Helsingin yliopisto

Terveydenhuollossa saavutetaan parempia tuloksia, kun henkilökunta puhuu potilaan äidinkieltä

Jaa

Väitöstutkimuksen mukaan etenkin iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita suomeksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvat potilaat olivat myös vähemmän tyytyväisiä hoitoon, kun he kohtasivat suomea puhuvan lääkärin.

Terveydenhuollon maisteri Marianne Mustajoki selvitti väitöstutkimuksessaan, miten terveydenhuollon työntekijän käyttämä suomen kieli vaikutti ruotsia äidinkielenään puhuvien kaksikielisten potilaiden hoidon eri osa-alueisiin.

Ensimmäisessä tutkimuksessaan Mustajoki selvitti ruotsinkielisten terveyskeskuspotilaiden suomeksi ilmaisemiin terveysongelmiin liittyviä väärinkäsityksiä ja hoitoon sitoutumista. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa hän tutki ruotsinkielisten akuuttipotilaiden ja lääkärin välistä kommunikaatiota: sitä, miten ruotsinkielisten potilaiden palvelukieli liittyi hoidon laatuun ja miten käyntimäärät vaihtelivat verrattuna suomenkielisten potilaiden saamaan palveluun suomeksi. Neljännessä osatutkimuksessa Mustajoki testasi diabetesta sairastavien ruotsinkielisten potilaiden kivun kuvailua suomeksi ja ruotsiksi. Yhteensä 411 ruotsinkielistä ja 746 suomenkielistä potilasta osallistui neljään tutkimukseen 2004–2016 välisenä aikana.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on tarkasteltu kielivähemmistöä edustavien potilaiden ja valtaväestön kieltä puhuvien lääkäreiden välisen kommunikaation vaikutuksia hoidon laatuun. Molemminpuolista ymmärtämistä haittaa, jos potilaalla ja lääkärillä on eri äidinkieli. Tuloksiin kuitenkin vaikuttavat myös potilaiden erilainen kulttuurinen tausta ja useimmiten valtaväestöä alhaisempi sosioekonominen asema, joten tuloksista ei voida päätellä, missä määrin ne johtuvat pelkästään erikielisyydestä.

Mustajoki kertoo, että yhteiskunnallisesti homogeeninen, mutta eri äidinkieltä puhuva suomalainen väestö antaa ihanteellisen mahdollisuuden tutkia spesifisesti eri äidinkieleen, suomeen ja ruotsiin, liittyviä ongelmia.

– Yleisesti on vallalla käsitys, että kaksikielinen henkilö pystyy vaivatta siirtymään kielestä toiseen ja hän ymmärtää täydellisesti kahta kieltä. Tämä tutkimus osoitti, että etenkin iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita toissijaisella kielellä suomeksi. Oman arvionsa mukaan hyvin kummatkin kielet taitavista potilaista huomattava osa raportoi hoitotapahtumaan liittyviä väärinymmärryksiä, Mustajoki sanoo.

Etenkin päivystyksessä potilaat kaipasivat palvelua omalla äidinkielellä

Erityisesti stressiä lisäävissä tilanteissa, kuten päivystyksessä, tarve saada palvelua omalla äidinkielellä oli tutkimuksessa ilmeinen. Tulosten mukaan kaksikieliset potilaat olivat vähemmän tyytyväisiä hoitoon, kun he kohtasivat suomea puhuvan lääkärin: tällöin epäluottamus lääkäriin oli yleisempää, ja potilaiden sitoutuminen hoitoon huononi. Näiden potilaiden kohdalla uusintakäynnin tarve oli suurempi tai käynti jäi useammin tekemättä.

Tulosten mukaan ruotsinkielisillä potilailla oli myös vaikeuksia ilmaista kipua toissijaisella kielellä verrattuna suomenkielisiin potilaisiin, jotka kommunikoivat äidinkielellään. Mustajoki kertoo, että puutteellisen kivun arvioinnin seurauksena kivunlievitys voi jäädä vajaaksi.

Huolimatta kaksikielisyydestään puolet vastanneista ruotsinkelisistä potilaista piti keskustelua lääkärin kanssa omalla äidinkielellä erittäin tärkeänä.

– Vanhemmiten kahden kielen hallinta heikkenee. Ruotsinkieliset potilaat eivät muodosta yhtä, homogeenistä kieliryhmää, vaan yksilöiden välillä esiintyy huomattavia suomen kielen taidon vaihteluja. Terveydenhuollon henkilöstö ja myös ruotsinkieliset potilaat itse saattavat yliarvioida omaa suomen kielen taitoa.

Huolimatta siitä, että sekä suomen- että ruotsinkieliset akuuttipotilaat olivat yhtä sairaita, suomenkieliset potilaat raportoivat merkittävästi enemmän vuosittaisia lääkärikäyntejä kuin ruotsinkieliset potilaat.

– Ruotsinkielisten potilaiden kommunikaatiovaikeudet saattavat johtaa lääkärikäyntien välttämiseen, Mustajoki sanoo.

Terveydenhuollon maisteri, THM Marianne Mustajoki väittelee 17.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Language matters: a study about language communication with bilingual Swedish speakers in Finnish healthcare". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Eija Kalso. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu, ja se on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Marianne Mustajoki
Puh. 050 3810837 
marianne.mustajoki@duodecim.fi

**********************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme