Tämä tulos on merkittävä sekä kansallisesti että kansainvälisesti aineiston laajuuden vuoksi. Näin laajaa tutkimusta ei ole missään aikaisemmin toteutettu tanssi-liiketerapian vaikuttavuuden tutkimuksessa aikuisten masennuksen hoidossa. TLT-ryhmässä lähes 45% tutkittavista hyötyi interventiosta: masennusoireet vähenivät ja mieliala koheni. Kenenkään vointi ei huonontunut. Kontrolliryhmässä, jossa tutkittavat saivat tavanomaista hoitoa, 83%:lla vointi pysyi muuttumattomana ja 14%:n vointi koheni.

Kehonkuva ilmaisee ihmisen suhdetta omaan kehoonsa ja kokemusta suhteessa ympäristöön. Alkutilanteessa tutkittavien kehonkuvassa korostui energiattomuus ja epämukavuus. Kehon toimintakyky ja olemus koettiin pääasiassa huonoina, ja tutkittavilla ilmeni pyrkimystä olla huomioimatta kehon tapahtumia.

Tutkittavat toivat esille kuitenkin myös myönteisiä kokemuksia kehon toimijuudesta, fyysisen tekemisen mielihyvästä ja rauhasta, mitä voi yksin ollessa kokea. TLT-ryhmän jälkeen kehonkuvan kielteiset sisällöt vähenivät ja myönteiset olivat säilyneet. Tutkittavat kuvasivat ryhmän jälkeen enemmän itsen ja kehon havainnointia, hyväksyntää, uudenlaisen toiminnan kokeilemista, enemmän neutraaliutta ja myötätuntoa.

Kehonkuvakysely toi myös esiin, että masennuksesta kärsivillä kehollisen kärsimisen ja trauman muistot ovat tavallisia. Ennen TLT-ryhmää tutkittavien vastauksista ilmeni, että kehollisen kärsimisen muistot liittyivät negatiiviseen ylivireystilaan: säikkymiseen, pelkotiloihin ja varuillaan oloon. Toiseksi keskeisin kärsimiseen liittyvien muistojen teema oli lähisuhdeväkivalta tutkittavan lapsuudesta tai omista parisuhdekokemuksista. Kolmanneksi, kärsimisen kokemukset liittyivät fyysisen terveyden ongelmiin ja ikäviin sairaalakokemuksiin. Kipu ja häpeä tulivat usein mainituksi.

Kärsimiseen liittyvinä muistoina kerrottiin usein myös lapsena ja nuorena koetusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Lisäksi nämä tutkittavat kuvasivat kärsimisen muistoja liittyen väsymykseen, aikaansaamattomuuteen ja masennuksen tuntemuksiin, jotka ovat alivireystilan sävyttämiä.

Tutkimuksessa oli mukana 157 osallistujaa 11:sta eri paikkakunnalta. Tutkimuksessa oli mahdollista tarkastella, miten tutkittavien vointi muuttui, kun he saivat TLT-ryhmäintervention, tai kun he saavat ainoastaan tavanomaista hoitoa masennukseensa. Tutkittavilla oli hoitokontaktit masennukseensa liittyen psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Tutkittavat vastasivat masennukseen ja hyvinvointiin liittyviin kyselyihin tutkimusjakson alussa, kymmenen viikkoa ja kolme kuukautta TLT-ryhmän jälkeen.

Tutkittavat osallistuivat tanssi-liiketerapeutin ohjaamaan TLT-ryhmään kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan. Ryhmänsisältö tarjosi osallistujille mahdollisuuden käsitellä masennuksesta kuntoutumisen kannalta oleellisia teemoja liikkeellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. TLT-ryhmissä pyritään rakentamaan vuorovaikutusta, joka tukee asiakasta luomaan hyväksyvä suhde omaan kehonkuvaan, joka keskeisesti vaikuttaa henkilön toimintakykyyn ja joustavaan toimijuuteen.

Tutkimuksen rahoittajana oli KELA.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Katriina Hyvönen, hankekoordinaattori, yliopistotutkija, puh. 040 7650 584, katriina.i.hyvonen@jyu.fi

Päivi Pylvänäinen, projektitutkija, puh. 040 805 4242, paivi.m.pylvanainen@jyu.fi

Professori Raimo Lappalainen (tutkimushankkeen vastaava tutkija), puh. 050 4432349, raimo.lappalainen@jyu.fi

Hankkeen www-sivut: https://www.jyu.fi/psykologia/tanssi-liiketerapia

Tutkimushankkeen tulosseminaari 18.12.2019, klo 12.15-16.15, Jyväskylän yliopisto Agora, Lea Pulkkisen sali: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/psykoterapia/right/projektit/ryhmamuotoinen-tanssi-liiketerapia-kuntoutusmuotona-masennuspotilaille/tulosseminaari