Tohtorikoulutettavaa paineistavat tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimukset
Tarve keskustella tieteestä ja erityisesti tiedon tuottamisesta lisääntyy samalla kun taloudelliset tavoitteet määrittelevät tieteen tekemistä. Rahoitusta on leikattu ja tehokkuusvaatimukset arkipäiväistyneet. Yliopistot, tutkimusryhmät ja myös yksittäiset tutkijat pyrkivät kerryttämään ulkoista tutkimusrahoitusta, joka turvaisi tutkimuksen teon jatkuvuuden. Jatkuva tutkimusrahoituksen hakeminen vie aikaa itse tutkimustyöltä.
– Saatu tai saamatta jäänyt tutkimusrahoitus määrittelee myös tutkijuutta, sillä rahoitus vaikuttaa suoraan tutkijan talouteen ja olosuhteisiin, missä tutkimusta tehdään, toteaa tutkija Kristiina Hannukainen.
Tutkimuksen arvoa ei voi mitata vaikuttavuudella
Tuleviin tohtoreihin vaikuttavat Kristiina Hannukaisen mukaan tohtorikoulutuksessa viime vuosina tapahtuneet koulutuspoliittiset muutokset sekä tuottavuuden, tehokkuuden ja kilpailukyvyn vaatimukset. Ne vaikuttavat myös laajemmin tutkijuuteen sekä tietoon, tietämiseen ja tutkimukseen.
– Tutkijoista on tullut taloudellisen hyödyn välikappaleita, koska heidän tuottamansa tieto on merkityksellinen kilpailutekijä.
Tutkijat tuottavat ja sanallistavat tuloksiaan laajemmalle yhteiskuntaan. Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeämpää. Samalla se on tarkoittanut painetta tehdä ns. vaikuttavampaa tutkimusta. Tällöin tutkimus, jonka arvoa on vaikea esimerkiksi välittömästi todentaa tai mitata, uhkaa jäädä toissijaiseksi. Tämä puolestaan kutistaa tieteenkenttää karsimalla pois taloudellisessa mielessä tuottamattomia tieteenaloja.
Laskennalliset ansiot auttavat menestymään
– Tiedon tuottamisessa tutkijoita huolettaa myös tiedon tuottamisen kiihtyvä tahti. Nopeudessa kilpaillen laaditaan artikkelijulkaisuja tieteellisiin lehtiin, joista yliopisto hyötyy rahallisesti yliopistojen rahoitusmallin avulla, mutta joista myös tutkija ansioituu, Kristiina Hannukainen kertoo.
Tohtorikoulutuksessa väitöskirjat siirtyvät näin artikkeliväitöskirjoiksi, joka tukee artikkelijulkaisemista. Samalla monografiaväitöskirjat käyvät yhä harvinaisemmiksi, sillä ne eivät palvele nopean tiedon tuottamisen tahtia. Jatkuvasta ansioiden kerryttämisestä onkin tullut yksittäiselle tutkijalle akateemisessa maailmassa yhä tärkeämpää, sillä ansioilla mitataan akateemisesti tutkijan menestymistä. Kerrytettävillä, laskennallisilla ansioilla on myös merkitystä akateemisessa työnhaussa.
Tutkimusrahoitus on niukempaa, kilpailu kovaa ja käynnissä on myös jatkuva projektien aikakausi. Samalla myös ulkoinen kontrolli on lisääntynyt. Tämä näkyy muun muassa tutkijoiden velvoitteena raportoida tutkimusprosessin etenemisestä ja tutkimuksen tuloksista erilaisia ulkoisia ja sisäisiä arviointeja varten.
Tohtorikoulutettavien aseman parantaminen keskeistä
– Tutkijana oleminen on olemista ainaisessa mukautumisen tilassa, jossa tutkimustyön jatkuvuuden ja työn ehdot ovat epävarmat. Tämä rasittaa nuorta tutkijaa myös henkisesti. Tutkijat muokkaavatkin toimintaansa luovasti selviytyäkseen ja pärjätäkseen, Kristiina Hannukainen kertoo.
Yliopiston rahoitusmallia ollaan parhaillaan luonnostelemassa ja muuttamassa vuonna 2021 alkavaksi kaudeksi. Muutokset rahoitusmallissa tuovat muutoksia paitsi yliopistollisen tutkimuksen laskennallisuuteen myös siihen, millainen tutkimus mutta myös tutkija on arvostettu rahoitusmallin valossa.
– Haastattelemani tohtorikoulutettavat toivat esiin epäkohtia, joihin yliopistot ja niiden hallinnot voivat vaikuttaa parantamalla olosuhteita sekä turvaamalla yliopistollisen tutkijakoulutuksen aseman. Keskeistä olisi parantaa eri rahoitusmuodoilla väitöskirjaa työstävien tohtorikoulutettavien asemaa yliopistolla. Nyt olosuhteet tohtoroitumiseen ovat monella tapaa eriarvoisia niin yliopistojen välillä kuin myös yksittäisten yliopistojen tutkijakoulujen välillä, Hannukainen tiivistää.
***
KM Kristiina Hannukainen väittelee 14.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Tutkijakoulutus, tieto ja tutkijuus tietokapitalistisessa hallinnassa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, Siltavuorenpenger 3 A, sali 302.
Vastaväittäjänä on professori Keijo Räsänen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, ja kustoksena on professori Kristiina Brunila.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Yhteyshenkilöt
kristiina.hannukainen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme