On syntynyt kohu siitä, miten Business Finland ja Ely-keskukset ovat jakaneet koronakriisin aikana tukia yrityksille.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä päätti käynnistää sisäisen tarkastuksen rahanjaosta. Hän pyysi myös Valtion tarkastusvirastoa selvitystyöhön.

Kun on epäilyjä, asiat on hyvä selvittää. On selvää, että valittu jakotapa ei ole täydellinen. Se ei ole ihme, sillä kriisi on ennenkokematon. On mahdotonta rakentaa pikaisesti täydellistä mallia, joka toimii nopeasti.

Yrittäjät ajaa yleistukimallia

Yrittäjät esitti koronakriisin alkaessa, että valtio ottaisi vastuulleen määräajaksi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja. Näin olisi voitu jakaa yleistukea nopeasti läpi yrityskentän ilman laajaa haku- ja jakobyrokratiaa.

Esitimme yleistukimallia, koska näimme kriisin aiheuttavan ongelmia lähes kaikille yrityksille yli toimialarajojen. Kriisi iskee aluksi lujimmin kauppaan ja palveluihin, mutta jatkuessaan sen vaikutukset leviävät vauhdilla muualle.

Hallitus harkitsee edelleen yleistukimallia. Päätöksiä voi tulla lähiviikkoina.

Yleistukimalli antaa tukea myös yrityksille, jotka eivät sitä tarvitse. Tämä ei ole iso ongelma, koska jokaista yritystä tarvitaan kriisin jälkeen. Huteja tulee myös nykyjakomallilla.

Olisi hyvä, jos löytyy yleistukimalli, joka kohdistaa tuen nopeasti vain liikevaihtoaan olennaisesti menettäville. Tällaista on kuitenkin vaikea rakentaa.

Valitut ”jakoputket” perusteltuja

Hallitus päätti lähteä jakamaan tukea käytössä olevien kanavien eli Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta. Lisäksi valjastettiin kunnat yksinyrittäjätuen jakoon.

Yrityksiä ohjataan eri luukuille koon mukaan, jotta päätöksiä tulisi tehokkaasti: yksinyrittäjät kuntiin, 1–5 työllistävät Ely-keskuksiin ja suuremmat Business Finlandiin.

Ratkaisu oli perusteltu. Myös kriteerit ovat melko kohdallaan. Huolta on ainakin siitä, että viime vuonna eri syistä tappiota tehneet uhkaavat jäädä vaille tukea eikä yksinyrittäjille ole kehittämistukea.

Ministeri Lintilä on kertonut esittävänsä, että tuesta isompi osa pitää voida käyttää kiinteisiin kustannuksiin. Tämä on paikallaan. Kriteereitä muuttaessa pitää varmistaa, että yritykset ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Tukea jakavat tekevät asiallista työtä

Tukea jakavat ovat kovan paineen alla. Rahaa tarvitaan yrityksissä heti, kun liiketoiminta on pysähtynyt tai merkittävästi hidastunut. Myös päättäjät patistavat nopeuteen.

Tukea jakavat tekevät käsittääkseni työtä ammattitaidolla. Virkamiehet noudattavat virkavastuulla annettuja kriteereitä lain puitteissa. Pitää muistaa, että nyt käsitellään päivissä hakemusmääriä, johon olisi käytetty normaalisti vuosia.

Business Finlandin ja Ely-keskusten tuki on kehittämisrahaa. Sekin on paikallaan, sillä jokaisessa yrityksessä on kehitettävää, jotta selvitään kriisistä. Kehittämisraha leviää yleensä yritystä tukevaan arvoketjuun. Kun päätöksiä tehdään paljon, virheitä tapahtuu. Avoimessa yhteiskunnassa tuet ovat julkisia. Siksi kriittistä arviointia on mahdollista tehdä. Se on hyvä.

On ihmetelty, että tukea saavat myös pienet yritykset. Niin pitääkin. Lisäksi on muistettava, että rekisterereissä ei ole välttämättä vielä yritysten viime vuoden lukuja. Suurin ongelma on edelleen se, että tuki päätyy yrityksille hitaasti. Vain pieni osa hakeneista on toistaiseksi saanut tukia. Kun tulovirta on ehtynyt, päätösten venyminen aiheuttaa ongelmia. Tämä johtaa pahimmillaan konkursseihin ja työpaikkojen menetyksiin.

Tarvitaan vielä lisää tukea

Mitä pitää nyt tehdä? Pitää varmistaa, että valitut ”jakoputket” toimivat hyvin ja tehokkaasti. Virkakunta tekee pitkää päivää. He tarvitsevat tukemme.

Edelleen tarvitaan yleistukea, joka tavoittaa yrityksiä nopeasti ja auttaa pahimman koronakriisin yli. Pitää myös avata taloutta ja yhteiskuntaa, jos tautitilanne sallii. Tällä hetkellä tartuntatauti on odotuksia paremmin hallinnassa, joten näyttää mahdolliselta varovasti purkaa rajoituksia.

Pitää myös hyväksyä, että tukea menee yrityksiin, jotka eivät sitä välttämättä tarvitse. Kun päätöksiä tehdään paljon, tämä on realismia. Jos rahoja on haettu väärin, niitä pitää periä takaisin.

Lopuksi on hyvä muistaa, että edessämme on laaja talouden jälleenrakennus. Siinä tarvitaan jokaista yritystä ja sen työntekijää.

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät