Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Taloustutkimuslaitokset: Koronaviruksesta toipuminen vaatii Euroopan yhteisen pelastus- ja elvytysohjelman

29.4.2020 12:17:53 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Viisi eurooppalaista taloustutkimuslaitosta vaatii yhteiseurooppalaista pelastus- ja elvytysohjelmaa koronaviruspandemian torjumiseksi ja talouden viemiseksi kohti ympäristöystävällisempää talouskasvua. Tutkimuslaitokset korostavat huhtikuussa julkaistussa yhteisessä muistiossa, että EU:n sisärajat tulisi saada nopeasti auki, jotta teollisuuden arvoketjut eivät vahingoitu pysyvästi. Tutkimuslaitosten arviot pandemian ja sen torjuntatoimien vaikutuksista eri maiden talouksiin vaihtelevat: positiivisimmassa skenaariossa Saksan BKT tippuisi -5 prosenttia ja negatiivisimmassa Italian BKT laskisi -12 prosenttia. Suomesta yhteismuistion laadintaan osallistui Etla.
Table: Economic Effects of the Coronavirus Crisis.
Loss compared to baseline as percent of GDP, 2020.
Table: Economic Effects of the Coronavirus Crisis. Loss compared to baseline as percent of GDP, 2020.

Alkuvuonna Eurooppaankin levinnyt koronaviruspandemia poikkeaa talousvaikutuksiltaan selkeästi vuoden 2009 finanssikriisistä, joka iski pääosin pankkeihin ja teolliseen tuotantoon. Koronakriisin vaikutukset sen sijaan iskevät eri EU-maiden talouksiin eri aikaan, eivätkä vaikutukset ole välttämättä samanlaisia. Myös teollisuuden arvoketjujen häiriöt saattavat näkyä eri aikoina vasta lähikuukausina.

Viisi tunnettua eurooppalaista taloustutkimuslaitosta on arvioinut tuoreessa European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis -raportissaan (IW-Policy Paper 8/2020) koronaviruksen talousvaikutuksia eri Euroopan maissa. Muistion laadintaan osallistuivat Institut der deutschen Wirtschaft Saksasta, Centro Studi Confindustria Italiasta, Economica Itävallasta, Rexecode Ranskasta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Suomesta.

Pahiten koronakriisi koettelee Italiaa, jonka BKT:n ennustetaan negatiivisessa skenaariossa putoavan tänä vuonna peräti -12 prosenttia. Suomi ja Saksa kulkevat ennusteissa rinnakkain, sillä positiivisessa skenaariossa BKT:n ennustetaan putoavan niin meillä kuin Saksassa - 5 prosenttia ja negatiivisessa -10 prosenttia.

- Etlan ennustetta tarkennettiin huhtikuun puolivälissä ja nyt lähdemme siitä, että Suomen BKT supistuu lähes -10 prosenttia tänä vuonna. Laskelmassa oletetaan, että talouden sulkutoimet kestäisivät Suomessa ainakin yli kaksi kuukautta. Sekä koko Euroopassa että Suomessa talouskasvun tavoittelussa on otettava entistä enemmän huomioon ilmastonmuutos ja ympäristöasiat, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Hän osallistui Etlan puolesta yhteismuistion laadintaan.

Taloustutkimuslaitokset korostavat, että kriisin nujertamiseen tarvitaan EU:n yhteinen pelastus- ja elvytysohjelma. Ohjelman ensimmäinen vaihe eli pelastusohjelma tähtäisi tartuntojen laskuun ja toinen vaihe, elvytys, veisi Eurooppaa kohti kestävää ja ympäristöystävällisempää talouskasvua.

Pelastusohjelmassa painotetaan muun muassa väestön laajaa testaamista, suojavarusteiden yhteisiä tilauksia koko EU:n voimalla sekä koordinoidun strategian luomista pandemian mahdollisen toisen aallon varalle. Elvytysohjelma puolestaan pitää sisällään vaiheittaisen tiekartan Euroopan lockdownin avaamiseksi. Tutkimuslaitokset esittävät yhteisiä pelisääntöjä jäsenmaille yritysten tukemiseen sekä pandemian eri vaiheista toiseen siirtymiseen. Erityisen tärkeää sisämarkkinoiden kannalta olisi avata EU:n sisärajat ja tässä mm. laaja testaus ja ns. immuniteettipassit voisivat olla apuna.  

Yksipuolisia kansallisia toimintoja, kuten EU:n sisärajojen nykyisenkaltaisia sulkemisia, tulisi välttää. Tutkimuslaitokset kiirehtivät koordinoidun elvytysohjelman toimeenpanoa mahdollisimman pikaisesti.

 

IW-Policy Paper 8/2020. European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis. 22.04.2020

Raportin ovat koostaneet yhdessä eurooppalaiset tutkimuslaitokset Institut der deutschen Wirtschaft, Centro Studi Confindustria, Economica, Etla ja Rexecode.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Table: Economic Effects of the Coronavirus Crisis.
Loss compared to baseline as percent of GDP, 2020.
Table: Economic Effects of the Coronavirus Crisis. Loss compared to baseline as percent of GDP, 2020.
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.

Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote

Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.

Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye