Tanssi-liiketerapia vähentää masennuksen oireita
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on vuosina 2017–2019 toteutettu tutkimushanke, jossa selvitettiin tanssi-liiketerapian eli TLT:n vaikuttavuutta masennuksesta kärsivien työikäisten kuntoutuksessa. Tutkimus osoitti, että ryhmämuotoinen TLT-interventio, joka pyrkii vahvistamaan kehossa koettua turvallisuutta, on vaikuttava masennuksen hoidossa.
Tämä tulos on merkittävä sekä kansallisesti että kansainvälisesti aineiston laajuuden vuoksi. Näin laajaa tutkimusta ei ole missään aikaisemmin toteutettu tanssi-liiketerapian vaikuttavuuden tutkimuksessa aikuisten masennuksen hoidossa. TLT-ryhmässä lähes 45% tutkittavista hyötyi interventiosta: masennusoireet vähenivät ja mieliala koheni. Kenenkään vointi ei huonontunut. Kontrolliryhmässä, jossa tutkittavat saivat tavanomaista hoitoa, 83%:lla vointi pysyi muuttumattomana ja 14%:n vointi koheni.
Kehonkuva ilmaisee ihmisen suhdetta omaan kehoonsa ja kokemusta suhteessa ympäristöön. Alkutilanteessa tutkittavien kehonkuvassa korostui energiattomuus ja epämukavuus. Kehon toimintakyky ja olemus koettiin pääasiassa huonoina, ja tutkittavilla ilmeni pyrkimystä olla huomioimatta kehon tapahtumia.
Tutkittavat toivat esille kuitenkin myös myönteisiä kokemuksia kehon toimijuudesta, fyysisen tekemisen mielihyvästä ja rauhasta, mitä voi yksin ollessa kokea. TLT-ryhmän jälkeen kehonkuvan kielteiset sisällöt vähenivät ja myönteiset olivat säilyneet. Tutkittavat kuvasivat ryhmän jälkeen enemmän itsen ja kehon havainnointia, hyväksyntää, uudenlaisen toiminnan kokeilemista, enemmän neutraaliutta ja myötätuntoa.
Kehonkuvakysely toi myös esiin, että masennuksesta kärsivillä kehollisen kärsimisen ja trauman muistot ovat tavallisia. Ennen TLT-ryhmää tutkittavien vastauksista ilmeni, että kehollisen kärsimisen muistot liittyivät negatiiviseen ylivireystilaan: säikkymiseen, pelkotiloihin ja varuillaan oloon. Toiseksi keskeisin kärsimiseen liittyvien muistojen teema oli lähisuhdeväkivalta tutkittavan lapsuudesta tai omista parisuhdekokemuksista. Kolmanneksi, kärsimisen kokemukset liittyivät fyysisen terveyden ongelmiin ja ikäviin sairaalakokemuksiin. Kipu ja häpeä tulivat usein mainituksi.
Kärsimiseen liittyvinä muistoina kerrottiin usein myös lapsena ja nuorena koetusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Lisäksi nämä tutkittavat kuvasivat kärsimisen muistoja liittyen väsymykseen, aikaansaamattomuuteen ja masennuksen tuntemuksiin, jotka ovat alivireystilan sävyttämiä.
Tutkimuksessa oli mukana 157 osallistujaa 11:sta eri paikkakunnalta. Tutkimuksessa oli mahdollista tarkastella, miten tutkittavien vointi muuttui, kun he saivat TLT-ryhmäintervention, tai kun he saavat ainoastaan tavanomaista hoitoa masennukseensa. Tutkittavilla oli hoitokontaktit masennukseensa liittyen psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Tutkittavat vastasivat masennukseen ja hyvinvointiin liittyviin kyselyihin tutkimusjakson alussa, kymmenen viikkoa ja kolme kuukautta TLT-ryhmän jälkeen.
Tutkittavat osallistuivat tanssi-liiketerapeutin ohjaamaan TLT-ryhmään kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan. Ryhmänsisältö tarjosi osallistujille mahdollisuuden käsitellä masennuksesta kuntoutumisen kannalta oleellisia teemoja liikkeellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. TLT-ryhmissä pyritään rakentamaan vuorovaikutusta, joka tukee asiakasta luomaan hyväksyvä suhde omaan kehonkuvaan, joka keskeisesti vaikuttaa henkilön toimintakykyyn ja joustavaan toimijuuteen.
Tutkimuksen rahoittajana oli KELA.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Katriina Hyvönen, hankekoordinaattori, yliopistotutkija, puh. 040 7650 584, katriina.i.hyvonen@jyu.fi
Päivi Pylvänäinen, projektitutkija, puh. 040 805 4242, paivi.m.pylvanainen@jyu.fi
Professori Raimo Lappalainen (tutkimushankkeen vastaava tutkija), puh. 050 4432349, raimo.lappalainen@jyu.fi
Hankkeen www-sivut: https://www.jyu.fi/psykologia/tanssi-liiketerapia
Tutkimushankkeen tulosseminaari 18.12.2019, klo 12.15-16.15, Jyväskylän yliopisto Agora, Lea Pulkkisen sali: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/psykoterapia/right/projektit/ryhmamuotoinen-tanssi-liiketerapia-kuntoutusmuotona-masennuspotilaille/tulosseminaari
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa – mitä tämä muutos tarkoittaa?6.5.2021 12:42:15 EEST | Tiedote
Mitä digitalisaatio oikeastaan tarkoittaa? Entä mikä on digitalisaation merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa? Digimurros on suurin yhteiskuntaamme muokkaava megatrendi. Tätä muutosta analysoidaan uudessa Yhteiskunnan digimurros -kirjassa.
Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun5.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.
Vertaisarviointi kehittää tärkeitä elämäntaitoja5.5.2021 07:45:00 EEST | Tiedote
Väitös 22.5.2021. Vertaisarviointi osana peruskoulun arviointikulttuuria voi kehittää tärkeitä elämäntaitoja, mutta vaatii opettajalta sen haasteiden ymmärrystä. FM Laura Ketosen kasvatustieteen väitöskirja selvittää, mitä luokassa tapahtuu, kun vertaisarviointia käytetään säännöllisesti oppimisen osana.
Jyväskylän yliopistoon viisi uutta akatemiatutkijaa4.5.2021 14:40:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta viidelle tutkijalle Jyväskylän yliopistoon. Viiden vuoden rahoitusta saivat Laura Karavirta ja Elina Sillanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Nerea Abrego, Antti Eloranta ja Jussi Lehtonen bio- ja ympäristötieteiden laitokselta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Jokaiselle tutkijalle myönnettiin noin 450 000 euroa.
Kirjeet valottavat rajakarjalaisevakkojen kokemushistoriaa4.5.2021 11:24:10 EEST | Tiedote
Toinen maailmansota vaikutti syvästi siirtokarjalaisten kokemuksiin ja elämäntapaan. Evakkous, kotiseudun menettäminen ja uuteen ympäristöön asettuminen näkyvät aikalaiskirjeissä kokemuksina, jotka kuvaavat arjen historiaa. FM Hannu Heikkilä tutki väitöskirjatyössään evakkouden kokemuksia ja elämäntavan muutosta rajakarjalaistaustaisten ortodoksisisarusten kirjekokoelman avulla.
Lihavuuden stigma vaikuttaa kaikilla elämänalueilla laajakantoisin seurauksin4.5.2021 11:06:11 EEST | Tiedote
Suomen Sydänliiton ja Jyväskylän yliopiston konsortio yhteistyökumppaninaan Syömishäiriöliitto on käynnistänyt ensimmäisen valtioneuvoston rahoittaman tutkimus- ja selvityshankkeen lihavuuden stigman vähentämiseksi. Lihavuuden on todettu olevan yksi ihmistä negatiivisimmin leimaavista eli stigmatisoivista ominaisuuksista.
Liikunnalla ja painonhallinnalla mahdollista alentaa syöpäriskiä3.5.2021 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston yhteistyötutkimus osoittaa aikuisiän kehonpainon sekä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä Lynchin oireyhtymää kantavien ihmisten syöpään sairastumisikään. Lynchin oireyhtymä on periytyvä syöpäalttiusoireyhtymä, joka lisää riskiä useille eri syöville. Valtaosa sairastuu yhteen tai useampaan syöpään elämänsä aikana. Elämäntavat voivat vaikuttaa syöpään sairastumiseen ja sairastumisikään, mutta aihetta on tutkittu vielä niukasti. Tutkijat suosittelevat, että elintapojen seuranta yhdistettäisiin osaksi riskiryhmien seulontakäyntejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme