Kokouskohtainen palkkio on yleisin vaihtoehto. Vastaajien taloyhtiöissä hallituksen puheenjohtaja saa keskimäärin sadan euron korvauksen jokaisesta kokouksesta. Toiseksi yleisin vaihtoehto, vuosipalkkio, on mediaaniltaan 370 euroa. Pääkaupunkiseudulla puheenjohtajan kuukausipalkkion mediaani on jonkin verran muuta Suomea korkeampi, vuosipalkkion kohdalla kaksinkertainen.

Noin 10 prosenttia vastanneiden taloyhtiöiden puheenjohtajapalkkioista maksetaan kokouskohtaisen ja aikaan sidotun palkkion yhdistelmänä. Selvästi yleisin näistä vaihtoehdoista näyttää olevan kokouskohtainen + vuosipalkkiojärjestely.

Miltei 60 prosenttia vastanneista taloyhtiöistä palkitsee puheenjohtajan lisäksi muita hallituksen jäseniä. Kerrostaloissa lukema on miltei 70, ja rivitaloissa 33 prosenttia. Muiden jäsenten mediaanipalkkio on kokousta kohden 70 euroa, ja vuosipalkkion kohdalla 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla keskipalkkiot olivat muuta Suomea jonkin verran korkeammat.

”Kokouskohtaisen palkkion mediaani ei ollut juuri noussut neljässä vuodessa, mutta kausipalkkioiden tasossa kasvua oli nähtävissä. Edelleenkin taloyhtiöiden hallituspalkkiot ovat erittäin maltillisia ottaen huomioon taloyhtiöiden aseman noin 2,5 miljoonan suomalaisen asumisen järjestäjänä ja kiinteistöomaisuuden arvon ylläpitäjinä”, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Suurin osa tyytyväisiä palkkioiden tasoon

Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista hallitusjäsenistä pitää hallituksen puheenjohtajalle ja muille jäsenille maksettavia palkkioita työmäärään nähden sopivina. Kuitenkin kolmasosa vastanneista katsoo, että hallituksen puheenjohtajalle maksettava palkkio on liian pieni. Puheenjohtajana toimivista vastaajista näin ajatteli 40 prosenttia.

Hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita pitää liian pienenä 19 prosenttia vastanneista. Rivitaloyhtiöissä runsas kolmannes piti hallituksen jäsenten palkkioita liian pieninä työmäärään nähden. Puheenjohtajien tyytyväisyys omien ja hallituksen jäsenten palkkiotasoon oli jonkin verran pienempää kuin muiden jäsenten.

”Taloyhtiöiden hallitustyötä tekevät ihmiset ovat paljon vartijoina, ja toimintaympäristö on ollut viime vuosina isossa muutoksessa. Koronapandemia ja kustannustason viimeaikojen nousu tuovat lisäpainetta vastuuhenkilöille. Siihen nähden tyytyväisyys erittäin kohtuullisiin hallituspalkkioihin vain korostaa hallitusjäsenten korkeaa sitoutumista taloyhtiöiden strategisiin tavoitteisiin järjestää asumispalveluita ja ylläpitää omaisuuden arvoa”, painottaa Jukka Kero.

Hallitusammattilaisten käyttö edelleen harvinaista

Vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden edustajista kertoo, että heidän taloyhtiössään on vuonna 2021 käytetty ulkopuolista hallitusammattilaista. Osuus ei ole muuttunut neljän vuoden takaisesta. Hallitusammattilaista käyttäneissä taloyhtiöissä ammattilainen on useimmiten toiminut puheenjohtajana. Hallitusammattilaista käyttäneiden taloyhtiöiden edustajista 84 prosenttia oli tyytyväisiä ulkopuolisen ammattilaisen toimintaan.

Ulkopuolisen ammattilaisen käyttöön on päädytty useista syistä. Päätös käyttää ulkopuolista ja ulkopuolisen palkkaaminen siksi, ettei omasta yhtiöstä löytynyt puheenjohtajaa tai jäsentä olivat yhtä suuria osuuksiltaan, 30 prosenttia. Yksittäisen hankkeen takia ulkopuolisen käyttöön oli päätynyt runsaat viidennes ulkopuolisia palkanneista vastaajista.

Hallitusammattilaisen vuosipalkkion mediaani oli vastausten perusteella 1000 euroa. Neljännes ilmoitetuista palkkioista oli korkeintaan 400 euroa ja neljännes enemmän kuin 2450 euroa vuodessa. Suurimmillaan hallitusammattilaiselle oli maksettu vastausten perusteella 18 000 euron palkkio vuoden ajalta. Hallitusammattilaisille maksetuista palkkioista raportoi varsin pieni määrä, 91 vastaajaa.