Helsingin yliopisto

Suomi reagoi Saksan jälleenyhdistymiseen mitätöimällä Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklat

Jaa

Vuoden 1990 Operaatio Paxiksi kutsuttu tapahtumaketju arvioidaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa yhdeksi rauhansopimuksen merkittävimmistä tulkintatapauksista. Tällöin tapahtunut sotilasartiklojen mitätöinti ei kuitenkaan muuttanut Suomen kansainvälistä orientaatiota tai ulkopolitiikan tavoitteita.

- Puolueettomuuspolitiikka säilyi maan ulkopoliittisena suuntana. Tosin välillisesti Operaatio Pax lujitti uskoa Suomen puolueettomuuspolitiikkaan, kun Suomen puolustuspolitiikan riippumattomuus kasvoi, kertoo väitöstutkija VTM Marjo Uutela Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja käsittelee uusien arkistolähteiden valossa, miten Suomi irtautui vuonna 1990 Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista ja YYA-sopimuksen lausumasta, jossa Saksa mainittiin mahdollisena hyökkääjänä Suomeen. Tämä Operaatio Paxiksi kutsuttu tapahtuma nähdään tutkimuksessa Suomen reagointina Saksan suvereniteetin palauttamiseen, minkä vuoksi Suomen ulkopoliittisen johdon toimintaa peilataan Saksan yhdentymisprosessin vaiheisiin.


Neuvostoliiton vastustus yllätti

Tutkimuksessa osoitetaan, että neuvostoliittolaisten reagointi Suomen tekemään rauhansopimuksen tulkintaan vuonna 1990 ei ollut ainutkertaista vaan siinä oli samankaltaisia piirteitä kuin vuosina 1962 ja 1983 tehdyissä tulkintatapauksissa.

- On kuitenkin huomattava, että voimakas reagointi tuli suomalaisille osin yllätyksenä, sillä sen ei ajateltu kuvastavan Mihail Gorbatšovin  näkemyksiä, Uutela sanoo.

Kylmän sodan aikana Suomen tekemät Pariisin rauhansopimuksen vastaiset hankinnat sopivat Neuvostoliitolle, koska se halusi liittää Suomen aseostojen kautta etupiiriinsä.

- Neuvostoliitto salli joustot rauhansopimukseen, jos se edisti Neuvostoliiton näkökulmasta potentiaalista sotilasyhteistyötä YYA-sopimuksen puitteissa, Uutela sanoo.  

Operaatio Pax oli suvereniteettiakti, mutta väitöksessä tuodaan esille, kuinka ohjaava motiivi sen taustalla oli sotilaspoliittinen. Hanke lähti liikkeelle puolustusministeriön ehdotuksesta marraskuussa 1989, ja ulkoasiainministeriö perusteli sen tärkeyttä kesäkuisessa luonnoksessaan Koivistolle puolustusvoimien kiinnostuksella saksalaisiin ja japanilaisiin asejärjestelmiin.


Omintakeinen operaatio

Tapaa, jolla Operaatio Paxissa vapauduttiin sopimusvelvoitteista, voi pitää omintakeisena.

- Toisaalta suomalaiset pyrkivät tulkitsemaan Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloja useaan otteeseen kylmän sodan aikana, Uutela muistuttaa.

Velvoitteisiin saatiin joustoa ensimmäisen kerran vuonna 1962, kun Suomi tavoitteli käyttöönsä ilmatorjuntaohjuksia. Sopimuksen soveltaminen sai jatkoa vuonna 1983 herätemiinahankintojen ja vuonna 1987 saksalaisen siviililentokoneen tuonnin muodossa.

Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloja koskeva vuoden 1987 sopimustulkinta poikkesi menettelytapansa vuoksi aiemmista. Tuolloin kansainvälisen tilanteen ja Saksan kysymyksen lientymisen seurauksena presidentti Mauno Koivisto myönsi ensimmäistä kertaa luvan Pariisin rauhansopimuksen vastaisen saksalaisen lentokoneen hankinnalle ilman, että Neuvostoliittoa tai Isoa-Britanniaa konsultoitiin. Ratkaisu määritellään väitöstutkimuksessa käänteeksi rauhansopimuksen soveltamisessa, vaikka vuoden 1987 ratkaisu oli asiasisällöltään toissijainen.

Voimakkainta tyytymättömyyttä Operaatio Paxia kohtaan ilmaisi Neuvostoliiton ulkoasiainministeriö, joka vaati Suomelta vahvistusta siitä, että se ei ylittäisi rauhansopimuksessa mainittuja määrävahvuuksia ja pysyisi ydinaseettomana maana. Kun suomalaiset eivät toimittaneet varustautumisestaan erillisiä sitoumuksia, Neuvostoliitto lähetti Suomelle asiasta virallisen nootin 6.11.1990.

Jälkipuinti päättyi vasta, kun Suomi toimitti Neuvostoliitolle vastausnoottinsa 22.11.1990. Siinä todettiin, että Suomi irtautui hallituksen syyskuisessa päätöksessä rauhansopimuksen sotilasartikloista, mutta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteet säilyivät ennallaan.

*************************

VTM Marjo Uutela väittelee 12.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Operaatio Pax - Pariisin rauhansopimuksen tulkinnat ja Saksan kysymys Suomen ulkopolitiikassa 1987 - 1990". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennuksen auditorium XIV (Unioninkatu 34, 3. kerros).

Vastaväittäjänä on professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Kimmo Rentola.

Väitöskirjan elektroninen tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:
Marjo Uutela
Puh.+49 176 3233 8499
marjo.uutela@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto osallistuu globaalien kestävyysongelmien ratkaisemiseen perustamalla Kestävyystieteen instituutin17.1.2018 10:10Tiedote

Ilmastonmuutos, köyhyys, kaupungistuminen ja luonnon monimuotoisuuden ehtyminen ovat aikamme akuutteja kestävyysongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii ratkaisuhakuista ja tieteidenvälistä tutkimusta. Kestävyystieteen instituutti (HELSUS) vastaa haasteeseen palkkaamalla kymmenen uutta professoria ja yhdistämällä lähes 200 tutkijaa kuudesta eri tiedekunnasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme