Tekoäly yhtä luotettava kuin patologi - työkalu automatisoi elinaikaa ennustavan tekijän tunnistamisen suolistosyöpänäytteistä
22.6.2022 10:30:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Suolistosyöpä on maailmanlaajuisesti katsottuna toiseksi yleisin kuolemaan johtava syöpä heti keuhkosyövän jälkeen. Diagnoosin saatuaan, suomalaisen potilaan 5-vuotiselossaoloennuste on noin 68 % luokkaa. Tekoälyn on toivottu jo pitkään tuovan apua niin syöpätutkimukseen kuin käytännön syöpädiagnostiikkaankin. Siitä on tullut suosittu kehityskohde lääketieteellisen kuvantamisen saralla, myös patologiassa.
Hankkeessa kehitetty neuroverkkomalli tunnisti kasvain- ja sidekudoksen 96 % tarkkuudella. Tunnistamisen jälkeen malli laski erään elinaikaa ennustavan tekijän, kasvaimen sidekudoksen määrän, ja oli patologin kanssa samaa mieltä kuudessa tapauksessa kymmenestä. Usean patologin keskinäinen yksimielisyys sidekudosprosenttia arvioidessa on samaa luokkaa.
– Patologit tekevät hyvin tärkeää työtä analysoidessaan kasvainten mikroskooppinäytteistä erilaisia kasvainkudosten ominaisuuksia. Työ tehdään silmämääräisesti, joten toistettavuus on haastavaa ja patologien keskinäiset arviot voivatkin poiketa hyvin paljon toisistaan, kehitystyöstä vastannut Liisa Petäinen AI Hub Keski-Suomi -hankkeesta kuvailee tämänhetkistä tilannetta.
Petäinen uskoo tekoälymenetelmien yleistymisen nopeuttavan tulevaisuudessa rutiininomaisten tehtävien hoitamista ja vapauttavan patologien aikaa vaativampien tapausten analysoimiseen.
– Myös hoitoonpääsy voi nopeutua, kun näytteiden käsittelyaika lyhenee.
Digitaalisesta patologiasta helpotusta käytännön työhön
Tekoälymallien potentiaali patologian alalla on merkittävä. Digitoiduissa mikroskooppikuvissa on valtavasti informaatiota, joka ulottuu jopa solunsisäisiin rakenteisiin saakka.
– Yhdistämällä kuvissa olevaan informaatioon muuta kliinistä potilasdataa, voidaan löytää sellaisia asioita, joita ihmiseltä jäisi huomaamatta ja näin parantaa hoidon tehokkuutta ja myös nopeuttaa hoitoon pääsyä, Petäinen kommentoi digitaalisten menetelmien potentiaalia.
Rutiinitehtävien automatisoinnilla voidaan tuoda huomattavaa helpotusta patologin työhön, vaikka lopullinen päätösvalta pysyykin patologilla.
Harmillisen ovela syöpä
Sidekudoksen suuri määrä kasvaimessa viittaa erityisesti rintasyövän ja suolistosyövän kohdalla potilaan kannalta huonoon ennusteeseen. Suolistosyöpä on siis valitettavan ovela ja käyttää häikäilemättä hyväkseen isäntänsä resursseja.
Sidekudoksen tapauksessa on todennäköistä, että kasvain ikään kuin valjastaa sidekudoksen käyttöönsä vahvistaen omaa kasvuaan. Useat eri tutkimukset ovatkin osoittaneet, että kasvaimen suuri sidekudosmäärä viittaa potilaan kannalta huonoon ennusteeseen.
Muun muassa näistä syistä patologi ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimusjohtaja Teijo Kuopio pitää syöpätauteihin ja patologiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä erityisen tärkeänä.
‒ Tekoälypohjaiset teknologiat auttavat tehtävien automatisoinnissa, jolloin voidaan lisätä diagnoosin toistettavuutta ja näytteiden analysoimisen nopeutta.
Menetelmä on kehitetty Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan AI Hub Keski-Suomi -hankkeessa, yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen Biopankin kanssa.
Lisätietoja
Tutkija Liisa Petäinen
lihesalo@jyu.fi
044 553 9575
Tutkimusjohtaja Teijo Kuopio
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
teijo.kuopio@ksshp.fi
040 546 7633
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Nuorten ruutuaika yhteydessä heikompaan osaamiseen keskeisissä oppiaineissa18.6.2026 08:55:23 EEST | Tiedote
Digitaalisten laitteiden säännöllinen käyttö viihdetarkoituksiin on kytköksissä heikompiin oppimistuloksiin yläkouluikäisillä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan ne 15-vuotiaat, jotka viettävät vapaa-ajallaan eniten aikaa ruutujen ääressä, voivat olla jopa vuoden ikätovereitaan jäljessä matematiikan, lukemisen ja luonnontieteiden taidoissa.
Teens’ screen time linked to lagging skills in core subjects18.6.2026 08:55:23 EEST | Press release
Frequent use of digital devices for entertainment is linked to weaker learning outcomes among lower secondary students. According to researchers at the University of Jyväskylä, 15-year-olds who spend the most time on screens in their free time can lag behind their peers by up to a year in math, reading, and science.
QS World University Rankings 2026: Jyväskylän yliopisto mukana maailman parhaiden yliopistojen listalla18.6.2026 08:40:11 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus maailman parhaiden yliopistojen listauksessa säilyi 500 parhaan tuntumassa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings).
Syksyllä palaava Tutkijoiden yö tekee uteliaisuudesta supervoiman17.6.2026 09:38:51 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö herättää tieteen jälleen eloon syyskuun viimeisenä perjantaina. Ohjelmassa huippututkimusta ja oivaltamisen iloa kaikenikäisille!
Jyväskylän yliopisto edelläkävijä ekologisen kompensaation tutkimuksen vaikuttavuudessa16.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehtävä ekologisen kompensaation tutkimus on noussut merkittäväksi vaikuttajaksi suomalaisessa ympäristöpolitiikassa. Yliopisto johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa BOOST for biodiversity offsets -konsortiota, joka on konkreettinen esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen tutkimus voi ulottua suoraan lainsäädännön valmisteluun ja käytännön päätöksentekoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
