Taloyhtiöiden väestönsuojat hallitusten mielestä hyvässä kunnossa

Pelastussuunnitelmia laaditaan usealla tavalla. Kerrostaloissa laatija on yleisemmin joko isännöintitoimiston edustaja tai ulkopuolinen asiantuntija. Rivitaloyhtiöissä yhtiön hallituksen jäsen tai osakas on yleisin laatija. Pääkaupunkiseudulla pelastussuunnitelman taloyhtiölle laatii muuta Suomea harvemmin yhtiön isännöitsijä.
”Kyselyn perusteella taloyhtiöiden turvallisuusasioita arvioidaan taloyhtiöiden hallinnossa aktiivisesti, ja turvallisuuteen panostetaan. Viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat myös vastausten perusteella vaikuttaneet taloyhtiöiden turvallisuustyöhön”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Taloyhtiöissä 44 prosentilla on turvallisuusvastaava
Vastaajien mukaan 44 prosentilla oli nimettynä taloyhtiön turvallisuusvastaava. Kerrostaloissa lukema oli hieman rivitaloja suurempi. Vastaajista 51 prosenttia kannatti nykymallia, jossa taloyhtiön hallitus vastaa suojelun järjestämisestä, eikä taloyhtiöllä ole lakisääteistä velvollisuutta nimetä turvallisuusvastaavaa vuosittain. Lainsäädännön muuttamisen ja turvallisuusvastaavan lakisääteisen nimittämisen kannalla oli 34 prosenttia vastaajista. Kerrostaloyhtiöiden edustajat olivat hieman rivitaloedustajia enemmän lakisääteisen turvallisuusvastaavan kannalla.
Väestönsuojien kunto arvioitiin keskimäärin varsin hyväksi
Hieman runsaalla puolella taloyhtiöistä on oma väestönsuoja. Kerrostaloissa suoja on 75 prosentilla, mutta rivitaloilla vain noin joka kuudennella. Omat väestönsuojat ovat miltei aina oman taloyhtiön tiloissa. Noin puolella taloyhtiöistä on yhtiön osakas nimettynä väestönsuojan vastaavaksi. Vastaajista 37 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole varsinaista vastuuhenkilöä valittuna.
Runsas kolmannes ilmoitti väestönsuojavastaavien saaneen koulutusta, mutta miltei 30 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko koulutusta saatu.
Väestönsuojan kunto arvioidaan keskimäärin hyväksi. Vastaajista 17 prosenttia ilmoitti, että yhtiönsä suoja on erittäin hyvässä kunnossa ja säännöllisesti ylläpidetty. 54 prosenttia katsoi, että suoja on varsin hyvässä kunnossa ja otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa. Vastaajista 17 prosenttia arveli, että suojan kunto on tyydyttävä, ja yhdeksän prosenttia arvioi kunnon välttäväksi.
Suhtautuminen palovaroitinten vastuunjakoon vaihtelee paljon
Palovaroittimien vastuut vaihtelevat paljon taloyhtiöstä toiseen. Rivitaloyhtiöissä taloyhtiö näyttää kantavan kerrostaloja harvemmin palovaroittimien ylläpitovastuuta. Kerrostaloyhtiöissä joka toisella osakas tai asukas vastaa kaikista huoneistokohtaisista palovaroittimista, kun taas rivitaloyhtiöissä lukema on 64 prosenttia. Kerrostaloyhtiöissä 27 prosentissa taloyhtiö vastaa sähköverkkoon liitetyistä varoittimista ja samoin 27 prosentissa osakkaat vastaavat paristokäyttöisistä varoittimista.
Vastaajat pääsivät myös ottamaan kantaa palovaroitinten vastuiden jakautumiseen. Kerrostaloyhtiöissä vastaajien näkemykset poikkesivat selvästi rivitaloyhtiöiden edustajien näkemyksistä. Kerrostaloyhtiöiden edustajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön pitäisi vastata kaikista varoittimista, ja 15 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiö vastaisi yhdestä varoittimesta per huoneisto. Osakkaiden/asukkaiden vastuulle laittaisi kaikki palovaroittimet vain 34 prosenttia kerrostalovastaajista.
