Terveyden ja videopelaamisen yhteyden tutkimukseen kahden miljoonan EU-rahoitus

Monikansallisessa projektissa sovelletaan pitkittäisiä laadullisia tutkimusmenetelmiä Etelä-Koreassa, Slovakiassa ja Suomessa. Resursseja jaetaan myös muihin maihin, jotta työ voidaan toistaa erilaisissa kulttuurikonteksteissa ja laajentaa tulosten yleistettävyyttä.

Vuodesta 2022 alkaen on ollut mahdollista saada mielenterveyden häiriön diagnoosi videopelaamisesta, kun Maailman terveysjärjestö antoi toiminnalle oman tautiluokitusten. Tieteellinen ymmärrys teknologiankäytön terveydellisistä haasteista on kuitenkin vasta alkumetreillä. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että videopelaamiselle omistettu häiriö vie huomion monimutkaisemmista ongelmista, jotka uusi teknologia on tuonut arkeen.

– Tämä projekti olisi pitänyt tehdä 20 vuotta sitten. Sen sijaan että olisi yritetty ymmärtää, minkälaisia ongelmia pelaajat oikeasti kokevat, tutkijat lähtivät mittaamaan asiaa suoraan kyselyillä, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä pelaajien ongelmien kanssa, Karhulahti sanoo.

– Kaikki ongelmat eivät ole automaattisesti sairauksia tai mielenterveyden häiriöitä. Tarvitaan vankalle tieteelliselle pohjalle rakennettu järjestelmä, joka ottaa huomioon useita erilaisia ihmisen ja teknologian välisiä suhteita, hän lisää.

Pelaajien tutkimisen lisäksi projektissa analysoidaan pelattujen videopelien rakenteita. Tarkoituksena on yhdistää pelaajien yksityiskohtaiset kokemukset pelisuunnittelun komponentteihin ja rakentaa taksonomia, joka selittää millaisia erilaiset intensiiviset pelikokemukset ovat ja miten ne muodostuvat.

Pelaaminen voi myös tukea terveyttä

Projektissa ei keskitytä pelkästään ongelmiin. Osa tutkittavista pelaajista on amatööritason e-urheilijoita. Tieteellistä kenttää on pitkään jakanut se paradoksi, että pelaaminen voi liittyä sekä terveyden haasteisiin että myös aktiivisiin, terveellisiin elintapoihin.

– Aiemmat sekavat tieteelliset tulokset johtuvat pitkälti epäselvistä tutkimuskäytännöistä. Sivutavoitteenamme on kehittää läpinäkyvää tieteellistä raportointia ja tuottaa malleja, joiden avulla seuraavan sukupolven tutkijat voivat tehdä paremmin yhteistyötä, Karhulahti kertoo.

Karhulahti työskentelee pelitutkimuksen painoalalla musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Viisi vuotta kestävä Ontological Reconstruction of Gaming Disorder (ORE) -projekti alkaa keväällä. Se on jatkoa Työsuojelurahaston rahoittamalle hankkeelle, jossa Karhulahden tutkimusryhmä on selvittänyt pelaamisen ja terveyden suhdetta työikäisessä väestössä.

Lisätietoja:

 

Veli-Matti Karhulahti, 0505336559, veli-matti.m.karhulahti@jyu.fi