Terveystarkastuksilla kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin
22.9.2021 13:26:33 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Valtakunnallisessa Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksessa rekisteröitiin seurassa urheilevien nuorten fyysisen aktiivisuuden määrä liikemittarilla, selvitettiin vammojen määrä kuluneen vuoden aikana ja tehtiin kattava urheilijan terveystarkastus laboratoriokokeineen. Edustettuina oli 10 suosituinta urheilulajia Suomessa.
Väitöskirjatutkimus pohjautuu TELS-tutkimukseen, jossa kuuden liikuntalääketieteen keskuksen lääkärit (liikuntalaaketiede.fi) tekivät perusteelliset terveystarkastukset 399 urheilijalle ja 177:lle seuratoimintaan osallistumattomalle nuorelle. Tarkastukseen kuului yleistutkimuksen lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön (tule) tutkimus, jossa arvioitiin ryhtiä, liikkuvuutta ja liikehallintaa erilaisin staattisin ja dynaamisin testein. Lisäksi otettiin verikokeita ja sydänfilmi (EKG) sekä tehtiin keuhkojen toimintakoe. Fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittarin avulla.
Eri lääkärien tekemät tule-tutkimukset todettiin vertailukelpoisiksi ja toistettaviksi. Liikemittarilla mitattuna seuratoimintaan osallistuvista 14–17-vuotiaista nuorista 85 prosenttia ja seuratoimintaan osallistumattomista samanikäisistä nuorista 45 prosenttia liikkui liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään kohtuukuormitteisesti keskimäärin 60 minuuttia päivässä.
Seurassa urheilevat nuoret raportoivat kaksi kertaa todennäköisemmin äkillisen tai rasitusvamman kuin seuratoimintaan osallistumattomat.
Urheilijoilla todettiin sydänfilmissä säännöllisen fyysiseen kuormitukseen liittyviä muutoksia, joiden erottaminen sydänsairauteen viittaavista muutoksista on tärkeää. Terveystarkastuksessa otettu EKG toimii myös vertailufilminä, jos urheilijan epäillään joskus myöhemmin sairastuneen esim. sydänlihastulehdukseen.
Väitöstyössä havaittiin, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja vain pieni osa heistä oli saanut tähän hoitoa. Myös astma saattaa olla alidiagnosoitu ongelma nuorilla urheilijoilla. Keuhkojen toimintakokeessa astmaan sopiva tulos todettiin 7 prosentilla aikaisemmin terveistä urheilevista nuorista.
Kerttu Toivo on Tampereelta kotoisin oleva liikuntalääketieteen erikoislääkäri. Hän työskentelee ylilääkärinä Tampereen Urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa. Toivo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2015.
Lääketieteen lisensiaatti Kerttu Toivon liikuntalääketieteen erikoisalaan kuuluva väitöskirja Periodic Health Examinations in Young Athletes: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.10.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tero Järvinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kerttu Toivo
kerttu.toivo@ukkinstituutti.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme