Tampereen yliopisto

Tunnista lapsen kaltoinkohtelun riskiolot ajoissa! Hoitotyön suositus valmistui

Jaa
Joka kolmas lapsi maailmassa kärsii kaltoinkohtelusta ja se on edelleen valitettavan yleistä myös Suomessa. Kyse on kansanterveydellisestä, ihmisoikeudellisesta, moraalisesta ja sosiaalisesta ongelmasta, johon on puututtava nykyistä huomattavasti herkemmin. Kaltoinkohtelun riskioloja ja niiden tunnistamista varten on juuri julkaistu hoitosuositus perheiden ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten käyttöön.

Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen— Hotus-hoitosuositukseen on koottu ajantasainen, monitieteinen tutkimustieto lapsen kaltoinkohtelun riskitekijöistä ja tunnistamisvälineistä. Tavoitteena on tukea kaltoinkohtelun varhaista tunnistamista ja perhetilanteiden kokonaisarviointia, jotta jokainen lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu ja lapsen kokema kärsimys voitaisiin tunnistaa ja havaita varhain.

Hoitosuosituksen on laatinut Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilaisen suositustyöryhmä ja julkaissut Hoitotyön tutkimussäätiö.

— Lasten kaltoinkohtelua ja kaltoinkohtelun riskioloja on eri tieteenaloilla tutkittu runsaasti. Kaltoinkohtelu ei kuitenkaan ole merkittävästi vähentynyt ja se tunnistetaan edelleen heikosti, toteaa hoitotieteen professori Eija Paavilainen.

Perheessä tapahtuva lasten kaltoinkohtelu on Suomessa varsin yleistä. 4-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatussa valtakunnallisessa kyselyssä 44 prosenttia vastaajista ilmoitti lapseensa kohdistuneesta emotionaalisesta kaltoinkohtelusta ja 14 prosenttia fyysisestä kaltoinkohtelusta.

Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan vanhemman tai huoltajan alle 18-vuotiaaseen lapseen kohdistamaa fyysistä tai henkistä kaltoinkohtelua sekä hoidon ja huolenpidon laiminlyöntiä. Myös vanhempien välisen väkivallan näkeminen, väkivallan ilmapiirissä eläminen ja kuritusväkivalta ovat lasten kaltoinkohtelua. Pahimmillaan kaltoinkohtelu voi johtaa lapsen kuolemaan tai perhesurmaan.

Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijät voivat liittyä vanhempaan, perhetilanteeseen tai lapseen. Usein riskiolot syntyvät monien eri tekijöiden kasaantumisesta perheessä.

Riskitekijöitä ovat esimerkiksi taloudellinen ahdinko, työttömyys, erityislapsi ja vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä perheen ulkopuolelta tulevat paineet. Yksittäinen riskitekijä ei vielä välttämättä tarkoita kaltoinkohtelua,ja siksi perheen tilannetta ja riskitekijöitä tulee arvioida kokonaisuutena.

— Tärkeää on, että perheet ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat erilaiset riskitekijät. Jos riskiolot tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, voidaan edistää tarvittavan tuen järjestämistä perheelle ja vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä. Kaltoinkohtelua ehkäisee myös huolien varhainen puheeksi ottaminen, Paavilainen sanoo.

Riskiolojen tunnistamiseksi ja puheeksi oton avuksi on kehitetty vanhemmille suunnattu mobiilisovellus. Sovellusta voidaan käyttää myös vanhemman ja ammattilaisen välisessä keskustelussa.

— Hoitosuositusta suositellaan käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja muissa lapsi- ja perhepalveluissa sekä niillä hallinnonaloilla, joissa kohdataan lapsiperheitä kuten varhaiskasvatus, koulut ja poliisi, kertoo Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen.

Palveluja tuottavat tahot voivat hyödyntää hoitosuositusta ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä hyvinvointialueilla ja kunnissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hoitosuosituksen sisällöstä:
Hoitotieteen professori Eija Paavilainen, eija.paavilainen@tuni.fi


Hoitosuosituksen laatimisesta:
Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen, arja.holopainen@hotus.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye