Jyväskylän yliopisto

Tanssi-liiketerapia vähentää masennuksen oireita

Jaa

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on vuosina 2017–2019 toteutettu tutkimushanke, jossa selvitettiin tanssi-liiketerapian eli TLT:n vaikuttavuutta masennuksesta kärsivien työikäisten kuntoutuksessa. Tutkimus osoitti, että ryhmämuotoinen TLT-interventio, joka pyrkii vahvistamaan kehossa koettua turvallisuutta, on vaikuttava masennuksen hoidossa.

Tämä tulos on merkittävä sekä kansallisesti että kansainvälisesti aineiston laajuuden vuoksi. Näin laajaa tutkimusta ei ole missään aikaisemmin toteutettu tanssi-liiketerapian vaikuttavuuden tutkimuksessa aikuisten masennuksen hoidossa. TLT-ryhmässä lähes 45% tutkittavista hyötyi interventiosta: masennusoireet vähenivät ja mieliala koheni. Kenenkään vointi ei huonontunut. Kontrolliryhmässä, jossa tutkittavat saivat tavanomaista hoitoa, 83%:lla vointi pysyi muuttumattomana ja 14%:n vointi koheni.

Kehonkuva ilmaisee ihmisen suhdetta omaan kehoonsa ja kokemusta suhteessa ympäristöön. Alkutilanteessa tutkittavien kehonkuvassa korostui energiattomuus ja epämukavuus. Kehon toimintakyky ja olemus koettiin pääasiassa huonoina, ja tutkittavilla ilmeni pyrkimystä olla huomioimatta kehon tapahtumia.

Tutkittavat toivat esille kuitenkin myös myönteisiä kokemuksia kehon toimijuudesta, fyysisen tekemisen mielihyvästä ja rauhasta, mitä voi yksin ollessa kokea. TLT-ryhmän jälkeen kehonkuvan kielteiset sisällöt vähenivät ja myönteiset olivat säilyneet. Tutkittavat kuvasivat ryhmän jälkeen enemmän itsen ja kehon havainnointia, hyväksyntää, uudenlaisen toiminnan kokeilemista, enemmän neutraaliutta ja myötätuntoa.

Kehonkuvakysely toi myös esiin, että masennuksesta kärsivillä kehollisen kärsimisen ja trauman muistot ovat tavallisia. Ennen TLT-ryhmää tutkittavien vastauksista ilmeni, että kehollisen kärsimisen muistot liittyivät negatiiviseen ylivireystilaan: säikkymiseen, pelkotiloihin ja varuillaan oloon. Toiseksi keskeisin kärsimiseen liittyvien muistojen teema oli lähisuhdeväkivalta tutkittavan lapsuudesta tai omista parisuhdekokemuksista. Kolmanneksi, kärsimisen kokemukset liittyivät fyysisen terveyden ongelmiin ja ikäviin sairaalakokemuksiin. Kipu ja häpeä tulivat usein mainituksi.

Kärsimiseen liittyvinä muistoina kerrottiin usein myös lapsena ja nuorena koetusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Lisäksi nämä tutkittavat kuvasivat kärsimisen muistoja liittyen väsymykseen, aikaansaamattomuuteen ja masennuksen tuntemuksiin, jotka ovat alivireystilan sävyttämiä.

Tutkimuksessa oli mukana 157 osallistujaa 11:sta eri paikkakunnalta. Tutkimuksessa oli mahdollista tarkastella, miten tutkittavien vointi muuttui, kun he saivat TLT-ryhmäintervention, tai kun he saavat ainoastaan tavanomaista hoitoa masennukseensa. Tutkittavilla oli hoitokontaktit masennukseensa liittyen psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Tutkittavat vastasivat masennukseen ja hyvinvointiin liittyviin kyselyihin tutkimusjakson alussa, kymmenen viikkoa ja kolme kuukautta TLT-ryhmän jälkeen.

Tutkittavat osallistuivat tanssi-liiketerapeutin ohjaamaan TLT-ryhmään kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan. Ryhmänsisältö tarjosi osallistujille mahdollisuuden käsitellä masennuksesta kuntoutumisen kannalta oleellisia teemoja liikkeellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. TLT-ryhmissä pyritään rakentamaan vuorovaikutusta, joka tukee asiakasta luomaan hyväksyvä suhde omaan kehonkuvaan, joka keskeisesti vaikuttaa henkilön toimintakykyyn ja joustavaan toimijuuteen.

Tutkimuksen rahoittajana oli KELA.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Katriina Hyvönen, hankekoordinaattori, yliopistotutkija, puh. 040 7650 584, katriina.i.hyvonen@jyu.fi

Päivi Pylvänäinen, projektitutkija, puh. 040 805 4242, paivi.m.pylvanainen@jyu.fi

Professori Raimo Lappalainen (tutkimushankkeen vastaava tutkija), puh. 050 4432349, raimo.lappalainen@jyu.fi

Hankkeen www-sivut: https://www.jyu.fi/psykologia/tanssi-liiketerapia

Tutkimushankkeen tulosseminaari 18.12.2019, klo 12.15-16.15, Jyväskylän yliopisto Agora, Lea Pulkkisen sali: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/psykoterapia/right/projektit/ryhmamuotoinen-tanssi-liiketerapia-kuntoutusmuotona-masennuspotilaille/tulosseminaari

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme