EPT-verkosto

Tipaton tammikuu jatkuu usein helmikuun puolelle

Jaa

EHYT ry:n Kantar TNS OY:llä* teettämästä kyselystä selviää, että Tipatonta tammikuuta viettäneet jatkavat usein tipatonta myös tammikuun jälkeen.

Vuonna 2018 yli puolet tipattomalle ryhtyneistä jatkoi tipatonta tai joi vähemmän myös helmikuun puolella. 38 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi tipatonta helmikuun puolelle, ja 20 prosenttia kertoi juoneensa tipattoman jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä.

Vain kaksi prosenttia vastaajista oli tipattoman jälkeen alkanut käyttää alkoholia aikaisempaa enemmän.

38 prosenttia palasi entiseen tapaansa käyttää alkoholia.

– Tipattoman tammikuun tavoitteena on herättää ajatuksia omasta alkoholin käytöstä. Mihin alkoholia käytän, ja mistä syistä? Missä tilanteissa alkoholia tulee nautittua ehkä turhaankin? EHYT ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen sanoo.

Alkoholia käyttävistä kansalaisista 11 prosenttia vietti Tipattoman tammikuun vuonna 2018. Tärkeimpiä syitä tipattoman viettämiseen olivat terveyteen liittyvät syyt (33 prosenttia vastaajista) sekä Tipaton tammikuu jokavuotisena traditiona (30 prosenttia vastaajista). Joka viides vastaaja säästi rahaa tipatonta viettämällä ja 18 prosenttia halusi haastaa itseään.
 
 
Tammikuussa 2019 Tipattoman aiheena on tissuttelu, ja keskustelua käydään ”Tarviinko mä tän?” -teemalla.

– Jokainen voi viettää Tipatonta omalla tavallaan, joko vähentäen alkoholin käyttöä, tai olemalla koko kuukauden ilman alkoholia. Tulevan tammikuun aikana voi pohtia sitä, miten alkoholia usein käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen. Mitä muita tapoja palkitsemiselle voisi olla?

Tissuttelemallakin kertyy vuoden mittaan yllättävän paljon. Tissuttelu vaikuttaa terveyteen haitallisesti, vaikka käyttömäärät olisivat niin pieniä, että varsinaista humalaa ei tule. Alkoholi muun muassa nostaa verenpainetta, haittaa yöunta, heikentää muistia ja vanhentaa ihoa. Lisäksi alkoholi sisältää runsaasti kaloreita.
 
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

*Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 12.-24.2.2018 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1003 kappaletta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:

Maaret Väkinen, viestinnän asiantuntija, EHYT ry / EPT-verkosto, puh. 050 327 0009, maaret.vakinen@ehyt.fi

Päivi Tiittanen, viestintäpäällikkö, EHYT ry, puh. 050 362 0882, paivi.tiittanen@ehyt.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 48 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.

www.ept-verkosto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto

Kaikkien kaupunki –kampanja: Kanssamatkustajilla on tärkeä rooli turvallisessa matkustuskokemuksessa12.11.2018 10:00Tiedote

Päihteiden käyttö ja sekava, häiritsevä käytös julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä aiheuttaa tutkimusten mukaan turvattomuuden tunteita. Ratkaisuksi toivotaan usein lisää valvontaa. ”Valvonta lisää turvallisuutta, mutta turvallisuutta tuo myös ajatus siitä, että voimme luottaa kanssamatkustajiin. Älä jätä kanssamatkustajaa yksin, jos huomaat, että apuasi tarvitaan”, sanoo EHYT ry:n asiantuntija Inari Viskari.

Tummat hampaat ja haiseva hengitys - nuuskaamisen vaikutukset näkyvät pian nuorten terveydessä5.11.2018 10:30Tiedote

Nuuskan suosio nuorten keskuudessa kasvaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn mukaan 8.-9. luokkalaisista nuorista 4,5 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 10,3 prosenttia nuuskaa päivittäin. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukio-opiskelijoiden nuuskan käytössä on selvä ero. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,7 prosenttia nuuskaa päivittäin. Nuuskan käyttö on ollut yleisempää poikien keskuudessa, mutta myös tyttöjen nuuskan käyttö on alkanut yleistyä.

Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuudessa muistetaan niitä, joita ei ehditty auttaa30.10.2018 10:00Tiedote

Kaikki huumeiden käyttäjät eivät kuole huumeisiin, mutta ne jotka kuolevat, kuolevat usein yksin sekä myös 20–30 vuotta nuorempina kuin suomalaiset keskimäärin. Yliannostuskuolemissa ensiapua ei useinkaan ehditä antaa, koska huumeiden käyttäjä ei aina uskalla soittaa ambulanssia – paikalle saattaisi tulla myös poliisi. Avun pyytäminen voi johtaa merkintään poliisin rekisterissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme