Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

T&k-tukien ja verohelpotusten lisääminen kannattaa – tuet kuitenkin kohdennettava huolella

Jaa

Tänään julkaistu Etlan ja VATT:n tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

Tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja ennustepäällikkö Markku Lehmus, Etla.
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja ennustepäällikkö Markku Lehmus, Etla.

Tutkimus viittaakin siihen, että sekä t&k-tukien että t&k-verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa. Suorien t&k-tukien osalta pitäisi pyrkiä kehittämään korkean innovaatiokapasiteetin yritysten tunnistamista, jotta tuet voitaisiin kohdentaa tehokkaasti.

Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä.

Etlan ja VATT:n tutkijoiden raportti ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” tarjoaa uutta tutkimustietoa yritystukien vaikutuksesta talouskasvuun ja hyvinvointiin. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta varsin vähän ja nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty.

Hankkeessa tarkasteltiin tukipolitiikoita, joissa tukia ei kohdenneta yritysten t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella sekä vastaavasti valikoivia tukipolitiikoita, joissa tukea jaetaan t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella. Valikoiva tukipolitiikka tarkoittaisi sitä, että t&k-tukipäätöksiä tekevien virkailijoiden pitäisi pystyä erottamaan toisistaan korkean ja matalan innovaatiokyvykkyyden yritykset.

– Valikoimattomat tuet ovat luonteeltaan lähellä neutraaleja t&k-verotukia, jotka eivät kohdennu tietynlaisille yrityksille tai hankkeille. Valikoiviin tukiin liittyy suorien tukien piirteitä. Tuen saajat on valikoitava tapauskohtaisesti innovaatiokyvykkyyden arvioinnin perusteella eikä tukien kohdentamista voi toteuttaa yleisillä verotuksessa käytettävissä olevilla tiedoilla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tehokkainta olisi valikoiva innovaatiopolitiikka, joka kohdentaisi t&k-tuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokyvyykkyyden yrityksille. Valikoiva tukipolitiikka pakottaisi vakiintuneet matalan tuottavuuden t&k-toimintaa harjoittavat yritykset poistumaan markkinoilta. Niiden resurssit siirtyisivät täten tuottavampaan käyttöön korkeamman tuottavuuden yrityksissä.

Myös valikoimaton tuki vakiintuneille yrityksille tuottaa huomattavan, vaikkakin valikoivia innovaatiotukia pienemmän, hyvinvoinnin kasvun. T&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on täten yleisesti ottaen kannattavaa Suomessa.

– Käytännössä t&k-tukia on mahdotonta kohdentaa täysin yrityksen innovaatiokyvykkyyden perusteella. Tuloksemme valikoimattomien tukien hyödyistä kertovat kuitenkin, että epätäydellisestikin kohdennettujen t&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa, pohtii tutkimusjohtaja Heli Koski.

Tutkimusryhmä esittää, että käytännössä yritysten innovaatiokyvykkyyttä voitaisiin arvioida esimerkiksi uusien tuotteiden määrällä tietyltä ajanjaksolta sekä innovaatioilla, jotka parantavat laatua tai eivät ainakaan heti materialisoidu uusina tuotteina. Erityisesti nuorten yritysten kohdalla olisi tärkeää arvioida myös yrityksen tulevaa innovaatiokyvykkyyttä ja innovaatioiden laatua.

Einiö, Elias Koski, Heli – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku: Innovation, reallocation and growth in the 21st century (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1)

Einiö, Elias  Koski, Heli  Kuusi, Tero  Lehmus, Markku: Tehokas innovaatiopolitiikka lisää korkean tuottavuuden t&k-työtä (Etla Muistio 104)

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Julkaisun pysyvä osoite on valtioneuvoston julkaisuarkistossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja ennustepäällikkö Markku Lehmus, Etla.
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja ennustepäällikkö Markku Lehmus, Etla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Muistutuskutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa 19.1. klo 1117.1.2022 10:23:27 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

Kutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa14.1.2022 12:10:49 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

Muistutuskutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:3011.1.2022 10:23:11 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus (vaatii ennakkoilmoittautumisen) Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimus

Kutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:305.1.2022 10:02:32 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimusraportin tuloksia. Paneelikeskust

ICT-sektorin ”piilopäästöt” ulkomaisissa toimitusketjuissa jäävät yritysten päästöanalyysien ulkopuolelle4.1.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Informaatiosektorin yritysten raportoimat päästöt voivat olla huomattavasti suuremmat, kun tarkasteluun otetaan mukaan myös toimitusketjut. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomessa yksittäisen yrityksen hankinnat ja ulkoistamispäätökset voivat muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä merkittävästi huonompaan, koska alan hankinnat tulevat ICT-sektoria huomattavasti saastuttavimmilta toimialoilta. Yritysten päästöjen raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää kattamaan myös toimitusketjut. Erityisesti tulisi selvittää ulkomaisten suoratoistopalveluita tarjoavien yritysten vaikutus päästöihin.

Etla: koronaepävarmuus jatkuu, mutta loppuvuoden 2022 näkymä jo selvästi kirkkaampi28.12.2021 06:00:00 EET | Tiedote

Kolmas koronavuosi 2022 ei käynnisty valoisissa merkeissä omikronmuunnoksen levitessä. Etlan tutkijat katsovat kuitenkin tänään julkaistussa muistiossa koko vuoden 2022 talouskehitystä varovaisen optimisesti. Suomessa kasvu jatkuu, vaikkakin kuluvaa vuotta hitaampana. Pandemian hankalin vaihe on alkuvuonna, mutta kesää kohti palveluiden kulutus vauhdittuu uudelleen, ja loppuvuoden näkymä on selvästi kirkkaampi. Samalla paine kestävän, kasvuystävällisen ja vastasyklisen talouspolitiikan tekemiseen Suomessa kasvaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme