Terveystarkastuksilla kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin
Valtakunnallisessa Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksessa rekisteröitiin seurassa urheilevien nuorten fyysisen aktiivisuuden määrä liikemittarilla, selvitettiin vammojen määrä kuluneen vuoden aikana ja tehtiin kattava urheilijan terveystarkastus laboratoriokokeineen. Edustettuina oli 10 suosituinta urheilulajia Suomessa.
Väitöskirjatutkimus pohjautuu TELS-tutkimukseen, jossa kuuden liikuntalääketieteen keskuksen lääkärit (liikuntalaaketiede.fi) tekivät perusteelliset terveystarkastukset 399 urheilijalle ja 177:lle seuratoimintaan osallistumattomalle nuorelle. Tarkastukseen kuului yleistutkimuksen lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön (tule) tutkimus, jossa arvioitiin ryhtiä, liikkuvuutta ja liikehallintaa erilaisin staattisin ja dynaamisin testein. Lisäksi otettiin verikokeita ja sydänfilmi (EKG) sekä tehtiin keuhkojen toimintakoe. Fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittarin avulla.
Eri lääkärien tekemät tule-tutkimukset todettiin vertailukelpoisiksi ja toistettaviksi. Liikemittarilla mitattuna seuratoimintaan osallistuvista 14–17-vuotiaista nuorista 85 prosenttia ja seuratoimintaan osallistumattomista samanikäisistä nuorista 45 prosenttia liikkui liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään kohtuukuormitteisesti keskimäärin 60 minuuttia päivässä.
Seurassa urheilevat nuoret raportoivat kaksi kertaa todennäköisemmin äkillisen tai rasitusvamman kuin seuratoimintaan osallistumattomat.
Urheilijoilla todettiin sydänfilmissä säännöllisen fyysiseen kuormitukseen liittyviä muutoksia, joiden erottaminen sydänsairauteen viittaavista muutoksista on tärkeää. Terveystarkastuksessa otettu EKG toimii myös vertailufilminä, jos urheilijan epäillään joskus myöhemmin sairastuneen esim. sydänlihastulehdukseen.
Väitöstyössä havaittiin, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja vain pieni osa heistä oli saanut tähän hoitoa. Myös astma saattaa olla alidiagnosoitu ongelma nuorilla urheilijoilla. Keuhkojen toimintakokeessa astmaan sopiva tulos todettiin 7 prosentilla aikaisemmin terveistä urheilevista nuorista.
Kerttu Toivo on Tampereelta kotoisin oleva liikuntalääketieteen erikoislääkäri. Hän työskentelee ylilääkärinä Tampereen Urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa. Toivo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2015.
Lääketieteen lisensiaatti Kerttu Toivon liikuntalääketieteen erikoisalaan kuuluva väitöskirja Periodic Health Examinations in Young Athletes: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.10.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tero Järvinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kerttu Toivo
kerttu.toivo@ukkinstituutti.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme