Helsingin yliopistoHelsingin yliopistoHelsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Tekoälyn tutkimukselle merkittävä tieteellinen tunnustus ja rahoitus Suomen Akatemialta

Jaa

Suomen tekoälykeskus FCAI sai Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta 8,3 miljoonan euron rahoituksen. Samalla myös tekoälyn asema yhteiskunnan tärkeimpien tutkimusalueiden joukossa lujittui.

Suomen tekoälykeskus FCAI on saanut Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta 8,3 miljoonan euron rahoituksen. Lippulaivastatuksen voi saada vain korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava osaamiskeskittymä. Ensimmäisen nelivuotiskauden rahoitus alkaa 1.1.2019.

FCAI (Finnish Center for Arfiticial Intelligence) on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n perustama osaamiskeskus. FCAI tekee tekoälyn perustutkimusta yhteistyössä yritysten ja julkisen alan toimijoiden kanssa ja kehittää käytännön tekoälysovelluksia.

– Lippulaivastatus on yhteiskunnalta viesti siitä, että tekoälyn tutkimusta pidetään tärkeänä, sanoo FCAI:n johtaja, tietojenkäsittelytieteen professori Samuel Kaski Aalto-yliopistosta.

Tehokkaampaa tutkimusta ja yritysyhteistyötä

Rahoituksen turvin Suomessa hajallaan olevaa tekoälyosaamista voidaan koota tehokkaasti yhteen. Samuel Kasken mukaan lippulaivastatus mahdollistaa myös sen, että tutkijat eri tieteenaloilta saadaan tekemään tutkimusta yhteisen tutkimusagendan eteen. Näin FCAI voi tuoda tekoälyä muiden tieteenalojen ja yhteiskunnan sekä yritysten hyödyksi.

– Suomen tekoälykeskuksen kaltainen osaamiskeskittymä auttaa myös pitämään alan parhaat osaajat Suomessa ja tuomaan Suomeen lisää huippuosaajia ja investointeja, sanoo FCAI:n varajohtaja, tietojenkäsittelytieteen professori Petri Myllymäki Helsingin yliopistosta.

– Haluamme myös edesauttaa uusien yritysten syntymistä ja mahdollistaa parempia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja eri teollisuuden ja yhteiskunnan alueille ja edistää siten kestävää kasvua, sanoo FCAI:n yritys- ja yhteiskuntaverkostosta vastaava johtaja, VTT:n Executive Vice President Tua Huomo.

Tekoälymenetelmät hyötykäyttöön

FCAI:n tavoite on kehittää Suomen tarvitsemia tekoälyjä, jotka ovat ymmärrettäviä ja luotettavia, toimivat hyvin ihmisten tukena ja hyödyntävät saatavilla olevaa dataa tehokkaasti. Mukana ovat vahvasti myös tekoälyn etiikka ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tutkimusta tehdään yhteistyössä eri alojen, kuten lääketieteen, asiantuntijoiden kanssa.

– Kun mukana on suuri joukko ihmisiä eri aloilta, saamme tutkimukselle vaikuttavuutta ja tekoälyn kehittämiseen laaja-alaista asiantuntemusta. Tähän haluamme mukaan myös yrityksiä ja julkisen alan toimijoita, Samuel Kaski sanoo.

FCAI on jo alustavasti koonnut joukon yrityksiä ja julkisia organisaatioita, joiden kanssa se aikoo tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa.

– Uusillekin yhteistyökumppaneille on tilaa, etenkin jos yhdessä on mahdollista luoda merkittäviä kaupallisia, yhteiskunnallisia tai tieteellisiä läpimurtoja. Myös yhteiset tutkimusohjelmat eri tutkimusryhmien kanssa ovat mahdollisia. Järjestämme keväällä tilaisuuksia, joissa luomme ja tiivistämme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, Tua Huomo kertoo.

Tekoälyn kilpajuoksu on vasta alussa

Julkisesta keskustelusta saa usein vaikutelman, että Eurooppa olisi menettänyt mahdollisuutensa tekoälyn hyödyntämisessä, ja että Yhdysvallat tai Kiina korjaavat potin. Petri Myllymäen mukaan peli on kuitenkin vasta alussa.

– Nykyiset tekoälymenetelmät toimivat hyvin joidenkin ongelmien ratkaisemisessa, mutta on paljon suurempi joukko tekoälyn sovellusmahdollisuuksia, joihin nykyiset ratkaisut eivät pure, Myllymäki sanoo.

– Ymmärrettävien, luotettavien ja dataa tehokkaasti hyödyntävien tekoälyjen kehittämisessä on Euroopan suuri mahdollisuus. Suomi ja FCAI voivat toimia tässä kehityksessä johtotähtenä ja luoda muulle Euroopalle esimerkin siitä, miten tekoälyn huippuosaamista hyödyntämällä voidaan luoda entistä toimivampi ja menestyksellisempi yhteiskunta, Myllymäki kertoo.


--

Lisätietoa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta
Suomen Akatemia jakaa lippulaivarahoitusta korkeatasoisille ja vaikuttaville osaamiskeskittymille. Tavoite on vahvistaa näitä osaamiskeskittymiä ja nostaa niiden laatu ja vaikuttavuus entistä korkeammalle tasolle. Lippulaivarahoituksessa painotetaan myös tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Lisätietoa Suomen tekoälykeskuksesta

  • Suomen tekoälykeskus FCAI (Finnish Center for Artificial Intelligence) on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n koordinoima tutkimuskeskus, joka kokoaa yhteen suomalaista tekoälytutkimusta.
  • FCAI aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa.
  • FCAI:n tutkijat kehittävät tekoälylle luotettavia, turvallisia ja sujuvia käyttötapoja.
  • Keskus pyrkii edistämään tekoälyn hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa alan kansainvälisen huippututkimuksen ja koulutuksen avulla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Samuel Kaski
Akatemiaprofessori, FCAI:n johtaja
Aalto-yliopisto
+358 50 305 8694
samuel.kaski@aalto.fi

Petri Myllymäki
Tietojenkäsittelytieteen professori, FCAI:n varajohtaja
Helsingin yliopisto
+358 40 553 1162
petri.myllymaki@helsinki.fi

Tua Huomo
Executive Vice President, FCAI:n yritys- ja yhteiskuntaverkostosta vastaava johtaja
VTT
+358 40 564 4146
tua.huomo@vtt.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme