Terapiatakuuta tarvitaan sote-uudistuksessa – Järjestöt odottavat aloitteen ripeää käsittelyä

Mielenterveyspalveluita kehitetään nyt hankkeissa ympäri maata vuosina 2020–2022 osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa. Tämä on tärkeää, mutta ei vielä riitä kipeästi kaivatun Terapiatakuun toimeenpanemiseksi. 

Koronapandemia korostaa mielenterveyshoitoon pääsyn helpottamisen ja nopeuttamisen tarvetta. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia ja helpottaa ihmisten vaikeaa tilannetta. Kriisin jäljet voivat näkyä yhteiskunnassa vielä pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.

Terapiatakuun toteuttamiseksi tarvitaan terveydenhuoltolakiin nykyistä tarkempi linjaus siitä, millainen mielenterveyden hoito peruspalveluihin sisältyy.

Lisäksi tarvitaan riittävä rahoitus tämän uudistuksen toteutukseen. Uudistuksen kustannus olisi noin 35 miljoonaa​ euroa vuodessa. Luku sisältää täydennyskoulutukset lyhytterapeuttisiin hoitomuotoihin ja palveluita tarjoavien ammattilaisten palkkauskulut.

"Tarvitsemme ehdottomasti rakenteellisen uudistuksen lisäksi resurssien vahvistamista. Mikäli nykytilanne jatkuu, esimerkiksi psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa joutuu odottamaan useita kuukausia. Tämä uhkaa terveyttä, työkykyä ja perheiden hyvinvointia", Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo.

Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittely ja aloitteen hyväksyminen tulee tehdä ripeästi

Pääministeri Sanna Marinin hallitus valmistelee edelleen hallitusohjelman mukaista hoitotakuun tiukentamista siten, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Mielenterveyspoolin järjestöt ovat Terapiatakuu-aloitteessa vaatineet mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamista.

Hallituksen ministerit sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat osoittaneet tahtotilaa käsitellä nämä asiat yhdessä. Järjestöt toivovat, että kansalaisaloite saa sen arvolle sopivan kokonaisvaltaisen käsittelyn riippumatta siitä, käsitelläänkö kansalaisaloitetta samanaikaisesti hoitotakuun uudistuksen kanssa. 

Kansalaisaloitteen tavoitteita on tietyin ehdoin mahdollista edistää myös hoitotakuun aikarajan tiukentamisen yhteydessä.

"Mielenterveysjärjestöt ovat valmiita tukemaan Terapiatakuun toteuttamisen sitomista hoitotakuun yhteyteen, mikäli aloitteen vaatimukset pääsystä näyttöön perustuvaan psykososiaaliseen hoitoon tai vaikuttavaan psykoterapiaan perusterveydenhuollossa toteutuvat", Sydänmaanlakka toteaa.

Rahoituksen riittävyys on turvattava myös Terapiatakuulle

Hallituksen ja eduskunnan on varattava hoitoon pääsyä koskevan uudistuksen yhteydessä määrärahat Terapiatakuun toteutukseen. Hallitusohjelmassa hoitotakuulle varattu 50 miljoonan euron määräraha ei tule riittämään sekä hoitotakuun että Terapiatakuun riittävään rahoitukseen.

Terapiatakuun toteuttamiseen sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö laskee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset pienenevät ja terveydenhuollon muu kuormitus vähenee.

"Pelkkä hoitoonpääsyn nopeus ei siis ole keskeistä, vaan ennen kaikkea se, että tutkitusti toimivat menetelmät olisivat aidosti ja kunnolla resursoituna yhä useampien saatavilla mielenterveyden hoidossa jo perusterveydenhuollon tasolla."