Sydän- ja verisuonitautien riskin nopea suureneminen on hälytysmerkki – riskihistoria voi paljastaa suuren riskin potilaat ajoissa
Euroopan ja Yhdysvaltojen kardiologiyhdistysten mukaan kaikilta pienen ja keskitason sydän- ja verisuonitautiriskin potilailta tulisi mitata sydän- ja verisuonitautien riskitekijät viiden vuoden välein. Mitattavia riskitekijöitä ovat muun muassa kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja tupakointi. Näiden seulontojen avulla pyritään löytämään väestöstä suuren sydän- ja verisuonitautiriskin potilaat.
Mikäli riski todetaan suureksi eikä sitä saada elintapamuutoksilla pienennettyä, harkitaan ennaltaehkäisevän lääkityksen, kuten kolesterolia laskevan lääkityksen aloitusta. Nykyseulonnassa ei kuitenkaan huomioida riittävästi riskitekijöiden aiemmin mitattuja arvoja, selvisi Helsingin yliopiston ja University College Londonin tuoreessa tutkimuksessa.
Muutokset riskitekijöissä tulisi huomioida seulonnoissa
Laajassa suomalais-englantilaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden huonontuminen normaalia ikääntymiseen liittyvää muutosta nopeammin vähensi tautivapaita elinvuosia 2–6 vuodella.
Tulosten mukaan sydän- ja verisuonitautien ehkäiseviä toimenpiteitä voitaisiin kohdentaa paremmin, jos seulontoihin lisättäisiin myös riskitekijöiden aiemmin mitatut arvot.
Tutkimus on julkaistu Lancet Digital Health -tiedelehdessä.
– Tutkimuksemme mukaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden etenemisen arviointi antaa arvokasta tietoa tulevasta sydän- ja verisuonitautien riskistä. Siksi niitä tulisi seurata terveydenhuollossa nykyistä tarkemmin, kertoo tutkimuksen päätekijä, lääkäri Joni Lindbohm.
Suomessa sydän- ja aivoinfarkteihin kuolee vuosittain noin 15 000 henkilöä. Ennenaikaisista kuolemista jopa 80 % arvioidaan olevan estettävissä oikein ajoitetuilla ehkäisevillä toimilla.
– Pienelläkin parannuksella ennaltaehkäisevissä toimissa voi olla merkittävä vaikutus, Lindbohm jatkaa.
Tutkimuksessa seurattiin 7000 englantilaisen aikuisen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kehittymistä viiden vuoden välein 20 vuoden ajan. Nopea riskin suureneminen mittausten välillä oli haitallisinta nuorimmilla tutkimukseen osallistuneilla eli 40–50-vuotiailla henkilöillä. Myös riskin pienenemisen hyödyt olivat suurimmat tässä osallistujaryhmässä.
Oman sydän- ja verisuonitaudin riskinsä voi arvioida nettilaskurilla
Tutkimuksen perusteella kehitettiin päätöksentekoa tukeva nettiselainpohjainen riskilaskuri, jonka avulla vastaanottotilanteessa voidaan arvioida riskin muutoksen vaikutusta henkilökohtaiseen ennusteeseen.
– Tutkimustulokset ovat lupaavia, mutta muutoksia vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin ei yleensä tehdä yhden tutkimuksen perusteella. Jatkossa tämänkaltaisten riskilaskureiden mahdollisia terveyshyötyjä vastaanottotilanteessa tulisi vielä selvittää satunnaistetulla vertailututkimuksella, korostaa tutkimusta johtava Helsingin ja Lontoon yliopistojen professori Mika Kivimäki, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.
Nykyisin käytössä olevalla THL:n FINRISKI-laskurilla jokainen voi selvittää henkilökohtaisen sydän- ja verisuonitautien riskitasonsa. Laskurissa kysytään tietoja iästä, sukupuolesta, tupakoinnista, kokonais- ja HDL-kolesterolista, systolisesta verenpaineesta, diabeteksesta ja vanhempien sydäninfarkteista tai aivoverenkiertohäiriöistä.
Lisätiedot:
LT Joni Lindbohm, Helsingin yliopisto
joni.lindbohm@helsinki.fi
puh. +358 40 753 8104
Prof. Mika Kivimäki, Helsingin yliopisto, University College London
mika.kivimaki@helsinki.fi
Alkuperäinen julkaisu:
Lindbohm JV, Sipilä PN, Mars N, Knüppel A, Pentti J, Nyberg ST, Frank P, Ahmadi-Abhari S, Brunner EJ, Shipley MJ, Singh-Manoux A, Tabak AG, Batty GD, Kivimäki M. Association between change in cardiovascular risk scores and future cardiovascular disease: analyses of data from the Whitehall II longitudinal, prospective cohort study. Lancet Digital Health 6/2021 DOI: https://doi.org/10.1016/S2589-7500(21)00079-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uutta tietoa tehokkaimman skitsofrenialääkkeen vakavista haittavaikutuksista18.9.2024 11:26:06 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus selvitti tehokkaimman skitsofrenialääkkeen haittavaikutuksia ja osoitti keuhkokuumeen ja vakavien suolisto-ongelmien olevan oletettua yleisempiä lääkkeen käyttäjillä. Molemmat sivuvaikutukset lisäävät kuolleisuutta ja vaativat parempaa seurantaa. Tulokset puoltavat riskipotilaiden tunnistamista geenitestien avulla.
Raamatun tekstejä paranneltiin varhaiskristillisessä kirkossa13.9.2024 08:28:27 EEST | Tiedote
Paavo Huotarin väitöskirja osoittaa, että pyhänä pidettyjä tekstejä muokattiin, jotta lukijat ja kuuntelijat ymmärtäisivät ne paremmin.
Näkyminen on yhä keskeisempi vallankäytön muoto politiikan areenoilla11.9.2024 09:55:48 EEST | Tiedote
Lisääntyvä visuaalisuus ja sen myötä syntyvät poliittisen toiminnan käytännöt muuttavat julkista keskustelua ja demokratiaa monin tavoin.
Uusi luontohaaste lapsille, nuorille ja opettajille: havaitse sata lajia lukuvuoden aikana9.9.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Syyskuussa käynnistyvä lasten ja nuorten 100 lajia -haaste kutsuu mukaan/innostaa havainnoimaan luontoa. Haasteeseen voi osallistua kuka vain, ja sitä voidaan hyödyntää myös opetuksessa ja harrastustoiminnassa.
1,5 miljoonan euron ERC-rahoitus kahdeksalle tutkijalle Helsingin yliopistossa5.9.2024 13:03:04 EEST | Tiedote
Arvostetun ERC Starting Grant -rahoituksen saaneet tutkivat muun muassa avaruussäätä ja vankien terveystilastojen manipulointia. Helsingin yliopiston tutkijat ovat menestyneet kilpaillun ERC-rahoituksen saamisessa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme