Suurituloiset äänestivät eduskuntavaaleissa selvästi pienituloisia useammin
”Tuloilla on ollut myös aiemmissa vaaleissa suuri vaikutus äänestämiseen. Aiemminkin on ollut nähtävissä, että pienituloisimmat jättävät muita todennäköisemmin äänestämättä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.
Myös koulutuksella on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen: korkeasti koulutetut äänestivät eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin.
”Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli aineistossa lähes 36 prosenttiyksikköä suurempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden”, Fredriksson sanoo.
Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä, ainoastaan vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kohdalla miehet ohittivat naiset äänestysaktiivisuudessa. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli kuitenkin ikäjakauman nuoremmassa päässä.
”Nuoret miehet ovat naisiin verrattuna passiivisia äänestäjiä. Nuorten naisten äänestysprosentti oli noin 10 prosenttiyksikköä samanikäisiä miehiä suurempi.”
Työssäkäyvät olivat eduskuntavaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä, kun taas työvoiman ulkopuolella olevat käyttivät äänioikeuttaan vähiten.
Vieraskielisillä äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienenemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisistä äänioikeuteutuista äänesti alle 40 prosenttia, kun suomen- tai saamenkielisistä äänesti runsas 71 prosenttia ja ruotsinkielisistä jopa 76,5 prosenttia.
Analyysissä on tarkasteltu vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestäneitä oikeusministeriön äänioikeusrekisterin ja äänenkäyttötietojenperusteella. Äänenkäyttötieto voi käytännössä hiukan poiketa koko maan tasolla äänestyslippuihin perustuvista äänestystiedoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami FredrikssonYliaktuaari
Puh:029 551 2696sami.fredriksson@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Elinajanodotteet nousivat ennätyksiin vuonna 2024, Ahvenanmaalla eletään edelleen pisimpään17.10.2025 08:02:19 EEST | Tiedote
Elinajanodotteet nousivat niin miehillä kuin naisilla selvästi vuonna 2024, ja kaikkiaan lukemat olivat tilastohistorian korkeimmat, vahvistaa lopullinen tilasto. Vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaalla. Miehillä ne olivat lyhimmät Kainuussa ja naisilla Lapissa ajanjaksolla 2022–2024.
Asuntojen vuokrakehitys eriytyy suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat edelleen16.10.2025 08:01:20 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa koko maassa 0,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.
Islam kolmanneksi suosituin katsomusaine peruskouluissa – myös elämänkatsomustieto yhä useamman valinta15.10.2025 08:01:41 EEST | Tiedote
Islamin uskonto oli viime vuonna kolmanneksi yleisin katsomusaine perusasteen kouluissa. Islamin opetukseen osallistui viime vuonna 4,2 % alakoulujen eli vuosiluokkien 1–6 oppilaista. Yläkouluissa, eli vuosiluokilla 7–9, osuus oli hieman pienempi, 3,3 %.
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus nousi etenkin 6-vuotiaissa – paikkana entistäkin useammin päiväkoti9.10.2025 08:02:55 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus 1–6-vuotiaista lapsista nousi jo 80 %:iin vuonna 2024. Esimerkiksi vuodesta 2021 kasvua on kertynyt 6 prosenttiyksikköä. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on viime vuosikymmeninä laskenut ennätystasoltaan alle kymmenesosaan, kun taas päiväkodit kokoavat koko ajan suuremman osuuden varhaiskasvatukseen osallistuvista.
Sukupuolten palkkaerot kaventuvat hitaasti – ja miehet hyötyvät koulutuksesta naisia enemmän2.10.2025 08:53:50 EEST | Tiedote
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat tuntuvasti suuremmat kuin koko taloudessa kaikkiaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme