Suuri Veroselvitys: Hyvä talouskehitys siivitti verotuotot kasvuun ennen koronakriisiä

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Vuonna 2019 valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi siis yritystoiminnan yhteydessä.

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen.

“Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi”, Kujanpää sanoo.

Osa veroista kohdistuu yrityksille, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista peritään asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.

”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yritysten kustannuksiksi, näitä verotuloja ei syntyisi ilman yritystoimintaa”, muistuttaa Kujanpää.

Verotuotot laskuun koronakriisin myötä

Vuonna 2019 verotuotot vielä kasvoivat, mutta koronakriisin myötä verotulot kääntyivät laskuun vuonna 2020. Muutamissa maakunnissa lasku alkoi kuitenkin jo ennen kriisiä vuoden 2019 puolella.

“Huolestuttavaa on se, että jo ennen koronakriisiä verotuotot kääntyivät laskuun osassa Suomea. Olisiko suunta ollut vuonna 2020 muuallakin sama ilman kriisiä, jää arvailujen varaan. Koronakriisi joka tapauksessa käänsi hyvän kehityksen. Ensi vuonna sitten näemme, kuinka suuri se lasku lopulta oli”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta.

Liite:

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvitys