Tulevaisuudessa taloyhtiöissä maksetaan vedestä kulutuksen mukaan

Taloyhtiöiden kannalta muutos ei ole dramaattinen, sillä monessa asuntokohtaisilla vesimittareilla varustetussa taloyhtiössä vesimaksut määräytyvät jo nyt mittarin lukemien perusteella. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.

”Muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. Näihin kohteisiin on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen”, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Näissä taloyhtiöissä laki menee yhtiöjärjestyksen ohi, eli etäluettavat vesimittarit toimivat kustannusten jakamisen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi aiemmin kirjattu muuta. Yhtiöjärjestyksiä ei myöskään tarvitse pelkän vesimittariasian takia päivittää.

”Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan”, Pylsy täsmentää.

Taloyhtiöissä, joita uudistukset koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena.

Lakia valmisteltu hyvässä yhteistyössä EU-tasolta lähtien

Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainvalmisteluprosessiin, jonka aikana on tehty rakentavaa kansallista yhteistyötä eri osapuolten kesken jo siinä vaiheessa, kun direktiiviä on valmisteltu EU-tasolla.

Kiinteistöliitto pitää hyvänä ratkaisuna esimerkiksi sitä, ettei kansallinen laki velvoita taloyhtiöitä asuntokohtaiseen lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamiseen. Tämä olisi tehtyjen selvitysten perusteella ollut suomalaisissa taloyhtiöissä rahan hukkaan heittämistä. Nyt nämä rahat ovat käytettävissä todelliseen taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen. Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainsäätäjän ratkaisuun myös siitä, ettei taloyhtiöitä velvoiteta muuttamaan jo aiemmin asennettuja vesimittareita etäluettaviksi vain pelkän etäluvun vuoksi.

”Kansallisessa lainvalmistelussa suomalaiset ministeriöt ja Energiavirasto ovat osoittaneet hyvää asiantuntemusta ja ymmärrystä suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän käytännöistä ja niiden vaikutuksista energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen”, Petri Pylsy kiittää.

Petri Pylsyn mukaan lakimuutos ei tuo taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa.