Tehostetuista vesilintulaskennoista haetaan apua taantuville sorsalajeille
Vesilintukantojen valtakunnallinen seuranta aloitettiin 1980-luvun lopulla. Monen lajin pesimäkannat ovat vuosien kuluessa taantuneet, ja alkuinnostuksen jälkeen myös useat vesilintujen seurantapaikat ovat hiljentyneet. Tänä ja ensi vuonna toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella tehostettuja laskentoja 1980-luvun kohteilla, tarkoituksena selvittää syitä sorsakantojen taantumisen takana. Erityisesti vesiympäristössä tapahtuneet muutokset ovat tarkastelun alla. Teholaskennoilla paikataan myös Pohjois-Suomen harvaksi käynyttä laskentaverkkoa.
– Monet jo 1980-luvulta lähtien laskentoja tehneet ovat raportoineet huolestuneina muutoksista omilla seurantajärvillään. Lintujen määrät ovat vähentyneet, samalla kun järvet ovat kasvaneet umpeen, kertoo vesilintulaskentojen projektikoordinaattori Sari Holopainen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Helsingin yliopistosta.
Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa yhdeksästätoista sorsalajista yhdeksän määriteltiin uhanalaisiksi. Pohjois-Suomen harva laskentaverkko aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta varsinkin pohjoisten sorsakantojen arvioihin. Taantuneiden lajien metsästämistä on suositeltu välttämään. Johtava tutkija Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta painottaa vesilintulaskentojen merkitystä kestävän metsästyksen toteuttamisessa.
– Kannan koossa pitkällä aikavälillä tapahtuvat muutokset on keskeinen tieto lajin metsästyskestävyyttä arvioitaessa. Vesilintulaskennat tuottavat tätä tietoa ja toimivat varoitusjärjestelmänä myös metsästyksen osalta, vaikka kannan taantumisen syyt olisivatkin toisaalla, Pöysä toteaa.
Tehoseurannat osoittavat, että varsinkin haapanan, jouhisorsan ja punasotkan havaintomäärät vähenivät koko maassa 1980-lukuun verrattuna. Taantuneiden lajien lisäksi laskennoilla löydetään myös voittajalajeja. Esimerkiksi harmaasorsa-, kanadanhanhi- ja laulujoutsenhavaintoja ilmoitettiin nyt enemmän kuin 1980-luvulla.
Vesilintulaskentojen aineiston keruu uudistui tänä vuonna merkittävästi. Perinteisten paperilomakkeiden lisäksi laskijat pystyvät toimittamaan havainnot ensi kertaa myös verkkolomakkeella Suomen lajitietokeskuksen ylläpitämän Laji.fi-portaalin kautta.
Tänä vuonna laskentoja tehtiin ennätysmäärä. Parilaskentoja tehtiin lähes 2 000 kohteella. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat vesilintujen pesimäaikaiset laskennat ovat maailmanlaajuisesti erityislaatuiset ja kansalaistiedettä parhaimmillaan.
– Uuden verkkojärjestelmän toivotaan kannustavan laskentojen tekemiseen. Sen avulla on helppo etsiä itseä kiinnostavat laskentakohteet ja tarkistaa ovatko kohteet aktiivisia vai laskijaa vailla. Uusiakin laskentapisteitä kannustetaan tietysti perustamaan, mikäli mielekäs kohde löytyy, muistuttaa Sari Holopainen.
Laajat valtakunnalliset vesilintulaskennat toteutetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimana yhteistyössä BirdLife Suomen, Helsingin ja Turun yliopiston, Luonnon- ja riistahoitosäätiön, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelman ja Sotka-hankkeen tuloksia arvioitaessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Holopainen, projektikoordinaattori, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, LUOMUS, sari.holopainen@helsinki.fi ,+358 50 448 9538
Aleksi Lehikoinen, intendentti, linnustonseuranta, LUOMUS, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, +358 45 137 5732
Hannu Pöysä, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Luke, hannu.poysa@luke.fi, +358 29 532 7401
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme