Taloustutkimuslaitokset: Koronaviruksesta toipuminen vaatii Euroopan yhteisen pelastus- ja elvytysohjelman
29.4.2020 12:17:53 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Alkuvuonna Eurooppaankin levinnyt koronaviruspandemia poikkeaa talousvaikutuksiltaan selkeästi vuoden 2009 finanssikriisistä, joka iski pääosin pankkeihin ja teolliseen tuotantoon. Koronakriisin vaikutukset sen sijaan iskevät eri EU-maiden talouksiin eri aikaan, eivätkä vaikutukset ole välttämättä samanlaisia. Myös teollisuuden arvoketjujen häiriöt saattavat näkyä eri aikoina vasta lähikuukausina.
Viisi tunnettua eurooppalaista taloustutkimuslaitosta on arvioinut tuoreessa European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis -raportissaan (IW-Policy Paper 8/2020) koronaviruksen talousvaikutuksia eri Euroopan maissa. Muistion laadintaan osallistuivat Institut der deutschen Wirtschaft Saksasta, Centro Studi Confindustria Italiasta, Economica Itävallasta, Rexecode Ranskasta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Suomesta.
Pahiten koronakriisi koettelee Italiaa, jonka BKT:n ennustetaan negatiivisessa skenaariossa putoavan tänä vuonna peräti -12 prosenttia. Suomi ja Saksa kulkevat ennusteissa rinnakkain, sillä positiivisessa skenaariossa BKT:n ennustetaan putoavan niin meillä kuin Saksassa - 5 prosenttia ja negatiivisessa -10 prosenttia.
- Etlan ennustetta tarkennettiin huhtikuun puolivälissä ja nyt lähdemme siitä, että Suomen BKT supistuu lähes -10 prosenttia tänä vuonna. Laskelmassa oletetaan, että talouden sulkutoimet kestäisivät Suomessa ainakin yli kaksi kuukautta. Sekä koko Euroopassa että Suomessa talouskasvun tavoittelussa on otettava entistä enemmän huomioon ilmastonmuutos ja ympäristöasiat, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Hän osallistui Etlan puolesta yhteismuistion laadintaan.
Taloustutkimuslaitokset korostavat, että kriisin nujertamiseen tarvitaan EU:n yhteinen pelastus- ja elvytysohjelma. Ohjelman ensimmäinen vaihe eli pelastusohjelma tähtäisi tartuntojen laskuun ja toinen vaihe, elvytys, veisi Eurooppaa kohti kestävää ja ympäristöystävällisempää talouskasvua.
Pelastusohjelmassa painotetaan muun muassa väestön laajaa testaamista, suojavarusteiden yhteisiä tilauksia koko EU:n voimalla sekä koordinoidun strategian luomista pandemian mahdollisen toisen aallon varalle. Elvytysohjelma puolestaan pitää sisällään vaiheittaisen tiekartan Euroopan lockdownin avaamiseksi. Tutkimuslaitokset esittävät yhteisiä pelisääntöjä jäsenmaille yritysten tukemiseen sekä pandemian eri vaiheista toiseen siirtymiseen. Erityisen tärkeää sisämarkkinoiden kannalta olisi avata EU:n sisärajat ja tässä mm. laaja testaus ja ns. immuniteettipassit voisivat olla apuna.
Yksipuolisia kansallisia toimintoja, kuten EU:n sisärajojen nykyisenkaltaisia sulkemisia, tulisi välttää. Tutkimuslaitokset kiirehtivät koordinoidun elvytysohjelman toimeenpanoa mahdollisimman pikaisesti.
IW-Policy Paper 8/2020. European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis. 22.04.2020
Raportin ovat koostaneet yhdessä eurooppalaiset tutkimuslaitokset Institut der deutschen Wirtschaft, Centro Studi Confindustria, Economica, Etla ja Rexecode.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046-851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme