Tampereen korkeakouluyhteisö koordinoi Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen TKI-toimintaa

Kaupin alueelle, yliopistosairaalan ja korkeakoulujen kampusalueelle, rakentuu lähivuosina uusi sosiaali- ja terveyskeskus. Kaupin yliopistollinen sote-keskus (KYLSE) tuottaa sotepalveluita yli 60 000 asukkaalle. Sen tarkoitus on yhdistää sote-palvelujen tarjonta, koulutus ja TKI-toiminta saman katon alle sekä tarjota autenttisia oppimisympäristöjä.

Sote-hankkeet ja -tutkimukset linkittyvät yhteen

Hanna Uotilan tehtävään sisältyy kunnianhimoisia tavoitteita ja mahdollisuuksia Pirkanmaan sote-alan hankkeiden ja tutkimusten hyödyntämiseen ja ekosysteemimäiseen yhteistyöhön.

− Fokus on peruspalveluissa, asiakasrajapinnassa, monitieteellisyydessä ja henkilöstön kehityspanoksessa sekä työelämälähtöisessä opetus- ja innovaatiotoiminnassa. KYLSEssä työskentelevien työ on jo itsessään kehittävää. Korkeakouluille tämä avaa lisää mahdollisuuksia tulevien ammattilaisten työssäoppimiseen ja tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetusympäristöjen (TKIO) hyödyntämiseen, Uotila taustoittaa.

Hän tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin sote-alan edustajien, korkeakouluyhteisön hanketoimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Uotila saa tuekseen asiantuntijoista muodostuvan ohjausryhmän.

− Pyrin tunnistamaan, kartoittamaan ja kuvaamaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon peruspalveluihin liittyvät, päättyneet ja käynnissä olevat hankkeet ja tutkimukset. Mietin, miten tuloksia on hyödynnetty tai onko niitä viety käytäntöön, ja miten niitä hyödynnetään. Samalla nostan esille, puuttuuko jokin tärkeä näkökulma, jota ei ole vielä tutkittu.

Uotila kartoittaa aiheiden parissa työskentelevät toimijat, ryhmittymät ja konsortiot. Hän pohtii myös, voitaisiinko uutta, KYLSEä hyödyttävää tutkimustoimintaa tehdä yhdessä.

− Itse rakennushan ei ole olemassa vielä pitkään aikaan, mutta hahmottelemme jo toimintatapoja ja sitä, millaista tutkimusta sote-palveluista on olemassa. Se on hyvä perusta keskuksen TKI-toimintaan. Yksiköstä luodaan kansallinen edelläkävijä perustason sote-palvelujen TKI- ja opetustoimintaan, Uotila toteaa.

Tarjolla arvokasta sisältöä KYLSEn TKI-kehittämistyöhön

Haasteena on hankkeiden ja niiden näkökulmien paljous. Uotilan työn tavoitteet linkittyvät suoraan kaupungin PIRSOTE 2 -hankkeeseen. Aiheeseen nivoutuu myös Kohti maakunnallista sotea (KOMAS TKIO) -hanke.

− Pirkanmaalla on paljon hankkeita, jotka tuovat KYLSEn TKI-kehittämistyöhön arvokasta sisältöä. Esimerkiksi DigiDia- ja INSOTE-hankkeet ja opetuspuolelta TAMKin uusi suuhygienistikoulutus kytketään KYLSEn toimintaan.

Kuntokadun varteen rakennettava KYLSE on iso rakennus, jonka suunnittelut ovat parhaillaan käynnissä.

− Digitalisuus ja etähoito lisääntyvät sote-toiminnoissa ja se tulee ottaa huomioon myös tilasuunnittelussa. Pohdinnan arvoista on, millainen merkitys tiloilla on, kun terveys- ja sosiaalipalveluita tarjotaan etänä tai lähitapaamisina. Yksi tärkeä TKI-kehittämisen ja koordinoinnin kokonaisuus ovatkin juuri digitaaliset, etähoivaan ja etävastaanottoon liittyvät tutkimukset ja hankkeet.

Tähtäimessä on entistä laajempi vaikuttavuus

Uotila arvioi, että TKI-työn ja tutkimusten kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen olisi hyödyllistä ilman KYLSEäkin. Hän iloitsee siitä, että työ elää koko ajan, kun hankkeita alkaa ja päättyy. Niistä vaikuttavasti ja kattavasti viestiminen tuovat lisämausteen työhön.

− Viestintä liittyy vahvasti TKI-toiminnan vaikuttavuuteen. Tulokset pitää koota, tehdä näkyviksi ja valjastaa yhteiseen hyötykäyttöön osana arjen toimintaa.

Tutkitun tiedon päälle rakentuvat uudet mahdollisuudet

Uotila aloittaa työnsä tiedonkeruusta. Samalla kiteytyy se, mitä KYLSEn TKIO-toimintaa hyödyttävää tietoa halutaan kerätä.

− Hankekuvauksista saan poimittua tavoitteet, mutta tulosten hyödyntämisen selvittäminen edellyttää usein keskusteluja toimijoiden kanssa. Olen todella iloinen, jos näitä hankkeita ja tutkimuksia toteuttaneet tahot ovat minuun yhteydessä ja kertovat, miten tuloksia on tarkoitus hyödyntää ja miten sitä jo tehdään. On hyvä tietää myös se, miksi tulokset jäävät hyödyntämättä.

Tiedon kokoaminen on iso mahdollisuus.

−  On varmasti paljon sellaista, mitä voimme hyödyntää. Tiettyyn vaiheeseen päättyneistä hankkeista voi jokin toinen projekti jatkaa. Minua innostaa tilaisuus nähdä, pystymmekö rakentamaan tutkitun tiedon päälle peruspalveluita edistävää konkretiaa.  

Uotila pyrkii tekemään hyvän pohjatyön.

− On mieletön mahdollisuus olla mukana kehittämässä 60 000 asukkaan hyvinvointikeskuksen palveluja sekä Tampereen kaupungin, yliopiston ja ammattikorkeakoulun strategista kumppanuutta. Upeaa, että kaupunki mahdollistaa osaltaan tieteellistä ja työelämälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
 

Lisätiedot:
Hanna Uotila
TKI-asiantuntija, sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
hanna.uotila@tuni.fi, 050 5208 296