Toimialakatsaus: Helsingin seudulla rakennusala vielä kasvussa, palvelualojen näkymissä varovaista toiveikkuutta

Kaikkien toimialojen liiketoiminta kääntyi Helsingin seudulla laskuun edellisvuoteen verrattuna vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Myös seudun työllisten ja työpaikkojen määrät laskivat vuoden takaiseen nähden. Helsingin seudun kauppakamarin johtajan Markku Lahtisen mukaan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski ennakkoarvion mukaan kuusi prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

”Liikevaihdon romahtaminen näkyy voimakkaimmin majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kuljetustoiminnassa, joihin matkailun tyrehtyminen ja rajoitukset ovat vaikuttaneet voimakkaimmin. Helsingin seutu on Suomen merkittävin matkailun kohdealue”, luonnehtii Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

Rakennusala vielä kasvussa

Helsingin seudun tuotannon kasvutrendi kääntyi laskuun kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ennakkoarvion mukaan tuotannon trendin lasku jatkui huhti–kesäkuussa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna seudun tuotanto oli toisella neljänneksellä arvion mukaan 4,5 prosenttia alemmalla tasolla. Koronaviruspandemia on heikentänyt suhdannetilannetta maaliskuusta 2020 alkaen nopeasti useilla päätoimialoilla.

Toimialakatsauksen mukaan pääkaupunkiseudun liikevaihto on kasvanut edellisvuodesta vuoden toisella neljänneksellä vain rakentamisessa, teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla. Työllisyys heikentyi käytännössä kaikilla toimialoilla. Rakennusala näyttäytyykin pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn valopilkkuna: alan liikevaihto kasvoi 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Rakennuskustannukset ovat nousseet samaan aikaan noin neljä prosenttia.

Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti kommentoi toimialakatsausta ja toteaa rakentamisen osalta, että vaikka rakennustyömaat ovat Suomessa selvinneet koronatilanteesta tähän asti melko pienin vaurioin, koko maan rakentamisen volyymit ovat olleet laskussa vuoden 2018 jälkeen. 

”Asumisen kysyntä painottuu vahvasti pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin. BKT:n supistuminen ja työttömyyden lisääntyminen heijastuvat ostovoimaan ja asuntokauppaan vähintään varovaisuutena ostopäätöksissä. Myös joidenkin hankkeiden kuten hotellien käynnistyspäätöksiä on lykätty koronan aiheuttaman epävarmuuden takia. Elvytystoimet esimerkiksi kestävään infrastruktuuriin ovat nyt todella tarpeen, koska kotimarkkinaan panostamisella on selkeästi työllistävä vaikutus”, Särkilahti sanoo.

Palvelualojen suhdanteissa varovaista toiveikkuutta

Helsingin seudun elinkeinorakenne on huomattavasti muuta maata palveluvaltaisempi. Erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelualojen osuudet ovat Helsingin seudulla huomattavasti suurempia kuin koko maassa. Liiketoiminta on kasvanut palvelualoista edellisvuoteen verrattuna ainoastaan informaatio- ja viestintäalalla. Alueen yritysten suhdanneodotukset heikkenivät keväällä jyrkästi, mutta kohenivat alkukesän aikana erityisesti palvelualoilla. Kaupan liikevaihdon trendin viime vuoden lopussa alkanut lasku jatkui ennakkoarvion mukaan huhti–kesäkuussa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden alan liikevaihto oli arvion mukaan kahdeksan prosenttia alemmalla tasolla.

Mall of Triplan toimitusjohtaja Kati Kivimäki kertoo, että heinäkuussa Suomen kauppakeskuksissa nähtiin jo merkittävää elpymistä – asiakkaita oli runsaasti ja myynnit lähenivät normaalitilannetta. Myös syksyllä kävijämäärät ovat olleet joka viikko kasvussa, vaikkakin työmatkalaisten puuttuminen näkyy Mall of Triplassa jonkin verran.

”Vuokrausmarkkina on käynnistynyt jälleen ja Mall of Triplaan avataan syksyn aikana useita uusia brändejä – myös kansainvälisten ketjujen ensimmäisiä liikkeitä Suomessa. Kauppakeskuksessa on leveät käytävät ja turvalliseen asiointiin panostetaan erityisen paljon. On tärkeää, että asiakkaat uskaltavat jatkossakin tulla kauppakeskuksiin. Kuluttamista ei saa lopettaa Suomessa, täytyy vaan opetella uudenlaisia toimintamalleja”, Kivimäki painottaa.

Liikevaihdon lasku jatkui myös pääkaupunkiseudun teollisuusyrityksissä.Teollisuuden työllisyys- ja palkkasumma kääntyi laskuun jo toisella neljänneksellä. Lahtisen mukaan pääkaupunkiseudulla pitääkin nyt panostaa teollisuuden ja viennin edistämiseen ja käynnistää elvytysrahalla työllisyyttä ja kilpailukykyä lisääviä investointeja.

”On huolehdittava siitä, että koronarajoituksista huolimatta yrityksillä on mahdollisuus toimia mahdollisimman kannattavasti yli poikkeustilanteen”, Lahtinen korostaa.

Helsingin seutu jää toimialakatsauksen mukaan myös muiden pohjoismaiden kasvuvauhdista. Lisäksi Helsingin alueen ja muun maan välinen kasvuero on suurinta Pohjoismaissa. ”Ruotsin ja Norjan esimerkit osoittavat, että pääkaupunkiseudun kasvu ei automaattisesti syö muun maan kasvupotentiaalia”, Lahtinen täsmentää. Toimialakatsaus vertailee pohjoismaiden metropolialueiden kehitystä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä, jossa sijaitsee 32 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Seudun yritystoiminta on erikoistunut informaatioaloihin, tukkukauppaan ja logistiikkaan sekä liike-elämän ja rahoituksen palveluihin. Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsaukset selvittävät alueen kilpailukykyä ja kehitystä säännöllisesti.