Suurituloiset äänestivät eduskuntavaaleissa selvästi pienituloisia useammin
”Tuloilla on ollut myös aiemmissa vaaleissa suuri vaikutus äänestämiseen. Aiemminkin on ollut nähtävissä, että pienituloisimmat jättävät muita todennäköisemmin äänestämättä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.
Myös koulutuksella on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen: korkeasti koulutetut äänestivät eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin.
”Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli aineistossa lähes 36 prosenttiyksikköä suurempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden”, Fredriksson sanoo.
Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä, ainoastaan vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kohdalla miehet ohittivat naiset äänestysaktiivisuudessa. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli kuitenkin ikäjakauman nuoremmassa päässä.
”Nuoret miehet ovat naisiin verrattuna passiivisia äänestäjiä. Nuorten naisten äänestysprosentti oli noin 10 prosenttiyksikköä samanikäisiä miehiä suurempi.”
Työssäkäyvät olivat eduskuntavaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä, kun taas työvoiman ulkopuolella olevat käyttivät äänioikeuttaan vähiten.
Vieraskielisillä äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienenemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisistä äänioikeuteutuista äänesti alle 40 prosenttia, kun suomen- tai saamenkielisistä äänesti runsas 71 prosenttia ja ruotsinkielisistä jopa 76,5 prosenttia.
Analyysissä on tarkasteltu vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestäneitä oikeusministeriön äänioikeusrekisterin ja äänenkäyttötietojenperusteella. Äänenkäyttötieto voi käytännössä hiukan poiketa koko maan tasolla äänestyslippuihin perustuvista äänestystiedoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami FredrikssonYliaktuaari
Puh:029 551 2696sami.fredriksson@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssien määrä jatkoi joulukuussa kasvuaan – vuosi 2025 synkin sitten 90-luvun lamavuosien16.1.2026 08:01:29 EET | Tiedote
Joulukuussa pantiin vireille 360 konkurssia, mikä on 34 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Henkilöstön määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli noin 1 200, eli noin 18 % edellisvuotista suurempi.
Asuntojen vuokrien laskusuunta laajeni – koko maa nyt miinuksella15.1.2026 08:02:45 EET | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat koko maassa keskimäärin 0,8 % vuotta aiempaan verrattuna vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä.
Inflaatio pysyttelee matalalla, vaikka hienoista muutosta näkyvissä14.1.2026 08:02:34 EET | Tiedote
Joulukuussa kokonaisinflaatio oli 0,2 %. Kokonaisinflaatio pysyi alle 0,7 %:n koko vuoden 2025 ajan, joten inflaatiosta ei voida juurikaan puhua. Pohjalukema saavutettiin lokakuussa, kun kuluttajahintojen vuosimuutos käväisi alimmillaan -0,2 %:ssa.
Kuluttajien heikko luottamus ei lupaile kulutuksen nopeaa kasvua29.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta paranivat joulukuussa sekä marraskuuhun että vuodentakaiseen verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikot. Aikeita käyttää rahaa suuriin hankintoihin oli yhä niukasti
Työttömyys syveni entisestään marraskuussa23.12.2025 08:03:56 EET | Tiedote
Työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa. Työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme