Talousosaamisvastuun vieminen Suomen Pankkiin on oikea ratkaisu

Talousosaamisen koordinointi ja kansallisen talousosaamissuunnitelman laatiminen ovat tervetulleita liikkeitä valtiovallalta. Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista.

Finanssiala on pitkään vaatinut Suomeen omaa vastuullista viranomaista, joka pitäisi yllä tilannekuvaa talousosaamisen tilasta ja koordinoisi asian eteen ponnistelevien tahojen toimia. Samassa yhteydessä olemme pitäneet esillä myös kansallisen suunnitelman tarvetta. Nämä olivat myös osana finanssialan hallitusohjelmatavoitteita.

”Talousosaamiseen liittyviä projekteja on ollut useita ja toteuttajat ovat olleet lukuisia. Monet niistä ovat alkaneet samasta perustehtävästä: selvitystyöstä, kuka tekee mitäkin ja kenenkin kanssa. Hetkellisesti kuva kirkastuu, mutta projektin päättyessä tilanne palaa ennalleen. Osin kyse on myös projektiluontoisuudesta, jatkuvuus puuttuu. Toivottavasti nyt viranomaisen myötä asiaan tulee jatkuvuutta”, Kauppi sanoo.

Suurella osalla OECD-maista on ollut jo vuosia kansallinen talousosaamisstrategia tai -suunnitelma. Suomi on loistanut tästä joukosta poissaolollaan. Hyvä puoli on se, että muiden maiden tekemistä hyvistä suunnitelmista voi ottaa nyt oppia, kun Suomelle tehdään oma suunnitelma. Hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi Alankomaista, Isosta-Britanniasta ja Australiasta. Niissä on konkreettisina toimenpiteinä muun muassa toteutettu viranomaisen johdolla kansalaisille suunnattuja puolueettomia sivustoja ja talousneuvontapalveluita erilaisia elämäntilanteita varten.

”Suomalaisten talousosaaminen on asia, jossa valtiovalta, finanssiala ja monet muut tahot voivat tehdä vaikuttavaa yhteistyötä”, Kauppi toteaa.

Suomalaisten nuorten talousosaamisen tilasta saadaan kansainvälistä vertailutietoa toukokuun alussa, kun OECD-maiden talousosaamista koskevan PISA-tutkimuksen tulokset julkaistaan.