Suomi reagoi Saksan jälleenyhdistymiseen mitätöimällä Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklat
- Puolueettomuuspolitiikka säilyi maan ulkopoliittisena suuntana. Tosin välillisesti Operaatio Pax lujitti uskoa Suomen puolueettomuuspolitiikkaan, kun Suomen puolustuspolitiikan riippumattomuus kasvoi, kertoo väitöstutkija VTM Marjo Uutela Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja käsittelee uusien arkistolähteiden valossa, miten Suomi irtautui vuonna 1990 Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista ja YYA-sopimuksen lausumasta, jossa Saksa mainittiin mahdollisena hyökkääjänä Suomeen. Tämä Operaatio Paxiksi kutsuttu tapahtuma nähdään tutkimuksessa Suomen reagointina Saksan suvereniteetin palauttamiseen, minkä vuoksi Suomen ulkopoliittisen johdon toimintaa peilataan Saksan yhdentymisprosessin vaiheisiin.
Neuvostoliiton vastustus yllätti
Tutkimuksessa osoitetaan, että neuvostoliittolaisten reagointi Suomen tekemään rauhansopimuksen tulkintaan vuonna 1990 ei ollut ainutkertaista vaan siinä oli samankaltaisia piirteitä kuin vuosina 1962 ja 1983 tehdyissä tulkintatapauksissa.
- On kuitenkin huomattava, että voimakas reagointi tuli suomalaisille osin yllätyksenä, sillä sen ei ajateltu kuvastavan Mihail Gorbatšovin näkemyksiä, Uutela sanoo.
Kylmän sodan aikana Suomen tekemät Pariisin rauhansopimuksen vastaiset hankinnat sopivat Neuvostoliitolle, koska se halusi liittää Suomen aseostojen kautta etupiiriinsä.
- Neuvostoliitto salli joustot rauhansopimukseen, jos se edisti Neuvostoliiton näkökulmasta potentiaalista sotilasyhteistyötä YYA-sopimuksen puitteissa, Uutela sanoo.
Operaatio Pax oli suvereniteettiakti, mutta väitöksessä tuodaan esille, kuinka ohjaava motiivi sen taustalla oli sotilaspoliittinen. Hanke lähti liikkeelle puolustusministeriön ehdotuksesta marraskuussa 1989, ja ulkoasiainministeriö perusteli sen tärkeyttä kesäkuisessa luonnoksessaan Koivistolle puolustusvoimien kiinnostuksella saksalaisiin ja japanilaisiin asejärjestelmiin.
Omintakeinen operaatio
Tapaa, jolla Operaatio Paxissa vapauduttiin sopimusvelvoitteista, voi pitää omintakeisena.
- Toisaalta suomalaiset pyrkivät tulkitsemaan Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloja useaan otteeseen kylmän sodan aikana, Uutela muistuttaa.
Velvoitteisiin saatiin joustoa ensimmäisen kerran vuonna 1962, kun Suomi tavoitteli käyttöönsä ilmatorjuntaohjuksia. Sopimuksen soveltaminen sai jatkoa vuonna 1983 herätemiinahankintojen ja vuonna 1987 saksalaisen siviililentokoneen tuonnin muodossa.
Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloja koskeva vuoden 1987 sopimustulkinta poikkesi menettelytapansa vuoksi aiemmista. Tuolloin kansainvälisen tilanteen ja Saksan kysymyksen lientymisen seurauksena presidentti Mauno Koivisto myönsi ensimmäistä kertaa luvan Pariisin rauhansopimuksen vastaisen saksalaisen lentokoneen hankinnalle ilman, että Neuvostoliittoa tai Isoa-Britanniaa konsultoitiin. Ratkaisu määritellään väitöstutkimuksessa käänteeksi rauhansopimuksen soveltamisessa, vaikka vuoden 1987 ratkaisu oli asiasisällöltään toissijainen.
Voimakkainta tyytymättömyyttä Operaatio Paxia kohtaan ilmaisi Neuvostoliiton ulkoasiainministeriö, joka vaati Suomelta vahvistusta siitä, että se ei ylittäisi rauhansopimuksessa mainittuja määrävahvuuksia ja pysyisi ydinaseettomana maana. Kun suomalaiset eivät toimittaneet varustautumisestaan erillisiä sitoumuksia, Neuvostoliitto lähetti Suomelle asiasta virallisen nootin 6.11.1990.
Jälkipuinti päättyi vasta, kun Suomi toimitti Neuvostoliitolle vastausnoottinsa 22.11.1990. Siinä todettiin, että Suomi irtautui hallituksen syyskuisessa päätöksessä rauhansopimuksen sotilasartikloista, mutta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteet säilyivät ennallaan.
*************************
VTM Marjo Uutela väittelee 12.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Operaatio Pax - Pariisin rauhansopimuksen tulkinnat ja Saksan kysymys Suomen ulkopolitiikassa 1987 - 1990". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennuksen auditorium XIV (Unioninkatu 34, 3. kerros).
Vastaväittäjänä on professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Kimmo Rentola.
Väitöskirjan elektroninen tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Marjo Uutela
Puh.+49 176 3233 8499
marjo.uutela@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme