Syöpä lähti, kipu jäi
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 naista. Hoitojen kehittymisen myötä yhä useammat selviävät sairaudestaan, mutta syöpähoitojen jälkeinen kipu on merkittävä elämänlaatuun vaikuttava ongelma.
Psykologian maisteri Reetta Sipilä selvitti väitöstutkimuksessaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kivun kokemiseen rintasyövän vuoksi hoidetuilla naisilla. Tavoitteena oli selvittää sellaisia kivun kokemiseen liittyviä tekijöitä, joita on mahdollista seuloa kliinisessä työssä.
Tutkimukseen osallistui tuhat 18 – 75-vuotiasta naista, jotka oli leikattu rintasyövän vuoksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006-2010. Potilaat täyttivät ennen leikkausta kyselylomakkeet, joilla kartoitettiin heidän kipujaan, terveyshistoriaansa, masennusoireitaan, tilanne- ja yleistä ahdistustaipumustaan ja vihanhallintatapojaan. Heille tehtiin myös ennen leikkausta kuuma- ja kylmäkipua mittaavat kokeellisen kivun testit. Leikkauksessa käytetty anestesia ja akuutin kivun hoito kirjattiin.
Potilaat kirjasivat ylös ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon ajan leikkausalueella tuntemaansa kipua, ja heille lähetettiin kipua ja mielialaa koskevat kyselylomakkeet yhden kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, kahden vuoden ja kolmen vuoden kuluttua leikkauksesta.
Tutkimukseen osallistuneista 13,5 prosenttia kertoi kokevansa merkittäviä kipuja leikatulla alueella vielä vuoden kuluttua leikkauksesta.Kaikkia tutkittuja kiputyyppejä ennustivat muut kipuoireet, joita potilaalla oli ollut ennen leikkausta tai joita esiintyi leikattavalla alueella. Pitkittynyttä kipua ennustivat lisäksi säde- ja sytostaattihoidot sekä huomattavan suuri ylipaino. Ahdistuneisuus oli yhteydessä sekä akuuttiin että pitkittyneeseen kipuun, ja näiden molempien riskiä lisäsi myös leikkaus, johon sisältyi kainalon tyhjennys.
Ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon aikana koetun kivun määrään vaikutti sekä ahdistuneisuus että potilaan ennakko-odotus voimakkaasta kivusta.
Suurin osa potilaista toipui psyykkisesti hyvin vuoden kuluessa. Pienellä osalla heistä kuitenkin sekä ahdistus että masennusoireet ’jäivät päälle’ eikä ollut sanottavasti helpottanut vielä vuoden kuluttua leikkauksesta. Potilaiden vihanhallinnan tavoilla ei ollut juuri yhteyttä kipuihin, mutta niillä potilailla, joilla oli taipumus vihantunteiden tukahduttamiseen, esiintyi muita enemmän masennusoireita kolmen vuoden seurannassa.
– Väitöstutkimuksen tulosten pohjalta kehitettiin helppokäyttöinen seula niiden potilaiden tunnistamiseksi, joilla oli erityinen riski pitkittyneisiin kipuoireisiin: heidät voidaan tunnistaa ennen leikkausta ja ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon aikana kerätyn tiedon perusteella, Sipilä kertoo. – Kehitettyä mittaria ja tunnistettuja yksittäisiä riskitekijöitä voidaan hyödyntää potilasohjauksessa ja interventioiden kehittämisessä.
PsM Reetta Sipilä väittelee 27.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "PAIN SENSITIVITY AND FACTORS ASSOCIATED WITH THE PAIN EXPERIENCE AFTER BREAST CANCER TREATMENTS". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Naistenklinikka, Seth Wichmann luentosali, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on dosentti Nora Hagelberg, Turun yliopistosta, ja kustoksena on professori Eija Kalso.Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229343
Väittelijän yhteystiedot:
reetta.sipila@hus.fi
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uutta tietoa tehokkaimman skitsofrenialääkkeen vakavista haittavaikutuksista18.9.2024 11:26:06 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus selvitti tehokkaimman skitsofrenialääkkeen haittavaikutuksia ja osoitti keuhkokuumeen ja vakavien suolisto-ongelmien olevan oletettua yleisempiä lääkkeen käyttäjillä. Molemmat sivuvaikutukset lisäävät kuolleisuutta ja vaativat parempaa seurantaa. Tulokset puoltavat riskipotilaiden tunnistamista geenitestien avulla.
Raamatun tekstejä paranneltiin varhaiskristillisessä kirkossa13.9.2024 08:28:27 EEST | Tiedote
Paavo Huotarin väitöskirja osoittaa, että pyhänä pidettyjä tekstejä muokattiin, jotta lukijat ja kuuntelijat ymmärtäisivät ne paremmin.
Näkyminen on yhä keskeisempi vallankäytön muoto politiikan areenoilla11.9.2024 09:55:48 EEST | Tiedote
Lisääntyvä visuaalisuus ja sen myötä syntyvät poliittisen toiminnan käytännöt muuttavat julkista keskustelua ja demokratiaa monin tavoin.
Uusi luontohaaste lapsille, nuorille ja opettajille: havaitse sata lajia lukuvuoden aikana9.9.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Syyskuussa käynnistyvä lasten ja nuorten 100 lajia -haaste kutsuu mukaan/innostaa havainnoimaan luontoa. Haasteeseen voi osallistua kuka vain, ja sitä voidaan hyödyntää myös opetuksessa ja harrastustoiminnassa.
1,5 miljoonan euron ERC-rahoitus kahdeksalle tutkijalle Helsingin yliopistossa5.9.2024 13:03:04 EEST | Tiedote
Arvostetun ERC Starting Grant -rahoituksen saaneet tutkivat muun muassa avaruussäätä ja vankien terveystilastojen manipulointia. Helsingin yliopiston tutkijat ovat menestyneet kilpaillun ERC-rahoituksen saamisessa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme