Labore ennustaa talouskasvun olevan -0,2 prosenttia kuluvana vuonna, 1,0 prosenttia vuonna 2024 ja 2,7 prosenttia vuonna 2025. Arvioimme, että myös euroalueella ja Yhdysvalloissa kuluva vuosi jää heikohkon kasvun vuodeksi muun muassa kiihtyneen inflaation ja kiristyvän rahapolitiikan johdosta, ja että kasvu kiihtyy seuraavina vuosina. Vaikka pankkisektorin kriisiytyminen onkin vakavasti otettava uhkakuva muun muassa korona- ja finanssikriisien välisenä aikana harjoitetun ekspansiivisen rahapolitiikan johdosta, todennäköisimpänä pitämässämme skenaariossa laajempaa pankkikriisiä ei synny. Pankkikriisin uhka saattaa kuitenkin rajoittaa tulevia ohjauskorkojen nostoja.  

Ennusteessamme viennin kasvu jää kuluvana vuonna vaisuksi (1,0 prosenttia), mutta vienti elpyy vähitellen vientikysynnän kasvun myötä. Investoinnit supistuvat kuluvana vuonna mm. heikentyneen suhdannetilanteen ja lisääntyneiden korkokustannusten vuoksi. Viime vuosina sekä kone- ja laiteinvestoinnit että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat olleet kohtalaisella kasvu-uralla, ja ne vetävät investoinnit kasvuun 2024–2025.  

Myös kotitalouksien ostovoima supistuu voimakkaan inflaation ja maltillisten palkankorotusten johdosta. Vaikka viime vuonna voimakkaasti kohonneet energian hinnat kääntyvätkin tänä vuonna laskuun, pohjainflaatio hidastuu hitaammin. Toisaalta korkea työllisyysaste ja korona-ajan korkeat säästämisasteet tukevat yksityistä kulutusta. Arvioimme, että säästämisaste säilyy ennustejaksolla negatiivisena, ja että vaikka yksityinen kulutus kääntyykin laskuun kuluvana vuonna, se kasvaa jälleen vuosina 2024–2025. 

Julkisessa taloudessa on huomattava rakenteellinen alijäämä, joka kasvattaa velkasuhdetta mikäli julkistaloutta ei sopeuteta. Velkasuhteen pitäminen kohtuullisella tasolla on perusteltua muun muassa tuleviin kriiseihin varautumisen näkökulmasta: odottamattomaan kriisitilanteeseen joutuvalle maalle on tärkeää, että se voi ottaa uutta velkaa ilman, että aiemmat velat heikentäisivät arvioita maan velkakestävyydestä ja nostaisivat uuden velan korkoja. Suomen seuraava hallitus asettanee yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen julkisen talouden tasapainottamisen, mahdollisesti etupainotteisesti. 

Julkisen talouden ripeä tasapainottaminen on kuitenkin lyhyellä tähtäimellä haastavaa. Ennusteemme mukaan Suomen kansantalous on lievässä laskusuhdanteessa, ja laskusuhdanteessa esimerkiksi julkisen sektorin henkilöstövähennykset johtavat työttömyyden kasvun välityksellä verotulojen menetyksiin ja sosiaalietuuksista aiheutuvien menojen kasvuun. Näin ne voivat lyhyellä tähtäimellä jäädä vaille sitä julkistaloutta tasapainottavaa vaikutusta, jota niistä laskennallisesti esitetään olevan. Sopivampi aika julkista taloutta tasapainottaville toimille voisi olla esimerkiksi nyt alkavan vaalikauden loppupuolella, jolloin Labore ja muutkin ennustelaitokset ovat arvioineet talouskasvun kiihtyvän.  

Pitkällä tähtäimellä julkisen talouden tasapaino riippuu olennaisesti talouskasvusta sekä tuottavuuskasvusta, jota ilman pitkän tähtäimen talouskasvu ei ole mahdollista. Työn tuottavuuden kehitystä on vaikea ennustaa, ja ennakoitua vahvempi tai heikompi pitkän tähtäimen tuottavuuskasvu olisi peruste tarvittavia sopeutustoimia koskevien arvioiden päivittämiseen. Julkisen talouden äkkijarrutusta parempia sopeutuksen menetelmiä ovatkin pitkän tähtäimen sopeutusohjelmat, joihin sisällytettäviä elementtejä voidaan lisätä tai karsia julkistalouden tilaa koskevien arvioiden päivittyessä.