Terveystarkastuksilla kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin
Valtakunnallisessa Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksessa rekisteröitiin seurassa urheilevien nuorten fyysisen aktiivisuuden määrä liikemittarilla, selvitettiin vammojen määrä kuluneen vuoden aikana ja tehtiin kattava urheilijan terveystarkastus laboratoriokokeineen. Edustettuina oli 10 suosituinta urheilulajia Suomessa.
Väitöskirjatutkimus pohjautuu TELS-tutkimukseen, jossa kuuden liikuntalääketieteen keskuksen lääkärit (liikuntalaaketiede.fi) tekivät perusteelliset terveystarkastukset 399 urheilijalle ja 177:lle seuratoimintaan osallistumattomalle nuorelle. Tarkastukseen kuului yleistutkimuksen lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön (tule) tutkimus, jossa arvioitiin ryhtiä, liikkuvuutta ja liikehallintaa erilaisin staattisin ja dynaamisin testein. Lisäksi otettiin verikokeita ja sydänfilmi (EKG) sekä tehtiin keuhkojen toimintakoe. Fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittarin avulla.
Eri lääkärien tekemät tule-tutkimukset todettiin vertailukelpoisiksi ja toistettaviksi. Liikemittarilla mitattuna seuratoimintaan osallistuvista 14–17-vuotiaista nuorista 85 prosenttia ja seuratoimintaan osallistumattomista samanikäisistä nuorista 45 prosenttia liikkui liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään kohtuukuormitteisesti keskimäärin 60 minuuttia päivässä.
Seurassa urheilevat nuoret raportoivat kaksi kertaa todennäköisemmin äkillisen tai rasitusvamman kuin seuratoimintaan osallistumattomat.
Urheilijoilla todettiin sydänfilmissä säännöllisen fyysiseen kuormitukseen liittyviä muutoksia, joiden erottaminen sydänsairauteen viittaavista muutoksista on tärkeää. Terveystarkastuksessa otettu EKG toimii myös vertailufilminä, jos urheilijan epäillään joskus myöhemmin sairastuneen esim. sydänlihastulehdukseen.
Väitöstyössä havaittiin, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja vain pieni osa heistä oli saanut tähän hoitoa. Myös astma saattaa olla alidiagnosoitu ongelma nuorilla urheilijoilla. Keuhkojen toimintakokeessa astmaan sopiva tulos todettiin 7 prosentilla aikaisemmin terveistä urheilevista nuorista.
Kerttu Toivo on Tampereelta kotoisin oleva liikuntalääketieteen erikoislääkäri. Hän työskentelee ylilääkärinä Tampereen Urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa. Toivo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2015.
Lääketieteen lisensiaatti Kerttu Toivon liikuntalääketieteen erikoisalaan kuuluva väitöskirja Periodic Health Examinations in Young Athletes: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.10.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tero Järvinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kerttu Toivo
kerttu.toivo@ukkinstituutti.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme