Helsingin yliopisto

Tohtorikoulutettavaa paineistavat tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimukset

Jaa

Uuden tutkimustiedon merkitys yhteiskunnalle on keskeinen. Koska yliopistollinen tutkimus on merkittävä tiedon tuottaja, on hyvä pohtia ja tunnistaa, mistä tieto tulee, kenen tuottamaa se on ja ennen kaikkea millä ehdoin tieto on tuotettu. Kristiina Hannukaisen väitöstutkimus tuo esiin tohtorikoulutettavien näkökulman yliopistolliseen tutkijakoulutukseen.

Kuva: Mona Roininen / Helsingin yliopisto
Kuva: Mona Roininen / Helsingin yliopisto

Tarve keskustella tieteestä ja erityisesti tiedon tuottamisesta lisääntyy samalla kun taloudelliset tavoitteet määrittelevät tieteen tekemistä. Rahoitusta on leikattu ja tehokkuusvaatimukset arkipäiväistyneet. Yliopistot, tutkimusryhmät ja myös yksittäiset tutkijat pyrkivät kerryttämään ulkoista tutkimusrahoitusta, joka turvaisi tutkimuksen teon jatkuvuuden. Jatkuva tutkimusrahoituksen hakeminen vie aikaa itse tutkimustyöltä.

– Saatu tai saamatta jäänyt tutkimusrahoitus määrittelee myös tutkijuutta, sillä rahoitus vaikuttaa suoraan tutkijan talouteen ja olosuhteisiin, missä tutkimusta tehdään, toteaa tutkija Kristiina Hannukainen.

Tutkimuksen arvoa ei voi mitata vaikuttavuudella

Tuleviin tohtoreihin vaikuttavat Kristiina Hannukaisen mukaan tohtorikoulutuksessa viime vuosina tapahtuneet koulutuspoliittiset muutokset sekä tuottavuuden, tehokkuuden ja kilpailukyvyn vaatimukset. Ne vaikuttavat myös laajemmin tutkijuuteen sekä tietoon, tietämiseen ja tutkimukseen.

– Tutkijoista on tullut taloudellisen hyödyn välikappaleita, koska heidän tuottamansa tieto on merkityksellinen kilpailutekijä.

Tutkijat tuottavat ja sanallistavat tuloksiaan laajemmalle yhteiskuntaan. Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeämpää. Samalla se on tarkoittanut painetta tehdä ns. vaikuttavampaa tutkimusta. Tällöin tutkimus, jonka arvoa on vaikea esimerkiksi välittömästi todentaa tai mitata, uhkaa jäädä toissijaiseksi. Tämä puolestaan kutistaa tieteenkenttää karsimalla pois taloudellisessa mielessä tuottamattomia tieteenaloja.

Laskennalliset ansiot auttavat menestymään

– Tiedon tuottamisessa tutkijoita huolettaa myös tiedon tuottamisen kiihtyvä tahti. Nopeudessa kilpaillen laaditaan artikkelijulkaisuja tieteellisiin lehtiin, joista yliopisto hyötyy rahallisesti yliopistojen rahoitusmallin avulla, mutta joista myös tutkija ansioituu, Kristiina Hannukainen kertoo.

Tohtorikoulutuksessa väitöskirjat siirtyvät näin artikkeliväitöskirjoiksi, joka tukee artikkelijulkaisemista. Samalla monografiaväitöskirjat käyvät yhä harvinaisemmiksi, sillä ne eivät palvele nopean tiedon tuottamisen tahtia. Jatkuvasta ansioiden kerryttämisestä onkin tullut yksittäiselle tutkijalle akateemisessa maailmassa yhä tärkeämpää, sillä ansioilla mitataan akateemisesti tutkijan menestymistä. Kerrytettävillä, laskennallisilla ansioilla on myös merkitystä akateemisessa työnhaussa.

Tutkimusrahoitus on niukempaa, kilpailu kovaa ja käynnissä on myös jatkuva projektien aikakausi. Samalla myös ulkoinen kontrolli on lisääntynyt. Tämä näkyy muun muassa tutkijoiden velvoitteena raportoida tutkimusprosessin etenemisestä ja tutkimuksen tuloksista erilaisia ulkoisia ja sisäisiä arviointeja varten.

Tohtorikoulutettavien aseman parantaminen keskeistä

– Tutkijana oleminen on olemista ainaisessa mukautumisen tilassa, jossa tutkimustyön jatkuvuuden ja työn ehdot ovat epävarmat. Tämä rasittaa nuorta tutkijaa myös henkisesti. Tutkijat muokkaavatkin toimintaansa luovasti selviytyäkseen ja pärjätäkseen, Kristiina Hannukainen kertoo.

Yliopiston rahoitusmallia ollaan parhaillaan luonnostelemassa ja muuttamassa vuonna 2021 alkavaksi kaudeksi. Muutokset rahoitusmallissa tuovat muutoksia paitsi yliopistollisen tutkimuksen laskennallisuuteen myös siihen, millainen tutkimus mutta myös tutkija on arvostettu rahoitusmallin valossa.

– Haastattelemani tohtorikoulutettavat toivat esiin epäkohtia, joihin yliopistot ja niiden hallinnot voivat vaikuttaa parantamalla olosuhteita sekä turvaamalla yliopistollisen tutkijakoulutuksen aseman. Keskeistä olisi parantaa eri rahoitusmuodoilla väitöskirjaa työstävien tohtorikoulutettavien asemaa yliopistolla. Nyt olosuhteet tohtoroitumiseen ovat monella tapaa eriarvoisia niin yliopistojen välillä kuin myös yksittäisten yliopistojen tutkijakoulujen välillä, Hannukainen tiivistää.

***

KM Kristiina Hannukainen väittelee 14.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Tutkijakoulutus, tieto ja tutkijuus tietokapitalistisessa hallinnassa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, Siltavuorenpenger 3 A, sali 302.

Vastaväittäjänä on professori Keijo Räsänen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, ja kustoksena on professori Kristiina Brunila.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Yhteyshenkilöt

kristiina.hannukainen@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Mona Roininen / Helsingin yliopisto
Kuva: Mona Roininen / Helsingin yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme