T&k-tukien ja verohelpotusten lisääminen kannattaa – tuet kuitenkin kohdennettava huolella
13.1.2022 09:11:53 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Tutkimus viittaakin siihen, että sekä t&k-tukien että t&k-verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa. Suorien t&k-tukien osalta pitäisi pyrkiä kehittämään korkean innovaatiokapasiteetin yritysten tunnistamista, jotta tuet voitaisiin kohdentaa tehokkaasti.
Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä.
Etlan ja VATT:n tutkijoiden raportti ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” tarjoaa uutta tutkimustietoa yritystukien vaikutuksesta talouskasvuun ja hyvinvointiin. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta varsin vähän ja nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty.
Hankkeessa tarkasteltiin tukipolitiikoita, joissa tukia ei kohdenneta yritysten t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella sekä vastaavasti valikoivia tukipolitiikoita, joissa tukea jaetaan t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella. Valikoiva tukipolitiikka tarkoittaisi sitä, että t&k-tukipäätöksiä tekevien virkailijoiden pitäisi pystyä erottamaan toisistaan korkean ja matalan innovaatiokyvykkyyden yritykset.
– Valikoimattomat tuet ovat luonteeltaan lähellä neutraaleja t&k-verotukia, jotka eivät kohdennu tietynlaisille yrityksille tai hankkeille. Valikoiviin tukiin liittyy suorien tukien piirteitä. Tuen saajat on valikoitava tapauskohtaisesti innovaatiokyvykkyyden arvioinnin perusteella eikä tukien kohdentamista voi toteuttaa yleisillä verotuksessa käytettävissä olevilla tiedoilla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tehokkainta olisi valikoiva innovaatiopolitiikka, joka kohdentaisi t&k-tuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokyvyykkyyden yrityksille. Valikoiva tukipolitiikka pakottaisi vakiintuneet matalan tuottavuuden t&k-toimintaa harjoittavat yritykset poistumaan markkinoilta. Niiden resurssit siirtyisivät täten tuottavampaan käyttöön korkeamman tuottavuuden yrityksissä.
Myös valikoimaton tuki vakiintuneille yrityksille tuottaa huomattavan, vaikkakin valikoivia innovaatiotukia pienemmän, hyvinvoinnin kasvun. T&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on täten yleisesti ottaen kannattavaa Suomessa.
– Käytännössä t&k-tukia on mahdotonta kohdentaa täysin yrityksen innovaatiokyvykkyyden perusteella. Tuloksemme valikoimattomien tukien hyödyistä kertovat kuitenkin, että epätäydellisestikin kohdennettujen t&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa, pohtii tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tutkimusryhmä esittää, että käytännössä yritysten innovaatiokyvykkyyttä voitaisiin arvioida esimerkiksi uusien tuotteiden määrällä tietyltä ajanjaksolta sekä innovaatioilla, jotka parantavat laatua tai eivät ainakaan heti materialisoidu uusina tuotteina. Erityisesti nuorten yritysten kohdalla olisi tärkeää arvioida myös yrityksen tulevaa innovaatiokyvykkyyttä ja innovaatioiden laatua.
Einiö, Elias – Koski, Heli – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku: Innovation, reallocation and growth in the 21st century (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1)
Einiö, Elias – Koski, Heli – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku: Tehokas innovaatiopolitiikka lisää korkean tuottavuuden t&k-työtä (Etla Muistio 104)
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Julkaisun pysyvä osoite on valtioneuvoston julkaisuarkistossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
