Terveysbarometri: Korona on saanut suomalaiset huolestumaan terveydenhoitohenkilöstön riittävyydestä ja hoitoon pääsystä

Suomalaisista 67 prosenttia on melko tai erittäin huolissaan siitä, riittääkö terveydenhoitohenkilöstön määrä tulevaisuudessa, kertoo Ifin Terveysbarometri-tutkimus, jossa haastateltiin 1001 suomalaista lokakuussa 2020. Seuraavaksi eniten huolettavat kiireettömään hoitoon pääsyn vaikeutuminen jatkossa koronan myötä (63 %), julkisen terveydenhuollon laadun heikentyminen koronan vuoksi (60 %) sekä jonkun läheisen sairastuminen koronaan (60 %).

– Huoli koronaan sairastumisesta on suurempi läheisten kuin omasta puolesta. Koronaan sairastuminen huolettaa suomalaisista 40 prosenttia. Yleisin huoli on yli 60-vuotiailla sekä niillä, jotka kokevat terveytensä huonoksi. Korona huolettaakin nyt enemmän kuin useimmat muut vakavat sairaudet – sen edelle nousee vain huoli syövästä sekä sydän- ja verisuonisairauksista, kertoo Ifin yksityisasiakkaiden henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala.

Naiset ovat miehiä huolestuneempia kaikista koronaan ja terveydenhuoltoon liittyvistä riskeistä.

– Noin puolet suomalaisista arvioi, että lääkäriin on tällä hetkellä vaikea päästä. Ennen koronaakin keskustelua terveydenhuollon tulevaisuudesta on leimannut epävarmuus. Vakuutusyhtiössä tämä on näkynyt jo jonkin aikaa voimakkaana sairausvakuutusten kysynnän kasvuna, arvioi Hoikkala.

Aiempaa useampi kokee terveytensä hyväksi

Yli puolet (57 %) suomalaisista kokee oman terveytensä vähintään melko hyväksi. Huonoksi terveytensä kokee noin joka kahdeksas. Terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi kokevien osuus on noussut vuosi sitten toteutetusta Terveysbarometrista merkittävästi, 8 prosenttiyksiköllä.

– Hieman yllättäen korona-aika ei näytä vaikuttaneen ainakaan negatiivisesti oman terveydentilan kokemiseen. Useimmiten terveytensä huonoksi arvioivat jälleen 50–59-vuotiaat. Heidänkin joukossaan on kuitenkin selvästi edellisvuotta enemmän niitä, jotka kokevat terveytensä hyväksi. Tämä ikäluokka ei ehkä ole kokenut poikkeusaikaa samalla tavalla kuormittavaksi kuin vaikka pienten lasten vanhemmat, vaan omalle hyvinvoinnille on voinut jäädä jopa aiempaa enemmän aikaa, pohtii Tero Hoikkala.

Suomalaisten hyvinvoinnin kokemuksessa on kuitenkin selkeää kahtiajakautumista: parhaaksi terveytensä kokevat alle 30-vuotiaat, korkeimman tulo- ja koulutustason omaavat sekä ne, joilla on terveysvakuutus tai työterveyshuolto käytössään.

Huonoksi terveytensä arvioivat tarvitsevat tukea ennaltaehkäisyyn

Suomalaisten aktiivisuus tehdä erilaisia toimia sairauksien ennaltaehkäisemiseksi on hieman parantunut vuodesta 2019: aiempaa useampi kertoo esimerkiksi huolehtivansa riittävästä palautumisesta ja levosta (72 %) sekä harrastavansa liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa (64 %).

– Vaikka moni harrastustoiminta pysähtyi keväällä, ihmiset ovat jatkaneet liikkumista. Tätä tukee myös Ifin havainto tapaturmavakuutuksista: Korona-aikanakin on hankittu laajoja tapaturmavakuutuksia harrastuksissa sattuvien haavereiden turvaamiseen. Vapaa-ajan liikuntatapaturmia sattuu tällä hetkellä enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, Tero Hoikkala kertoo.

Mitä paremmaksi terveytensä kokee, sitä enemmän pyrkii ennaltaehkäisemään sairauksia elintavoillaan.

– Huonoksi terveytensä kokevat näyttävät valitettavasti panostavan kaikkein vähiten ennaltaehkäisyyn. He myös sanovat muita harvemmin tietävänsä, mihin ottaa yhteyttä, jos on huoli omasta tai läheisen terveydestä. Tämä on selkeä haaste ja tämä joukko tarvitsisi tukea siihen, kuinka jaksaa edistää omaa hyvinvointia, pohtii Hoikkala.

– Lisäksi suomalaiseen kulttuuriin vaikuttaa edelleen kuuluvan vahvasti omillaan pärjäämisen mentaliteetti. Kaikista vastaajista kaksi kolmesta sanoo menevänsä lääkäriin vasta, kun mikään muu ei auta. Tämä ei varmasti helpota erilaisten vaivojen ennaltaehkäisyä ja havaitsemista varhaisessa vaiheessa.

Näillä asioilla suomalaiset pyrkivät ennaltaehkäisemään sairauksia:

1. Riittävä rokoteturva, 72 %
2. Riittävä palautuminen ja lepo, 72 %
3. Liikunnan harrastaminen vähintään 3 kertaa viikossa, 64 %
4. Riittävä uni, 64 %
5. Terveelliseen ruokavalioon panostaminen, 63 %
6. Stressitason pitäminen kohtuullisena, 63 %
7. Painon pitäminen kurissa, 61 %

*Terveysbarometri-kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimuksessa haastateltiin 1001 aikuisikäistä suomalaista terveydenhoitoon liittyen. Tiedot kerättiin lokakuussa 2020 YouGovin kuluttajapaneelissa. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,8 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla). Tuloksia on verrattu lokakuussa 2019 toteutettuun vastaavaan tutkimukseen.