Tampereen yliopisto hakee oikeutta kouluttaa erityisopettajia

Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki, jonka väkiluvun ennustetaan tulevaisuudessakin kasvavan. Lasten ja nuorten jaksamisen ja oppimisen ongelmat ovat olleet kasvussa valtakunnallisestikin, mikä lisää erityisopetuksen tarvetta.
Tampereen yliopisto on Suomen ainoa opettajankoulutusta järjestävä yliopisto, joka ei toistaiseksi ole kouluttanut erityisopettajia. Tampereella työskentelee tällä hetkellä 51 määräaikaisia erityisopettajaa tai erityisluokanopettajaa, joista 43 on epäpäteviä.
– Tampereella ja kaupunkiseudulla on pula pätevistä erityisopettajista. Erityisopetuksen tarve kasvaa tulevaisuudessakin, kun Tampereelle on viime vuosina muuttanut joka vuosi jopa 500 uutta oppilasta perusopetukseen. Lisäksi erityispedagogiikan täydennyskoulutukselle on tarvetta varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka, toteaa Tampereen kaupungin apulaispormestari Matti Helimo.
Tampereen yliopistossa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa tulevat luokanopettajat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen asiantuntijat opiskelevat yhdessä. Uusi koulutusvastuu helpottaisi erityisopettajapulaa jo lähivuosina.
– Jos Tampereen yliopisto saa erityispedagogiikan ja erityisopettajankoulutuksen koulutusvastuut, myös erityisopettajia aletaan kouluttaa osana tätä tutkinto-ohjelmaa. Lisäksi jo työssä oleville opettajille tarjotaan mahdollisuus täydentää koulutustaan erillisillä erityisopettajaopinnoilla, sanoo Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela.
Uudet koulutusvastuut vahvistavat opettajankoulutuksen monialaisuutta
Apulaispormestari Helimon mukaan erityispedagogiikan koulutusvastuun saaminen Tampereen yliopistoon olisi koko maakunnan erityisopettajapulan ratkaisemiseksi ensiarvoisen tärkeää.
– Tampereen kaupunki on lisännyt ja tulee lisäämään pienryhmäopetusta osana oppimisen tukea. Tällä hetkellä pätevien erityisopettajien vähyys maakunnassa tekee tuen toteuttamisesta haastavaa, Helimo lisää.
Uusien koulutusvastuiden odotetaan paitsi helpottavan erityisopettajapulaa myös vahvistavan Tampereen yliopiston kasvatusalan opintojen ja opettajankoulutuksen monialaisuutta.
– Laajojen erityispedagogiikan opintojen ja erityisopettajakoulutuksen ansiosta nykyisetkin opiskelijamme voisivat syventää osaamistaan. Lisäksi voisimme kouluttaa päteviä erityisopettajia, erityisluokanopettajia ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia, sanoo kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan dekaani Päivi Pahta.
Tampereen yliopisto jätti erityispedagogiikan koulutusvastuun hakemuksensa OKM:lle syyskuun lopussa. Mikäli Tampereen yliopisto saa koulutusvastuun, erityisopettajien tutkintokoulutus alkaa uuden opetussuunnitelmakauden käynnistyessä elokuussa 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Pahta
050 318 1131
paivi.pahta@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme