Suomi reagoi Saksan jälleenyhdistymiseen mitätöimällä Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklat
Vuoden 1990 Operaatio Paxiksi kutsuttu tapahtumaketju arvioidaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa yhdeksi rauhansopimuksen merkittävimmistä tulkintatapauksista. Tällöin tapahtunut sotilasartiklojen mitätöinti ei kuitenkaan muuttanut Suomen kansainvälistä orientaatiota tai ulkopolitiikan tavoitteita.
- Puolueettomuuspolitiikka säilyi maan ulkopoliittisena suuntana. Tosin välillisesti Operaatio Pax lujitti uskoa Suomen puolueettomuuspolitiikkaan, kun Suomen puolustuspolitiikan riippumattomuus kasvoi, kertoo väitöstutkija VTM Marjo Uutela Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja käsittelee uusien arkistolähteiden valossa, miten Suomi irtautui vuonna 1990 Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista ja YYA-sopimuksen lausumasta, jossa Saksa mainittiin mahdollisena hyökkääjänä Suomeen. Tämä Operaatio Paxiksi kutsuttu tapahtuma nähdään tutkimuksessa Suomen reagointina Saksan suvereniteetin palauttamiseen, minkä vuoksi Suomen ulkopoliittisen johdon toimintaa peilataan Saksan yhdentymisprosessin vaiheisiin.
Neuvostoliiton vastustus yllätti
Tutkimuksessa osoitetaan, että neuvostoliittolaisten reagointi Suomen tekemään rauhansopimuksen tulkintaan vuonna 1990 ei ollut ainutkertaista vaan siinä oli samankaltaisia piirteitä kuin vuosina 1962 ja 1983 tehdyissä tulkintatapauksissa.
- On kuitenkin huomattava, että voimakas reagointi tuli suomalaisille osin yllätyksenä, sillä sen ei ajateltu kuvastavan Mihail Gorbatšovin näkemyksiä, Uutela sanoo.
Kylmän sodan aikana Suomen tekemät Pariisin rauhansopimuksen vastaiset hankinnat sopivat Neuvostoliitolle, koska se halusi liittää Suomen aseostojen kautta etupiiriinsä.
- Neuvostoliitto salli joustot rauhansopimukseen, jos se edisti Neuvostoliiton näkökulmasta potentiaalista sotilasyhteistyötä YYA-sopimuksen puitteissa, Uutela sanoo.
Operaatio Pax oli suvereniteettiakti, mutta väitöksessä tuodaan esille, kuinka ohjaava motiivi sen taustalla oli sotilaspoliittinen. Hanke lähti liikkeelle puolustusministeriön ehdotuksesta marraskuussa 1989, ja ulkoasiainministeriö perusteli sen tärkeyttä kesäkuisessa luonnoksessaan Koivistolle puolustusvoimien kiinnostuksella saksalaisiin ja japanilaisiin asejärjestelmiin.
Omintakeinen operaatio
Tapaa, jolla Operaatio Paxissa vapauduttiin sopimusvelvoitteista, voi pitää omintakeisena.
- Toisaalta suomalaiset pyrkivät tulkitsemaan Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloja useaan otteeseen kylmän sodan aikana, Uutela muistuttaa.
Velvoitteisiin saatiin joustoa ensimmäisen kerran vuonna 1962, kun Suomi tavoitteli käyttöönsä ilmatorjuntaohjuksia. Sopimuksen soveltaminen sai jatkoa vuonna 1983 herätemiinahankintojen ja vuonna 1987 saksalaisen siviililentokoneen tuonnin muodossa.
Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloja koskeva vuoden 1987 sopimustulkinta poikkesi menettelytapansa vuoksi aiemmista. Tuolloin kansainvälisen tilanteen ja Saksan kysymyksen lientymisen seurauksena presidentti Mauno Koivisto myönsi ensimmäistä kertaa luvan Pariisin rauhansopimuksen vastaisen saksalaisen lentokoneen hankinnalle ilman, että Neuvostoliittoa tai Isoa-Britanniaa konsultoitiin. Ratkaisu määritellään väitöstutkimuksessa käänteeksi rauhansopimuksen soveltamisessa, vaikka vuoden 1987 ratkaisu oli asiasisällöltään toissijainen.
Voimakkainta tyytymättömyyttä Operaatio Paxia kohtaan ilmaisi Neuvostoliiton ulkoasiainministeriö, joka vaati Suomelta vahvistusta siitä, että se ei ylittäisi rauhansopimuksessa mainittuja määrävahvuuksia ja pysyisi ydinaseettomana maana. Kun suomalaiset eivät toimittaneet varustautumisestaan erillisiä sitoumuksia, Neuvostoliitto lähetti Suomelle asiasta virallisen nootin 6.11.1990.
Jälkipuinti päättyi vasta, kun Suomi toimitti Neuvostoliitolle vastausnoottinsa 22.11.1990. Siinä todettiin, että Suomi irtautui hallituksen syyskuisessa päätöksessä rauhansopimuksen sotilasartikloista, mutta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteet säilyivät ennallaan.
*************************
VTM Marjo Uutela väittelee 12.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Operaatio Pax - Pariisin rauhansopimuksen tulkinnat ja Saksan kysymys Suomen ulkopolitiikassa 1987 - 1990". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennuksen auditorium XIV (Unioninkatu 34, 3. kerros).
Vastaväittäjänä on professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Kimmo Rentola.
Väitöskirjan elektroninen tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Marjo Uutela
Puh.+49 176 3233 8499
marjo.uutela@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rahkasammalen ja bakteerin yhteistyöllä torjutaan metaanipäästöjä ja vahvistetaan hiilinielua20.4.2018 12:52 | Tiedote
Pohjoisten soiden yleisin kasvi, rahkasammal, on oleellinen paitsi turpeen kertymiselle, myös metaanipäästöjen torjunnalle. Tämän mahdollistavat rahkasammalissa elävät metaania hapettavat bakteerit.
Vuoden paras päihdeaiheinen tutkimusartikkeli paljasti uutta tietoa alkoholin vaikutuksista sikiöön19.4.2018 13:00 | Tiedote
Alkoholi- ja huumetutkijain seura on palkinnut vuoden parhaana päihdeaiheisena tutkimusartikkelina Heidi Marjosen, Hanna Kahilan ja Nina Kaminen-Aholan artikkelin raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen genotyyppikohtaisista vaikutuksista istukan geenien säätelyyn ja vastasyntyneen päänympärykseen.
Tutkimus aggressiivisen NK-soluleukemian taustamekanismeista avaa tietä lääkehoidon kehittämiseen19.4.2018 12:00 | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin uutta tietoa harvinaisesta aggressiivisesta NK-soluleukemiasta. Tutkijat löysivät myös potentiaalisia lääkeaineita tämän nopeasti kuolemaan johtavan syövän hoitoon.
Ehdokkaat kansainvälisen LUMA StarT Award 2018 -palkinnonsaajaksi valittu18.4.2018 14:44 | Tiedote
Kansainväliset International LUMA StarT Award –palkinnot jaetaan toista kertaa 5.6.2018. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ojentaa palkinnot päätuomariston valitsemille voittajille. Palkittavat valitaan nyt julkistettavien ehdokkaiden joukosta.
Lähdetään yhdessä ulos metsäretkipäivänä 17.5.201818.4.2018 12:42 | Tiedote
Suomen lasten metsäretkipäivä ja kansainvälinen Ulkoluokkapäivä kannustavat kaikkia opettajia ja perheitä lähtemään lasten ja nuorten kanssa ulos yhteisenä tapahtumapäivänä 17.5.2018. Tapahtumapäivän suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Väitös: Mystiikka yhdistää uskontoja18.4.2018 11:57 | Tiedote
Eri uskonnoissa mystiset kokemukset sisältävät paljon samaa, mutta niiden sisältö vaihtelee uskomusperinteen mukaan. Mystiikan ja meditaation yhdistävät teemat edesauttavat uskontoja uudistavaa vuoropuhelua, uudessa dogmatiikan väitöstutkimuksessa todetaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme