Helsingin yliopisto

Tiedejulkaisemisen uudet tuulet: sukupolvet kohtaavat Politiikka-lehden juhlaseminaarissa

Jaa

Tieteellinen julkaiseminen on vuosikymmeniä nivoutunut yhteen julkisuuden ja yhteiskunnan kanssa. Valtiotieteellisen yhdistyksen toimittaman Politiikka-lehden juhlavuosi huipentuu 19. joulukuuta 60-vuotisseminaariin, joka pohtii tieteen ja politiikan kautta menneitä vuosikymmeniä ja tulevia haasteita. Tilaisuudessa neljä eri vuosikymmenenä toiminutta päätoimittajaa avaa ja analysoi kutsumansa vieraan kanssa päätoimittajakaudellaan runsaasti esillä ollutta yhteiskunnallista ilmiötä.

Tieteellisen tiedon välittäminen yhteiskuntaan helpottuu, kun avoin julkaiseminen valtavirtaistuu. Politiikka-lehden juhlavuoden viimeiset numerot julkaistiin jo suoraan avoimina journal.fi-palvelussa ja paperilehti siirtyy neljä sähköistä numeroa kokoavaksi vuosikirjaksi 2019. Lehden pitkään valmisteltu digiharppaus lisää tavoitettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

- Avoimen julkaisemisen kehittäminen on kotimaisen ja kansainvälisen tiedekentän suurimpia haasteita, valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Emilia Palonen korostaa.

 Hän muistuttaa, että kansallisen tason ratkaisuista ja yhdistysten jäsenten jäsenmaksuinnosta on kiinni lehtien taloudellinen tulevaisuus avoimen tieteen kaudella.

- Luotamme siihen, että kansallinen yhteisrahoitteinen malli, kuten Kotilava-hanke tuo tutkimustiedon avoimeksi ja sekä päätöksentekoon että käytäntöihin eri aloille. Samalla tavalla toivomme, että yhdistyksen jäsenet löytävät avoimesti saatavilla olevat lehdet ja maksavat jäsenmaksunsa, Palonen muistuttaa.

Tilaisuuden moderaattorina toimiva Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja Politiikka-lehden päätoimittaja Hanna Wass muistuttaa, että politiikassa on uuden ohella aina mukana vanhoja ja lainattuja elementtejä.

- Tuomme lehdessä ja tilaisuudessa esille, mitä politiikan tutkimuksen viime vuosikymmenet tarjoavat kaoottiselta tuntuvan nykytilan ymmärtämiseen, Wass sanoo.

Tutkijoiden mukaan elämme vaaliyllätysten aikakautta.

- Se, miten politiikan tutkijat osasivat taannoin ennakoida omaa tai nykyistä poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta, on yksi keskiviikon kantava keskustelujen teema, Wass toteaa.

Tilaisuuden keskustelupareina Politiikka-lehden entiset päätoimittajat kohtaavat aikalaistoimijat teemalla mitä oletimme silloin ja mitä tiedämme nyt? Päätoimittajista keskustelemassa ovat emeritus professori Heikki Paloheimo, johtaja Teija Tiilikainen, dosentti Petri Koikkalainen ja vastaava päätoimittaja kaudella 2017-18 tutkija Jenni Rinne.


Ohjelma:

Politiikka – avoin lehti

60-vuotisjuhlaseminaari

Aika: keskiviikko 19.12. kello 1518

Paikka: Arkadiankatu 23 H (sisäpiha), Helsinki

15:0015:15 Valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Emilia Palonen: 60-vuotias Politiikka-lehti avautuu

15:1517:15 keskusteluparit, moderaattorina Politiikka-lehden päätoimittaja Hanna Wass

15:1515:45 päätoimittaja 1983, 19911992 Heikki Paloheimo & Jukka Rislakki: Onko Suomi vakoilemisen arvoinen?

15:4516:15 päätoimittaja 19951996 Teija Tiilikainen & Tuija Brax: Kuinka EU-jäsenyys mullisti Suomen valtioelinten välisen vallanjaon?

16:1516:45 vastaava päätoimittaja 20172018 Jenni Rinne & Tuija Brax: Puhutaanko eduskunta pyörryksiin?

16:4517:15 päätoimittaja 20092010 Petri Koikkalainen & Anders Blom: Miten Suomesta tuli Suomi Oy Ab?

17:1518:00 seurustelua ja kevyttä tarjoilua

Tervetuloa,

Valtiotieteellinen yhdistys, valtiotieteellinen tiedekunta ja Ulkopoliittinen instituutti  



Lisätiedot:

Hanna Wass, Politiikka-lehden  päätoimittaja

valtio-opin yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

050-3363512, hanna.wass@helsinki.fi, @hanna_wass


Emilia Palonen, valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja

valtio-opin yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

050-4482878, emilia.palonen@helsinki.fi, @epalonen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme