Taloustutkimuslaitokset: Koronaviruksesta toipuminen vaatii Euroopan yhteisen pelastus- ja elvytysohjelman
29.4.2020 12:17:53 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Alkuvuonna Eurooppaankin levinnyt koronaviruspandemia poikkeaa talousvaikutuksiltaan selkeästi vuoden 2009 finanssikriisistä, joka iski pääosin pankkeihin ja teolliseen tuotantoon. Koronakriisin vaikutukset sen sijaan iskevät eri EU-maiden talouksiin eri aikaan, eivätkä vaikutukset ole välttämättä samanlaisia. Myös teollisuuden arvoketjujen häiriöt saattavat näkyä eri aikoina vasta lähikuukausina.
Viisi tunnettua eurooppalaista taloustutkimuslaitosta on arvioinut tuoreessa European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis -raportissaan (IW-Policy Paper 8/2020) koronaviruksen talousvaikutuksia eri Euroopan maissa. Muistion laadintaan osallistuivat Institut der deutschen Wirtschaft Saksasta, Centro Studi Confindustria Italiasta, Economica Itävallasta, Rexecode Ranskasta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Suomesta.
Pahiten koronakriisi koettelee Italiaa, jonka BKT:n ennustetaan negatiivisessa skenaariossa putoavan tänä vuonna peräti -12 prosenttia. Suomi ja Saksa kulkevat ennusteissa rinnakkain, sillä positiivisessa skenaariossa BKT:n ennustetaan putoavan niin meillä kuin Saksassa - 5 prosenttia ja negatiivisessa -10 prosenttia.
- Etlan ennustetta tarkennettiin huhtikuun puolivälissä ja nyt lähdemme siitä, että Suomen BKT supistuu lähes -10 prosenttia tänä vuonna. Laskelmassa oletetaan, että talouden sulkutoimet kestäisivät Suomessa ainakin yli kaksi kuukautta. Sekä koko Euroopassa että Suomessa talouskasvun tavoittelussa on otettava entistä enemmän huomioon ilmastonmuutos ja ympäristöasiat, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Hän osallistui Etlan puolesta yhteismuistion laadintaan.
Taloustutkimuslaitokset korostavat, että kriisin nujertamiseen tarvitaan EU:n yhteinen pelastus- ja elvytysohjelma. Ohjelman ensimmäinen vaihe eli pelastusohjelma tähtäisi tartuntojen laskuun ja toinen vaihe, elvytys, veisi Eurooppaa kohti kestävää ja ympäristöystävällisempää talouskasvua.
Pelastusohjelmassa painotetaan muun muassa väestön laajaa testaamista, suojavarusteiden yhteisiä tilauksia koko EU:n voimalla sekä koordinoidun strategian luomista pandemian mahdollisen toisen aallon varalle. Elvytysohjelma puolestaan pitää sisällään vaiheittaisen tiekartan Euroopan lockdownin avaamiseksi. Tutkimuslaitokset esittävät yhteisiä pelisääntöjä jäsenmaille yritysten tukemiseen sekä pandemian eri vaiheista toiseen siirtymiseen. Erityisen tärkeää sisämarkkinoiden kannalta olisi avata EU:n sisärajat ja tässä mm. laaja testaus ja ns. immuniteettipassit voisivat olla apuna.
Yksipuolisia kansallisia toimintoja, kuten EU:n sisärajojen nykyisenkaltaisia sulkemisia, tulisi välttää. Tutkimuslaitokset kiirehtivät koordinoidun elvytysohjelman toimeenpanoa mahdollisimman pikaisesti.
IW-Policy Paper 8/2020. European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis. 22.04.2020
Raportin ovat koostaneet yhdessä eurooppalaiset tutkimuslaitokset Institut der deutschen Wirtschaft, Centro Studi Confindustria, Economica, Etla ja Rexecode.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046-851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme