oli 0,19%.

-        Tilastojen perusteella voimme päätellä, että Suomi on kärsinyt EU:n asettamista kauppapakotteista vähemmän kuin muut maat keskimäärin, koska pakotteiden alaisten tuotteiden osuus Suomen viennistä oli pienempi kuin koko maailmassa keskimäärin jo ennen pakotteita ja niiden jälkeen on Suomen pudotuskin ollut pienempi, sanoo Etlan Berg-Andersson.

Tiettävästi Suomessa evättiin vuonna 2014 kolme ja vuonna 2015 kaksi puolustustarvikkeita koskevaa vientilupahakemusta. Vuonna 2016 ei hakemuksia tullut yhtään. Vientitilastojen mukaan vuosina 2015-2017 ei Suomesta viety yhtään aseita tai ampumatarvikkeita Venäjälle.

Tutkimus liittyy valtioneuvoston rahoittamaan Ulkopoliittisen instituutin ja Etlan yhteiseen tutkimushankkeeseen ”EU:n pakotepolitiikan kehitys: poliittiset ja taloudelliset vaikutukset Suomelle”. Loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2020.