Syöpäkasvainten tuorenäytekeräystä vauhditetaan HUSissa
Tuorenäytteellä tarkoitetaan kasvaimesta jäädytettävää kudospalaa, joka otetaan heti tuoreeltaan syöpäleikkauksessa poistetusta kasvainnäytteestä. Näytettä käytetään potilaan sairauden diagnosoimisessa ja tutkimuksessa.
Tuorenäytekeräyksellä tähdätään yksilölliseen ja parempaan potilashoitoon. Tuorenäytteitä käytetään eniten tutkimuksessa sekä uusien yksilöllisten lääkehoitojen kehittämisessä ja yhä useammin osana potilaan diagnostiikkaa, kun valitaan parasta hoitovaihtoehtoa.
Tutkimuskäyttöä varten tarvitaan potilaan biopankkisuostumus tai erillinen tutkimuslupa. Yli puolet leikkaukseen menevistä syöpäpotilaista on antanut biopankkisuostumuksen, mutta aina näytettä ei voi ottaa.
”Pienistä tai esihoidetuista kasvaimista ei voi ottaa näytettä diagnostiikan vaarantumatta. Joskus pitkät ja vaativat syöpäleikkaukset venyvät myöhään, jolloin patologian laboratorio ei ole enää auki. Toivon, että kaikilta potilailta kysytään biopankkisuostumus. Tämä turvaa jatkossa parhaiten potilaiden oikeuden päästä tutkimukseen”, sanoo molekyylipatologian professori, osastonylilääkäri Johanna Arola HUS Diagnostiikkakeskuksesta.
Näytteitä kerätty munasarjasyövistä
Systemaattinen tuorenäytekeräyskeräys ei ole ollut osa sairaaloiden toimintaa aikaisempina vuosina, minkä vuoksi syöpätutkimukselta on jäänyt tärkeitä näytteitä hyödyntämättä.Jatkossa keräysmääriä on tarkoitus kasvattaa ja kerätä kudosnäytteet kaikista syövistä, joista näyte on mahdollista ottaa. Samalla biopankkisuostumusten pyytämistä tehostetaan.
Vuoden 2021 aikana HUSissa kerättiin 700 tuorenäytettä. Yhtenä pilottiyksikkönä toimi Naistenklinikka, jossa on jo muutaman vuoden ajan kerätty munasarjasyövistä tuorenäytteitä tutkimusta varten. Kun näytteiden kerääminen on aikaisemmin riippunut lähinnä yksittäisistä tutkijoista, saatiin viime vuonna mukaan osa-aikainen tutkimushoitaja, jonka avulla keräysmääriä pystyttiin kasvattamaan reilusti.
”Kaikilta leikkaukseen tulevilta potilailta, joilla munasarjasyöpää epäillään tai joilla se on jo todettu, pyritään pyytämään biopankkisuostumus. Se antaa meille mahdollisuuden tutkimusnäytteen ottoon leikkauksessa. Sekä poliklinikan että leikkaussalin henkilökunta on osallistunut biopankkisuostumusten hankintaan ja tuorenäytteen ottamiseen hienolla aktiivisuudella”, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Ulla-Maija Haltia.
Tuorenäytekeräys laajenemassa valtakunnalliseksi
Syöpäpotilaiden tuorenäytekeräys on laajenemassa valtakunnalliseksi kaikkiin alueellisiin syöpäkeskuksiin. HUSista mukana ovat kaikki syöpää hoitavat yksiköt, HUS Diagnostiikkakeskuksen patologia, Helsingin Biopankki ja Helsingin yliopiston sekä HUSin yhteinen tutkimushanke iCAN, jossa tunnistetaan uusia hoitokohteita ja pyritään parantamaan hoidon edellytyksiä syövän yksilöllisellä profiloinnilla.
Keräystä jatketaan myös laajassa yksilöllistetyn syövänhoidon tieteellisessä FINPROVE-lääketutkimuksessa. Hankkeen käynnisti Eteläinen syöpäkeskus FICAN South.
”Vaikka suoraa hyötyä ei välttämättä potilaalle itselleen ole, voidaan tulevaisuudessa tarjota parempaa hoitoa seuraaville sukupolville, lapsille ja lapsenlapsille. Jokaisella potilaalla on oikeus olla tutkimuspotilas”, sanoo projektipäällikkö Anne Kairenius Eteläisestä syöpäkeskuksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Molekyylipatologian professori, osastonylilääkäri Johanna Arola, HUS Diagnostiikkakeskus, johanna.arola@hus.fi, p. 050 427 1898
Erikoislääkäri Ulla-Maija Haltia, Naistentaudit ja synnytykset, ulla-maija.haltia@hus.fi, p. 050 427 1942
Projektipäällikkö Anne Kairenius, Eteläinen syöpäkeskus, anne.kairenius@hus.fi, p. 040 655 5422
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme