Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Täysjyvää syövät eniten vanhemmat ikäryhmät ja Pohjois-Savossa asuvat – THL selvitti suomalaisten täysjyvän saantia

Jaa

THL:n uuden tutkimuksen mukaan yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta syö täysjyväviljavalmisteita. Ruokavaliomme tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura, jotka kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista.

Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat esimerkiksi ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Kuva: THL
Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat esimerkiksi ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Kuva: THL

Miehet saavat ruokavaliostaan keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Yhdessä ruisleipäviipaleessa on noin 14 grammaa täysjyvää.

Riittävä täysjyvän saanti ruokavaliossa pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee myös painonhallintaa.

”Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska ne turvaavat osaltaan kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän. Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia”, kertoo erikoistutkija Niina Kaartinen.

Eniten täysjyvää syödään Pohjois-Savossa. Vanhemmat ikäryhmät syövät nuorempia enemmän täysjyvää. Sen sijaan koulutusryhmien välillä ei havaittu eroa.

”Ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että eri sukupolvien käyttämät elintarvikkeet poikkeavat toisistaan. On tärkeää, että myynnissä on paljon erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita”, sanoo erityisasiantuntija Heli Reinivuo.

Täysjyvää saadaan eniten ruisleivistä ja puuroista

Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Nämä kattavat yli 80 prosenttia saannista. Muiden elintarvikkeiden – kuten pastan ja riisin – merkitys on vähäisempi.

Täysjyvävilja on hyvä valinta sekä terveyden että ympäristön kannalta. Useimmilla aikuisilla on syytä lisätä täysjyväviljan kulutustaan. Tämä onnistuu vaihtamalla valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistetut tuotteet täysjyvää sisältäviin viljatuotteisiin.

Elintarviketeollisuuden tuotekehityksen ja joukkoruokailun avulla voidaan lisätä täysjyvän saantia kaikilla aikuisilla, varsinkin niillä, joilla leipä ja puuro eivät kuulu arjen ruokavalioon.

”Kotimaisista täysjyväviljoista valmistetut aterialisäkkeet sekä aamiaisvilja- ja välipalavalmisteet ovat tuotteita, joista tarvitaan lisää terveellisiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja”, kertoo tutkija Rilla Tammi.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun THL julkaisee valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden ruoankulutusta.

Täysjyvävilja kuuluu terveelliseen ruokavalioon

  • Riittävä täysjyvän saanti pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Lisäksi riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee painonhallintaa.
  • Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan viljavalmisteita tulisi nauttia päivittäin 6–9 annosta, joista vähintään puolet tulisi olla täysjyvää.
  • Yhdellä vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai muuta aterialisäkettä. Lautasellinen puuroa vastaa kahta vilja-annosta.
  • Täysjyväviljassa kuitu, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tallella.

Lähde

Tammi R, Reinivuo H, Tapanainen H, Rautanen J, Männistö S, Kaartinen NE (2021) Täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä – FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 64/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

FinRavinto-tutkimuksen ja Fineli-tietopankin avulla tuotetaan tietoa suomalaisten ravitsemuksesta

  • THL:n ylläpitämä kansallinen elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli sisältää tietoja Suomessa käytettävien raaka-aineiden ja elintarvikkeiden keskimääräisistä ravintoainepitoisuuksista.
  • Tutkimusta varten tietokantaa täydennettiin viljavalmisteiden täysjyväpitoisuustiedoilla.
  • Täysjyvätiedot päivittyvät julkiseen Finelin verkkopalveluun vuoden 2022 aikana.
  • THL seuraa kansallisissa FinRavinto-tutkimuksissa aikuisväestön elintarvikkeiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia.
  • FinRavinto-tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1982 lähtien. Uusin tutkimus toteutettiin vuonna 2017 osana FinTerveys 2017 -väestötutkimusta.
  • FinRavinto 2017 -tutkimukseen osallistui yhteensä 1 655 ihmistä. Tutkittavat olivat 18–74-vuotiaita.
  • Aineiston keruu noudatti yhteiseurooppalaista EU Menu -tiedonkeruumenetelmää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
etunimi.sukunimi@thl.fi

Rilla Tammi
tutkija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Lisätietoja täysjyvätiedoista Fineli-tietopankissa:

Heli Reinivuo
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 8733
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kuvat

Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat esimerkiksi ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Kuva: THL
Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat esimerkiksi ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Kuva: THL
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Raskaus altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle – raskaana olevat lisätty vakavan koronataudin riskiryhmiin18.1.2022 16:12:53 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lisännyt raskaana olevat vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle. Riskiryhmien listaus on tuotettu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) kuullen. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon. Riskiryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Tieto koronaviruksen ja rokotusten vaikutuksesta raskaana olevalle, sikiölle sekä syntyneelle lapselle on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi omikronvariantin leviäminen sekä vaikeutunut epidemiatilanne vahvistavat koronarokotteiden merkitystä myös raskaana oleville. Raskaus lisää naisen riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon sekä nostaa sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. ”Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys kasvaa. Koronatauti lisää myös veritulppien riskiä, joka on raskaana olevilla jo ennestään suurempi kuin muilla”, kert

THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä18.1.2022 15:12:55 EET | Tiedote

THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa. THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä. ”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämätt

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua14.1.2022 15:06:10 EET | Tiedote

Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö. Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen. ”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Pienten lasten ohjeistuksessa on myös ha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme