Terveystarkastuksilla kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin
Valtakunnallisessa Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksessa rekisteröitiin seurassa urheilevien nuorten fyysisen aktiivisuuden määrä liikemittarilla, selvitettiin vammojen määrä kuluneen vuoden aikana ja tehtiin kattava urheilijan terveystarkastus laboratoriokokeineen. Edustettuina oli 10 suosituinta urheilulajia Suomessa.
Väitöskirjatutkimus pohjautuu TELS-tutkimukseen, jossa kuuden liikuntalääketieteen keskuksen lääkärit (liikuntalaaketiede.fi) tekivät perusteelliset terveystarkastukset 399 urheilijalle ja 177:lle seuratoimintaan osallistumattomalle nuorelle. Tarkastukseen kuului yleistutkimuksen lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön (tule) tutkimus, jossa arvioitiin ryhtiä, liikkuvuutta ja liikehallintaa erilaisin staattisin ja dynaamisin testein. Lisäksi otettiin verikokeita ja sydänfilmi (EKG) sekä tehtiin keuhkojen toimintakoe. Fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittarin avulla.
Eri lääkärien tekemät tule-tutkimukset todettiin vertailukelpoisiksi ja toistettaviksi. Liikemittarilla mitattuna seuratoimintaan osallistuvista 14–17-vuotiaista nuorista 85 prosenttia ja seuratoimintaan osallistumattomista samanikäisistä nuorista 45 prosenttia liikkui liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään kohtuukuormitteisesti keskimäärin 60 minuuttia päivässä.
Seurassa urheilevat nuoret raportoivat kaksi kertaa todennäköisemmin äkillisen tai rasitusvamman kuin seuratoimintaan osallistumattomat.
Urheilijoilla todettiin sydänfilmissä säännöllisen fyysiseen kuormitukseen liittyviä muutoksia, joiden erottaminen sydänsairauteen viittaavista muutoksista on tärkeää. Terveystarkastuksessa otettu EKG toimii myös vertailufilminä, jos urheilijan epäillään joskus myöhemmin sairastuneen esim. sydänlihastulehdukseen.
Väitöstyössä havaittiin, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja vain pieni osa heistä oli saanut tähän hoitoa. Myös astma saattaa olla alidiagnosoitu ongelma nuorilla urheilijoilla. Keuhkojen toimintakokeessa astmaan sopiva tulos todettiin 7 prosentilla aikaisemmin terveistä urheilevista nuorista.
Kerttu Toivo on Tampereelta kotoisin oleva liikuntalääketieteen erikoislääkäri. Hän työskentelee ylilääkärinä Tampereen Urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa. Toivo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2015.
Lääketieteen lisensiaatti Kerttu Toivon liikuntalääketieteen erikoisalaan kuuluva väitöskirja Periodic Health Examinations in Young Athletes: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.10.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tero Järvinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kerttu Toivo
kerttu.toivo@ukkinstituutti.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme