Syöpä lähti, kipu jäi

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 naista. Hoitojen kehittymisen myötä yhä useammat selviävät sairaudestaan, mutta syöpähoitojen jälkeinen kipu on merkittävä elämänlaatuun vaikuttava ongelma.

Psykologian maisteri Reetta Sipilä selvitti väitöstutkimuksessaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kivun kokemiseen rintasyövän vuoksi hoidetuilla naisilla. Tavoitteena oli selvittää sellaisia kivun kokemiseen liittyviä tekijöitä, joita on mahdollista seuloa kliinisessä työssä.

Tutkimukseen osallistui tuhat 18 – 75-vuotiasta naista, jotka oli leikattu rintasyövän vuoksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006-2010. Potilaat täyttivät ennen leikkausta kyselylomakkeet, joilla kartoitettiin heidän kipujaan, terveyshistoriaansa, masennusoireitaan, tilanne- ja yleistä ahdistustaipumustaan ja vihanhallintatapojaan. Heille tehtiin myös ennen leikkausta kuuma- ja kylmäkipua mittaavat kokeellisen kivun testit. Leikkauksessa käytetty anestesia ja akuutin kivun hoito kirjattiin.

Potilaat kirjasivat ylös ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon ajan leikkausalueella tuntemaansa kipua, ja heille lähetettiin kipua ja mielialaa koskevat kyselylomakkeet yhden kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, kahden vuoden ja kolmen vuoden kuluttua leikkauksesta.

Tutkimukseen osallistuneista 13,5 prosenttia kertoi kokevansa merkittäviä kipuja leikatulla alueella vielä vuoden kuluttua leikkauksesta.Kaikkia tutkittuja kiputyyppejä ennustivat muut kipuoireet, joita potilaalla oli ollut ennen leikkausta tai joita esiintyi leikattavalla alueella. Pitkittynyttä kipua ennustivat lisäksi säde- ja sytostaattihoidot sekä huomattavan suuri ylipaino. Ahdistuneisuus oli yhteydessä sekä akuuttiin että pitkittyneeseen kipuun, ja näiden molempien riskiä lisäsi myös leikkaus, johon sisältyi kainalon tyhjennys.

Ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon aikana koetun kivun määrään vaikutti sekä ahdistuneisuus että potilaan ennakko-odotus voimakkaasta kivusta.

Suurin osa potilaista toipui psyykkisesti hyvin vuoden kuluessa. Pienellä osalla heistä kuitenkin sekä ahdistus että masennusoireet ’jäivät päälle’ eikä ollut sanottavasti helpottanut vielä vuoden kuluttua leikkauksesta. Potilaiden vihanhallinnan tavoilla ei ollut juuri yhteyttä kipuihin, mutta niillä potilailla, joilla oli taipumus vihantunteiden tukahduttamiseen, esiintyi muita enemmän masennusoireita kolmen vuoden seurannassa.

– Väitöstutkimuksen tulosten pohjalta kehitettiin helppokäyttöinen seula niiden potilaiden tunnistamiseksi, joilla oli erityinen riski pitkittyneisiin kipuoireisiin: heidät voidaan tunnistaa ennen leikkausta ja ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon aikana kerätyn tiedon perusteella, Sipilä kertoo. – Kehitettyä mittaria ja tunnistettuja yksittäisiä riskitekijöitä voidaan hyödyntää potilasohjauksessa ja interventioiden kehittämisessä.

PsM Reetta Sipilä väittelee 27.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "PAIN SENSITIVITY AND FACTORS ASSOCIATED WITH THE PAIN EXPERIENCE AFTER BREAST CANCER TREATMENTS". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Naistenklinikka, Seth Wichmann luentosali, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on dosentti Nora Hagelberg, Turun yliopistosta, ja kustoksena on professori Eija Kalso.Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229343

 

Väittelijän yhteystiedot:
reetta.sipila@hus.fi

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043