Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kouluttanut lääkäreitä 50 vuotta

Jaa
Tampereen yliopistosta on valmistunut noin 4 000 lääkäriä sen jälkeen, kun yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972. Suurin osa Tampereelta lääketieteen lisensiaateiksi valmistuneista työskentelee vuoden kuluttua valmistumisestaan Pirkanmaalla. Seuraavaksi eniten uusia lääkäreitä kiinnostavat työpaikkoina Uusimaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa.
Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall

Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun mukaan vuonna 2020 valmistuneista 105 lääkäristä 54 oli vuoden kuluttua valmistumisestaan työssä Pirkanmaalla, 21 Uudellamaalla, 15 Keski-Suomessa ja 6 Etelä-Pohjanmaalla.

Kolmen ja viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta Tampereen yliopistosta valmistuneista lääkäreistä useimmat työskentelivät edelleen Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.  

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta valmistuu nykyisin vuosittain noin 115 kuusivuotisen koulutuksen suorittanutta lääketieteen lisensiaattia. Lääketieteen tohtoreita valmistuu vuosittain 30 ja erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä 160.

Tiedekunnan Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuu filosofian maistereita ja diplomi-insinöörejä. Heitä on Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston vuoden 2019 yhdistymisen jälkeen valmistunut kaikkiaan noin 320. Lisäksi vuosittain valmistuu 20 filosofian tai tekniikan tohtoria.

— Erityispiirre on se, että tiedekunnassamme pystytään melko ainutlaatuisella tavalla yhdistämään luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen tutkimusta, kertoo dekaani Seppo Parkkila.

— Samalla tavalla olemme jo kehittäneet koulutusta siihen suuntaan, että luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen opiskelijat toimivat yhdessä joillakin kursseilla tai jaksoilla. Monitieteellinen koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa, Parkkila toteaa.

Tiedekunnan yleislääketieteen oppiala järjestää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran edellyttämät kuulustelut EU-/Eta-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneille lääkäreille, jotka hakevat lääkärinoikeuksia Suomesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja tiedekunnasta
Dekaani Seppo Parkkila, seppo.parkkila@tuni.fi


Lisätietoja valmistuneiden sijoittumisesta
Erityisasiantuntija, FT Hanna-Leena Hietaranta-Luoma
050 478 4022, hanna-leena.hietaranta-luoma@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye