Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tietoa asiakatyytyväisyydestä kerätään vanhuspalveluissa vaihtelevasti – yksityiset hoivakodit ovat aktiivisia palautteen kerääjiä

Jaa

Tuoreen selvityksen mukaan palautteen kerääminen on vähentynyt vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa kahden viimeisen vuoden aikana. Yksityisen ja julkisen sektorin erot palautteen keräämisessä ovat pieniä kotihoidossa, mutta suuria ympärivuorokautisessa hoidossa. Erot näkyvät samanlaisina niin asiakkailta, läheisiltä kuin henkilöstöltä kerättävässä palautteessa.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa toimintayksikköjä keräämään palautetta palvelujensa koetusta laadusta ja riittävyydestä osana omavalvontaa. THL selvitti asiakaspalautteiden keräämistä ja siihen liittyvien omavalvontatehtävien hoitamista kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vuosina 2014–2020 osana Vanhuspalvelujen tila -seurantaa.

Tulosten mukaan 60 prosenttia yksityisistä ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä ylsi lain edellyttämälle tasolle ja keräsi palautetta sekä asiakkailtaan, heidän läheisiltään että henkilöstöltään. Muista toimintayksiköistä ainoastaan hieman yli 30 prosenttia keräsi palautetta kaikilta näiltä ryhmiltä.

Vertailussa yksityiset ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt keräsivät palautetta selvästi eniten.

”Erityisesti yksityiset palvelut nostetaan julkisuudessa herkästi esiin, jos palvelussa on havaittu laatuongelmia. Tämä voi vaikuttaa siihen, että asiakastyytyväisyyttä halutaan seurata ja havaita epäkohtia ajoissa”, pohtii THL:n projektikoordinaattori Suvi Leppäaho.

Asiakastyytyväisyyden kansallinen seuranta tarvitsee lainsäädännön tukea

Asiakastyytyväisyystietoa tarvitaan niin kunnissa kuin kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi sekä omavalvonnan tueksi. Asiakaspalaute on vanhuspalvelujen laatutietoa ja sitä tulee käyttää palvelun kehittämisen työvälineenä.

”Palvelun laadun säännöllinen seuranta edellyttää, että vanhuspalvelujen toimintayksiköillä on lakisääteinen velvollisuus toimittaa asiakastyytyväisyystiedot kansalliseen käyttöön. Tähän tarpeeseen ollaan vastaamassa uudistuvassa vanhuspalvelulaissa”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Hallitus on esittämässä uutena asiana lakiin kansallisen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seurantaa. THL valmistautuu kansallisen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttamiseen. Valmisteluissaan THL on vertaillut aiemmin pilotoitujen asiakaskyselyjen toteutusmalleja ja arvioinut niiden pohjalta, millä tavoin kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely tulisi toteuttaa.

”Tavanomaisista asiakaskyselyistä poiketen vanhuspalveluissa asiakaspalaute kohdistuu asiakkaan päivittäistä selviytymistä tukevaan palvelukokonaisuuteen, joka jatkuu loppuelämän. Koska kyse on näin kattavasta ja jatkuvaluonteisesta palvelusta, on asiakkaiden hyvinvointia ja palvelutyytyväisyyttä perusteltua selvittää säännöllisesti ja koota tietoa yhteen valtakunnallisesti”, Suvi Leppäaho sanoo.

Lisätietoa

Leppäaho S, Kehusmaa S, Alastalo A, Siltanen S (2021). Kohti kansallista vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyä – miten asiakaspalautetta kerättiin vuonna 2020? Tutkimuksesta tiiviisti 35/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Leppäaho S, Siltanen S, Kehusmaa S. Kohti kansallista vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyä – tiedonkeruun toteutusmallit vertailussa. Työpaperi 18/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2021.

Yhteystiedot

Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
etunimi.sukunimi@thl.fi

Suvi Leppäaho
projektikoordinaattori
THL
puh. 029 524 7423
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet

THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme