Tarkka tilastoalanyysi paljasti, että kasvitauti levisi pääasiassa tienvarsia pitkin

Uudet tilastomenetelmät mahdollistavat monimutkaisisten mekanismien tunnistamisen luonnosta, ja voivat muuttaa perustavanlaatuisesti esimerkiksi käsitystämme siitä, kuinka taudit leviävät.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa käytettiin Helsingin yliopiston ekologian professori Anna-Liisa Laineen Ahvenanmaalta useiden vuosien aikana keräämää kattavaa seuranta-aineistoa sienitaudeista ja niiden esiintymiin vaikuttavista ympäristömuuttujista. Tulokset julkaistiin PLoS Computational Biology –lehdessä.
–Tieverkoston, kasvien ja kasvitautien esiintymisestä kerätyn datan yhteensovittaminen ei ole yksinkertainen tehtävä ja vaati sekä uudenlaisia tilastomalleja että laskentatehoa, joita ei vielä kymmenisen vuotta sitten ollut käytettävissä, sanoo tutkijatohtori Elina Numminen Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osastolta.
Sovitetun tilastomallin avulla voitiin myös näyttää, kuinka härmäsienikasvustojen synnyttämät epidemiat olivat tienvarsilta lähtiessään yleensä suurempia ja kestivät pidemmän aikaa kuin ne, jotka alkoivat niityiltä tai muualta kauempaa teistä.
Myös joet, merivirrat ja metsäpolut voivat olla tautien leviämisreittejä.
Tutkijoita kiinnostaa tautien leviäminen, sillä sen kautta voidaan ymmärtää tautien esiintyvyyttä ja biologiaa. On kasvitauteja, jotka leviävät joenvarsia, lintujen muuttoreittejä, merivirtoja tai esimerkiksi lentoliikenneverkostoja pitkin ja toisaalta ihmisten tauteja, jotka leviävät sosiaalisia verkostoja pitkin.
–Uudet tilastoekologiset menetelmät voivat merkittävästi parantaa aiempia käsityksiä kasvitautien lisäksi vaikkapa erilaisten tulokaslajien, taikka uhanalaisten lajien levinneisyydestä, sanoo tutkijatohtori Elina Numminen. Tästä syystä ne ovat keskeisiä myös ennustettaessa tulevaisuuden ympäristömuutoksia. Hänen mukaansa esimerkiksi uhanalaisten lajien levinneisyys- tai kanta-arviot saattavat perustua hyvinkin yksinkertaisiin tilastoanalyyseihin, ja ekologisen realismin lisääminen analyyseihin lisäisi niiden luotettavuutta.
Viite: Numminen E, Laine A-L (2020) The spread of a wild plant pathogen is driven by the road network. PLoS Comput Biol 16(3): e1007703.https://doi.org/10.1371/journal.pcbi.1007703
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Elina Numminen, elina.numminen@helsinki.fi, 0408253322
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme