T&k-tukien ja verohelpotusten lisääminen kannattaa – tuet kuitenkin kohdennettava huolella
13.1.2022 09:11:53 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Tutkimus viittaakin siihen, että sekä t&k-tukien että t&k-verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa. Suorien t&k-tukien osalta pitäisi pyrkiä kehittämään korkean innovaatiokapasiteetin yritysten tunnistamista, jotta tuet voitaisiin kohdentaa tehokkaasti.
Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä.
Etlan ja VATT:n tutkijoiden raportti ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” tarjoaa uutta tutkimustietoa yritystukien vaikutuksesta talouskasvuun ja hyvinvointiin. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta varsin vähän ja nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty.
Hankkeessa tarkasteltiin tukipolitiikoita, joissa tukia ei kohdenneta yritysten t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella sekä vastaavasti valikoivia tukipolitiikoita, joissa tukea jaetaan t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella. Valikoiva tukipolitiikka tarkoittaisi sitä, että t&k-tukipäätöksiä tekevien virkailijoiden pitäisi pystyä erottamaan toisistaan korkean ja matalan innovaatiokyvykkyyden yritykset.
– Valikoimattomat tuet ovat luonteeltaan lähellä neutraaleja t&k-verotukia, jotka eivät kohdennu tietynlaisille yrityksille tai hankkeille. Valikoiviin tukiin liittyy suorien tukien piirteitä. Tuen saajat on valikoitava tapauskohtaisesti innovaatiokyvykkyyden arvioinnin perusteella eikä tukien kohdentamista voi toteuttaa yleisillä verotuksessa käytettävissä olevilla tiedoilla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tehokkainta olisi valikoiva innovaatiopolitiikka, joka kohdentaisi t&k-tuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokyvyykkyyden yrityksille. Valikoiva tukipolitiikka pakottaisi vakiintuneet matalan tuottavuuden t&k-toimintaa harjoittavat yritykset poistumaan markkinoilta. Niiden resurssit siirtyisivät täten tuottavampaan käyttöön korkeamman tuottavuuden yrityksissä.
Myös valikoimaton tuki vakiintuneille yrityksille tuottaa huomattavan, vaikkakin valikoivia innovaatiotukia pienemmän, hyvinvoinnin kasvun. T&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on täten yleisesti ottaen kannattavaa Suomessa.
– Käytännössä t&k-tukia on mahdotonta kohdentaa täysin yrityksen innovaatiokyvykkyyden perusteella. Tuloksemme valikoimattomien tukien hyödyistä kertovat kuitenkin, että epätäydellisestikin kohdennettujen t&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa, pohtii tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tutkimusryhmä esittää, että käytännössä yritysten innovaatiokyvykkyyttä voitaisiin arvioida esimerkiksi uusien tuotteiden määrällä tietyltä ajanjaksolta sekä innovaatioilla, jotka parantavat laatua tai eivät ainakaan heti materialisoidu uusina tuotteina. Erityisesti nuorten yritysten kohdalla olisi tärkeää arvioida myös yrityksen tulevaa innovaatiokyvykkyyttä ja innovaatioiden laatua.
Einiö, Elias – Koski, Heli – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku: Innovation, reallocation and growth in the 21st century (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1)
Einiö, Elias – Koski, Heli – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku: Tehokas innovaatiopolitiikka lisää korkean tuottavuuden t&k-työtä (Etla Muistio 104)
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Julkaisun pysyvä osoite on valtioneuvoston julkaisuarkistossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