Rivitaloyhtiöiden edustajista 60 prosenttia laittaisi kaikkien palovaroitinten vastuut osakkaille tai asukkaille. Vain 23 prosenttia rivitaloyhtiöiden vastaajista laittaisi kaikki palovaroittimet taloyhtiön vastuulle. 10 prosenttia rivitalovastaajista kannatti mallia, jossa yhtiö vastaisi yhdestä varoittimesta per huoneisto.
Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys pelastuslain uudistamiseksi siten, että asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus siirtyisi rakennuksen omistajalle. Vastuun määräytymisen kannalta ei enää olisi merkityksellistä se, milloin yhtiö on rakennettu, eikä se onko yhtiössä sähköverkkoon kytketyt vai paristokäyttöiset palovaroittimet.
Kiinteistöliiton Taloyhtiöiden turvallisuuskysely 2022
Suomen Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden turvallisuusasioihin liittyvän kyselyn, joka suunnattiin Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille 31.8. – 15.9.2022. Vastaajien kokonaismäärä kasvoi 4970:ään, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.
Vastaajista 59 % oli hallituksen puheenjohtajia, 33 % hallituksen muita jäseniä, ja 6 % isännöitsijöitä. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä.
Yhteyshenkilöt
Jukka Keropääekonomisti
Puh:09 1667 6226jukka.kero@kiinteistoliitto.fiVirpi Hienonenjohtava lakiasiantuntija
Puh:09 1667 6361virpi.hienonen@kiinteistoliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto
Uusi laki ei tuo merkittäviä muutoksia taloyhtiöiden leikkipaikoista huolehtimiseen27.6.2025 13:48:39 EEST | Tiedote
Uusi laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta (185/2025) tuli voimaan toukokuussa 2025. Lain noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka tulkitsee kyseisen lain soveltuvan myös taloyhtiöiden leikkipaikkoihin.
Kiinteistöliitto tuomitsee isännöintialan kartellimenettelyt26.6.2025 11:09:39 EEST | Tiedote
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto tuomitsee kartelliin syyllistyneiden isännöintialan toimijoiden menettelyt, jotka ovat olleet selkeästi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden etujen vastaisia. Isännöintialan maineen kannalta kartelli on ollut haitallinen, ja taloyhtiöiden luottamusta rapauttava.
Kiinteistövero eniten kasvanut kuluerä kerrostaloissa vuonna 202426.6.2025 09:10:00 EEST | Tiedote
Tilastokeskuksen 17.6. julkaiseman Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilaston mukaan kiinteistövero nousi kerrostaloissa keskimäärin runsaat 12 prosenttia vuonna 2024. Kiinteistövero oli eniten kasvanut kuluerä kerrostalokannassa. Lisäksi epävarmuus tulevasta kehityksestä on kiinteistönomistajien parissa suurta.
Hoitovastikkeiden keskinousu kolme prosenttia vuonna 202518.6.2025 09:07:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on ollut tänä vuonna kahta edellisvuotta maltillisempaa. Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on noussut noin 2,3 prosenttia. Viime vuonna lukema oli 4,3 prosenttia, ja vuonna 2023 runsaat kahdeksan prosenttia.
Ikääntyvien asuminen aiheena Kiinteistöliiton keskustelutilaisuudessa SuomiAreenassa 26.6.202517.6.2025 10:35:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvässä Suomessa koti on yhä useammin paikka, jonne jää yksin, ja josta ei pääse pois. Muistisairaudet, liikkumisen vaikeudet, yksinäisyys ja turvattomuus koskettavat satojatuhansia ihmisiä. Taloyhtiöt ovat uuden ikäpolitiikan etulinjassa. Miten rakennamme koteja, joissa huomioidaan muistin haalistuminen, arjen esteet ja tarve kuulua joukkoon? Entä jos taloyhtiö ei olisikaan pelkkä rakennus, vaan turvapaikka?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme