Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi on kärsinyt muita vähemmän EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista

Jaa

Suomi on tuoreen tutkimuksen mukaan kärsinyt EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista vähemmän kuin muu maailma keskimäärin. Tuoreen ETLA-tutkimuksen mukaan pakotteiden alaisten tuotteiden osuus Suomen viennistä oli muita pienempi jo ennen pakotteita, ja siten myös pudotus pakotteiden asettamisen jälkeen on ollut pienempi. Kauppapakotteet ovat vaikuttaneet voimakkaammin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Ranskan, Australian ja Latvian talouksiin. Suomi oli kuitenkin yhdeksänneksi tärkein pakotteiden alaisten tuotteiden viejä Venäjälle vuosina 2001-2017.

Birgitta Berg-Andersson, ETLA.
Birgitta Berg-Andersson, ETLA.

Ukrainan kriisin vuoksi EU:n 31.7.2014 asettamat taloudelliset sanktiot Venäjää vastaan ovat edelleen voimassa. Käytettyjä sanktioita on useita erilaisia ja niitä on myös laajennettu jälkikäteen. Uusi asetus astui voimaan 12.9.2014. Venäjän näkökulmasta tavaroiden viisi tärkeintä viejämaata ovat Kiina, Saksa, USA, Ukraina ja Valko-Venäjä. Kun tarkastellaan EU:n pakotteiden alaisten tuotteiden vientiä, tärkeimmät viejämaat olivat vuosina 2001-2017 Ukraina (17,6%), Kiina (14%), Etelä-Korea (11,9%), Saksa (11,9%) sekä Yhdysvallat (10,7%). Näistä maista Kiina on pysytellyt kansainvälisten pakotteiden ulkopuolella ja todennäköisesti myös hyötynyt Venäjän vastaisista pakotteista. Etelä-Korea ei myöskään kuulu kauppapakotteiden piiriin. Ukraina on asettanut omia sanktioitaan.

Kaikkiaan Venäjälle vietiin vuosina 2001-2017 pakotteiden alaisia tuotteita 22 miljardin euron arvosta, ja puolustustarvikkeita liki miljardin arvosta. Pakotteiden alaisten tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle on kuitenkin selvästi pienentynyt vuosina 2015-2017 kauppapakotteiden astuttua voimaan.

Etlan tutkijan Birgitta Berg-Anderssonin tänään julkaistava tutkimus ”EU:n Venäjän vastaisten kauppapakotteiden vaikutus länsimaiden vientiin” (ETLA Raportti 95) osoittaakin, että pakotteiden alaisia tuotteita vietiin Venäjälle vielä vuosina 2015-2017, mutta selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Berg-Andersson muistuttaa, että vientikielto ei koske sopimuksia, jotka oli tehty ennen asetuksen voimaantuloa 12.9.2014.

-        On itse asiassa hyvin vaikea saada kattavaa kuvaa kauppapakotteiden vaikutuksista, koska ennen pakotteiden voimaantuloa tehdyt vientisopimukset ovat pysyneet voimassa. Lisäksi pakotteiden alaisiin tuoteryhmiin sisältyy myös toimituksia, joita on pakotteista huolimatta luvallista viedä Venäjälle, Berg-Andersson huomauttaa.

Suomi vei tavaroita Venäjälle vuosina 2001-2017 kaikkiaan 50 miljardin edestä, mikä vastaa kahta prosenttia maailman tavaraviennistä Venäjälle. Huipussaan Suomen Venäjän-vienti oli vuonna 2008, jolloin se vastasi liki 12 prosenttia koko Suomen tavaraviennistä. Pakotteiden alaisia tuotteita Suomi on vienyt vaihtelevasti: 4-200 miljoonan euron arvosta vuosittain. Vuonna 2016 pakotteiden alaisia tuotteita vietiin vielä 4 miljoonan euron edestä.

Suomi toimitti vuonna 2010 tavanomaista suurempia toimituksia, joten EU:n pakotteiden alaisten tuotteiden osuus oli tuolloin korkeimmillaan (6,6%) Suomen viennistä. Muina vuosina ennen pakotteiden asettamista osuus on ollut 0,24-0,52 %, mikä on huomattavasti pienempi luku kuin koko maailmassa keskimäärin. Vuonna 2016 Suomen osuus putosi selvästi kauppapakotteiden seurauksena ja oli 0,19%.

-        Tilastojen perusteella voimme päätellä, että Suomi on kärsinyt EU:n asettamista kauppapakotteista vähemmän kuin muut maat keskimäärin, koska pakotteiden alaisten tuotteiden osuus Suomen viennistä oli pienempi kuin koko maailmassa keskimäärin jo ennen pakotteita ja niiden jälkeen on Suomen pudotuskin ollut pienempi, sanoo Etlan Berg-Andersson.

Tiettävästi Suomessa evättiin vuonna 2014 kolme ja vuonna 2015 kaksi puolustustarvikkeita koskevaa vientilupahakemusta. Vuonna 2016 ei hakemuksia tullut yhtään. Vientitilastojen mukaan vuosina 2015-2017 ei Suomesta viety yhtään aseita tai ampumatarvikkeita Venäjälle.

Tutkimus liittyy valtioneuvoston rahoittamaan Ulkopoliittisen instituutin ja Etlan yhteiseen tutkimushankkeeseen ”EU:n pakotepolitiikan kehitys: poliittiset ja taloudelliset vaikutukset Suomelle”. Loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Birgitta Berg-Andersson, ETLA.
Birgitta Berg-Andersson, ETLA.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla julkaisi ensimmäisen päästöennusteensa: hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on vakavasti uhattuna21.1.2020 09:30:00 EETTiedote

Etlan tänään julkaiseman ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen. Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. Etla laatii jatkossa talousennusteen yhteydessä viideksi vuodeksi eteenpäin myös ennusteen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle.

HUOM! EMBARGO 15.1.KLO 9:30 - KORJATTU TIEDOTE: Etla: Vapaaehtoisista vakuutuksista lisäturvaa vanhuuden ajan menoihin14.1.2020 11:53:32 EETTiedote

HUOM! KORJAUS: TIEDOTE EMBARGOSSA 15.1.KLO 9:30 Suurten ikäluokkien ikääntyminen on jopa kaksinkertaistamassa yli 80-vuotiaiden määrän seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Elinajan pitenemisen vuoksi vanhimpien ikäluokkien koon kasvu jatkunee sen jälkeenkin, samaan aikaan vanhusten yksinasuminen yleistyy. Vanhustenhoidon kannalta lähitulevaisuus merkitsee siis kustannusten kasvua ja huomattavaa lisätyövoiman tarvetta hoivaan. Tänään julkaistun Etlan selvityksen mukaan ikääntyvillä tulisi olla mahdollisuus halutessaan täydentää julkista hoivalupausta myös vapaaehtoisilla vakuutuksilla.

Etla: Kiinan vientikilpailu on uhka myös suomalaisille yrityksille9.1.2020 07:30:00 EETTiedote

Kiinan kasvava vientikilpailu on vähentänyt suomalaisyritysten kokonaisviennin arvoa hintojen laskun kautta, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Analyysi osoittaa, että yritykset laskevat tuotehintoja, jotta markkinaosuudet voitaisiin säilyttää Kiinan kilpailun kiristyessä. Hintavaikutus on suurempi tuotteille, jotka kilpailevat ennemmin hinnoilla kuin laadulla tai brändillä. Kilpailun kiristyessä yritykset muuttavat myös vientituotteiden valikoimaansa ja keskittyvät tärkeimpiin vientituotteisiinsa.

Vaihtamalla paranee - asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät todennäköisemmin uudelleen ja palkkakin kasvaa30.12.2019 08:00:00 EETTiedote

Työpaikan menetys lisää merkittävästi henkilön muuttoalttiutta, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta kasvattavat erityisesti oletettu heikompi palkkataso ja korkeat asumiskustannukset alueella, jossa henkilö on jäänyt työttömäksi. Toisaalta taas asuntomarkkinoiden jäykkyys ja sosiaaliset suhteet kotipaikkakunnalla saattavat heikentää muuttoalttiutta. Suomen työmarkkinoiden esteitä olisi purettava, jotta työttömät ja avoimet työpaikat kohdentuisivat aiempaa paremmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme