Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Tehostetuista vesilintulaskennoista haetaan apua taantuville sorsalajeille

Jaa

Vuosittain toteutettavat vesilintulaskennat tuottavat tietoa Suomen sorsakantojen tilasta. Tehostetuilla vesilintulaskennoilla etsitään nyt selitystä sorsamäärien vähentymiselle.

Vesiympäristössä tapahtuneiden muutosten epäillään vaikuttavan haapanan taantumiseen. Kuva: Sari Holopainen.
Vesiympäristössä tapahtuneiden muutosten epäillään vaikuttavan haapanan taantumiseen. Kuva: Sari Holopainen.

Vesilintukantojen valtakunnallinen seuranta aloitettiin 1980-luvun lopulla. Monen lajin pesimäkannat ovat vuosien kuluessa taantuneet, ja alkuinnostuksen jälkeen myös useat vesilintujen seurantapaikat ovat hiljentyneet. Tänä ja ensi vuonna toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella tehostettuja laskentoja 1980-luvun kohteilla, tarkoituksena selvittää syitä sorsakantojen taantumisen takana. Erityisesti vesiympäristössä tapahtuneet muutokset ovat tarkastelun alla. Teholaskennoilla paikataan myös Pohjois-Suomen harvaksi käynyttä laskentaverkkoa.

– Monet jo 1980-luvulta lähtien laskentoja tehneet ovat raportoineet huolestuneina muutoksista omilla seurantajärvillään. Lintujen määrät ovat vähentyneet, samalla kun järvet ovat kasvaneet umpeen, kertoo vesilintulaskentojen projektikoordinaattori Sari Holopainen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Helsingin yliopistosta.

Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa yhdeksästätoista sorsalajista yhdeksän määriteltiin uhanalaisiksi. Pohjois-Suomen harva laskentaverkko aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta varsinkin pohjoisten sorsakantojen arvioihin. Taantuneiden lajien metsästämistä on suositeltu välttämään. Johtava tutkija Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta painottaa vesilintulaskentojen merkitystä kestävän metsästyksen toteuttamisessa.

– Kannan koossa pitkällä aikavälillä tapahtuvat muutokset on keskeinen tieto lajin metsästyskestävyyttä arvioitaessa. Vesilintulaskennat tuottavat tätä tietoa ja toimivat varoitusjärjestelmänä myös metsästyksen osalta, vaikka kannan taantumisen syyt olisivatkin toisaalla, Pöysä toteaa.

Tehoseurannat osoittavat, että varsinkin haapanan, jouhisorsan ja punasotkan havaintomäärät vähenivät koko maassa 1980-lukuun verrattuna. Taantuneiden lajien lisäksi laskennoilla löydetään myös voittajalajeja. Esimerkiksi harmaasorsa-, kanadanhanhi- ja laulujoutsenhavaintoja ilmoitettiin nyt enemmän kuin 1980-luvulla.

Vesilintulaskentojen aineiston keruu uudistui tänä vuonna merkittävästi. Perinteisten paperilomakkeiden lisäksi laskijat pystyvät toimittamaan havainnot ensi kertaa myös verkkolomakkeella Suomen lajitietokeskuksen ylläpitämän Laji.fi-portaalin kautta.

Tänä vuonna laskentoja tehtiin ennätysmäärä. Parilaskentoja tehtiin lähes 2 000 kohteella. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat vesilintujen pesimäaikaiset laskennat ovat maailmanlaajuisesti erityislaatuiset ja kansalaistiedettä parhaimmillaan.

– Uuden verkkojärjestelmän toivotaan kannustavan laskentojen tekemiseen. Sen avulla on helppo etsiä itseä kiinnostavat laskentakohteet ja tarkistaa ovatko kohteet aktiivisia vai laskijaa vailla. Uusiakin laskentapisteitä kannustetaan tietysti perustamaan, mikäli mielekäs kohde löytyy, muistuttaa Sari Holopainen.

Laajat valtakunnalliset vesilintulaskennat toteutetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimana yhteistyössä BirdLife Suomen, Helsingin ja Turun yliopiston, Luonnon- ja riistahoitosäätiön, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelman ja Sotka-hankkeen tuloksia arvioitaessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sari Holopainen, projektikoordinaattori, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, LUOMUS, sari.holopainen@helsinki.fi ,+358 50 448 9538

Aleksi Lehikoinen, intendentti, linnustonseuranta, LUOMUS, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, +358 45 137 5732

Hannu Pöysä, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Luke, hannu.poysa@luke.fi, +358 29 532 7401

Kuvat

Vesiympäristössä tapahtuneiden muutosten epäillään vaikuttavan haapanan taantumiseen. Kuva: Sari Holopainen.
Vesiympäristössä tapahtuneiden muutosten epäillään vaikuttavan haapanan taantumiseen. Kuva: Sari Holopainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Maailmankuulu koulutusilmiö Elements of AI saa jatko-osan: Helsingin yliopisto ja Reaktor kannustavat ratkomaan tekoälyn avulla tosielämän ongelmia21.10.2020 08:00:00 EESTTiedote

Helsingin yliopisto ja teknologiayhtiö Reaktor julkaisevat tänään keskiviikkona jatko-osan Elements of AI -tekoälykurssille, jolla on jo yli puoli miljoonaa osallistujaa ympäri maailman. Kaikille avoin ja ilmainen kurssi tarjoaa opiskelijoilleen väylän tekoäly-yhteisöön ja auttaa ratkomaan arjen, työelämän ja yhteiskunnan haasteita tekoälyn avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme