Taitava tekoälyavusteinen moderointi palvelee verkkokeskustelun laatua
New Media & Society -lehdessä julkaistu Helsingin yliopiston tutkimus tarkastelee, kuinka verkkokeskustelualustat ja alustoilla työskentelevät moderaattorit vaikuttavat verkon sisältöihin. Tutkimus etsi vastauksia siihen, miten moderointi voisi tukea nykyistä rakentavammin verkon keskusteluja. Kysymys on erityisen tärkeä vihaviestien, valeuutisten ja nettihäiriköinnin näkökulmasta.
- Olemassa olevilla teknologioilla voitaisiin niin halutessa pysäyttää vihapuheaallot tai luotsata someyhteisöjä rakentavampaan verkkokulttuuriin pitemmällä aikavälillä, sanoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen apulaisprofessori Minna Ruckenstein.
Tutkimuksessa tunnistettiin kahta eri logiikkaa – valintaa ja välittämistä – jotka ohjaavat moderointikäytäntöjä. Valinnan logiikka typistää moderoinnin yksittäisiin päätöksiin, jotka koskevat sitä saako tietty kommentti tai kuva jäädä alustalle vai poistetaanko se.
Sisältöjä poistetaan manuaalisesti ihmisvoimin sekä yhä enemmän automaattisesti ja tekoälyn tukemana. Jatkuvasti kasvavan moderoitavan sisällön tarkastamisen ja reaaliaikaisuuden vaatimuksen seurauksena tekoäly- ja automaatioratkaisut ovat tulleet yhä keskeisemmäksi osaksi ihmisen tekemää moderointityötä.
- Laajempi välittämisen logiikka kiinnittää moderaattorien työn verkkoyhteisön ja koko verkkokulttuurin hyvinvointiin, Ruckenstein kertoo.
Tekoälyltä reaaliaikaista tietoa
Tutkimus kuvaa moderaattorin ja koneen välistä työnjakoa. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat kokeneiden moderoijien käsitykset tekoälyn hyödyllisyydestä. He kritisoivat liiallista tekoälyuskoa, mutta tunnistavat automatisoinnin mahdollisuudet parantaa nykyistä moderoinnin tasoa ja oman työn mielekkyyttä.
Tutkijoiden mukaan tekoälyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi niin, että se tuottaisi reaaliaikaista tietoa käydyistä keskusteluista ja näyttäisi, jos jokin aihepiiri kyseisellä hetkellä olisi kuumenemassa liiaksi tai jos häiritseviä kommentteja alkaisi tulvia tiettyyn keskusteluun.
- Tällöin moderaattori voisi puuttua tilanteeseen reaaliajassa ja ohjata kollektiivista tunteiden säätelyä rakentavampaan suuntaan, tutkijatohtori Linda Turunen avaa tutkimuksen tuloksia.
Kone väsymätön, mutta vaatii ihmistä sisältöjen tulkintaan
Koneen vahvuus moderaattorina on väsymättömyys ja tasalaatuisuus. Täsmällisesti toimiakseen se vaatii kuitenkin ihmismoderaattorin jatkuvaa ”opettamista”, jotta uudet ilmaisut ja muu kielen kehittyminen päivittyvät koneen toimintaan.
- Sisältöjen poistamiseen liittyvät kysymykset eivät ole yksiselitteisiä tai muuttumattomia. Siksi ihmisen on työskenneltävä koneen rinnalla. Ihmiset ovat usein konetta nopeampia ja taitavampia tulkitsemaan uusia sisältöjä, Turunen sanoo.
Moderoijien näkökulmasta ideaalityönjakoon kuuluisi, että kone hoitaisi mekaaniseen roskasisältöjen ja asiattomuuksien poistamisen.
- Näin myös työn aiheuttama henkinen kuormitus vähenisi: väkivallan ja raakuuksien todistaminen kuormittaa moderaattoreita tavalla, johon on vasta äskettäin alettu kiinnittää huomiota, Turunen toteaa.
Moderointi aina rajan vetämistä siihen, mikä on haluttavaa sisältöä
Tutkijoiden mukaan moderointityön näkyväksi tekeminen johtaa vääjäämättä sen inhimillisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnistamiseen.
- Moderoinnin merkitystä ei ole tiedostettu tai haluttu tiedostaa, sillä moderoinnin politisoiminen avaa laajemman eettisen keskustelun siitä, millä perustella sisältöjä valitaan tai poistetaan. Vaikka verkon alustat yrittävät pitää yllä mielikuvaa omasta neutraaliudestaan, on moderointi aina rajan vetämistä siihen, mikä on haluttavaa sisältöä ja mikä ei, Ruckenstein toteaa.
Moderaattoreita koskeva tutkimus tehtiin vuosina 2015-2019 ja se perustuu etnografisesti suuntautuneeseen, laadulliseen aineistoon, jota on kerätty haastatteluista, ryhmäkeskusteluista ja osallistavista työpajoista.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Helsingin Sanomain Säätiö.
Artikkelijulkaisu:
Re-humanizing the platform: Content moderation and the logic of care
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1461444819875990
Lisätiedot:
Minna Ruckenstein
Puh. 0294120923
minna.ruckenstein@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme