Tunnista lapsen kaltoinkohtelun riskiolot ajoissa! Hoitotyön suositus valmistui
19.4.2022 09:23:47 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen— Hotus-hoitosuositukseen on koottu ajantasainen, monitieteinen tutkimustieto lapsen kaltoinkohtelun riskitekijöistä ja tunnistamisvälineistä. Tavoitteena on tukea kaltoinkohtelun varhaista tunnistamista ja perhetilanteiden kokonaisarviointia, jotta jokainen lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu ja lapsen kokema kärsimys voitaisiin tunnistaa ja havaita varhain.
Hoitosuosituksen on laatinut Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilaisen suositustyöryhmä ja julkaissut Hoitotyön tutkimussäätiö.
— Lasten kaltoinkohtelua ja kaltoinkohtelun riskioloja on eri tieteenaloilla tutkittu runsaasti. Kaltoinkohtelu ei kuitenkaan ole merkittävästi vähentynyt ja se tunnistetaan edelleen heikosti, toteaa hoitotieteen professori Eija Paavilainen.
Perheessä tapahtuva lasten kaltoinkohtelu on Suomessa varsin yleistä. 4-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatussa valtakunnallisessa kyselyssä 44 prosenttia vastaajista ilmoitti lapseensa kohdistuneesta emotionaalisesta kaltoinkohtelusta ja 14 prosenttia fyysisestä kaltoinkohtelusta.
Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan vanhemman tai huoltajan alle 18-vuotiaaseen lapseen kohdistamaa fyysistä tai henkistä kaltoinkohtelua sekä hoidon ja huolenpidon laiminlyöntiä. Myös vanhempien välisen väkivallan näkeminen, väkivallan ilmapiirissä eläminen ja kuritusväkivalta ovat lasten kaltoinkohtelua. Pahimmillaan kaltoinkohtelu voi johtaa lapsen kuolemaan tai perhesurmaan.
Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijät voivat liittyä vanhempaan, perhetilanteeseen tai lapseen. Usein riskiolot syntyvät monien eri tekijöiden kasaantumisesta perheessä.
Riskitekijöitä ovat esimerkiksi taloudellinen ahdinko, työttömyys, erityislapsi ja vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä perheen ulkopuolelta tulevat paineet. Yksittäinen riskitekijä ei vielä välttämättä tarkoita kaltoinkohtelua,ja siksi perheen tilannetta ja riskitekijöitä tulee arvioida kokonaisuutena.
— Tärkeää on, että perheet ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat erilaiset riskitekijät. Jos riskiolot tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, voidaan edistää tarvittavan tuen järjestämistä perheelle ja vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä. Kaltoinkohtelua ehkäisee myös huolien varhainen puheeksi ottaminen, Paavilainen sanoo.
Riskiolojen tunnistamiseksi ja puheeksi oton avuksi on kehitetty vanhemmille suunnattu mobiilisovellus. Sovellusta voidaan käyttää myös vanhemman ja ammattilaisen välisessä keskustelussa.
— Hoitosuositusta suositellaan käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja muissa lapsi- ja perhepalveluissa sekä niillä hallinnonaloilla, joissa kohdataan lapsiperheitä kuten varhaiskasvatus, koulut ja poliisi, kertoo Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen.
Palveluja tuottavat tahot voivat hyödyntää hoitosuositusta ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hoitosuosituksen sisällöstä:
Hoitotieteen professori Eija Paavilainen, eija.paavilainen@tuni.fi
Hoitosuosituksen laatimisesta:
Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen, arja.holopainen@hotus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yhä useampi yli 90-vuotias asuu kotona ilman virallista hoitoa27.3.2026 10:16:56 EET | Tiedote
Tervaskannot 90+ -tutkimus käynnistää uuden aineistonkeruun huhtikuussa. Pitkään kerättyä kyselyaineistoa on vastikään hyödynnetty tarkasteltaessa pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja toimintakyvyn kehitystä. Tulosten mukaan vanhoista vanhimpien ihmisten sairastuvuus on kasvanut, mutta heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan.
Älykkäiden sähköverkkojen kehitys vauhtiin miljoonarahoituksella27.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Sähköverkkojen toimintavarmuutta ja häiriönsietokykyä parantava nelivuotinen tutkimushanke saa miljoonan euron rahoituksen STEK ry:ltä. Tampereen yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteishankkeessa kehitetään älykäs kokonaisarkkitehtuuri, joka yhdistää sähköverkon reaaliaikaisen tilannekuvan, hajautetun ohjauksen ja virtualisoidun suojausautomaation. Tavoitteena on parantaa Suomen sähköjärjestelmän kykyä kestää häiriöitä ja nopeuttaa palautumista esimerkiksi myrskyjen ja kyberiskujen jälkeen.
Tampereen yliopisto kiinnosti hakijoita yhteishaussa25.3.2026 13:45:45 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yli 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 335 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Työuupumus näkyy aivoissa – uusi löydös luo pohjan uupumuksen objektiiviselle mittaukselle ja diagnostiikalle25.3.2026 10:20:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mitä uupumus tarkoittaa aivojen ja kehon tasolla. Samalla se avaa mahdollisuuden uusien mittareiden ja yksilöllisten hoitomuotojen kehittämiselle.
Traumaperäisen stressihäiriön hoidon kehittäjä vierailee Tampereen yliopistossa19.3.2026 14:15:53 EET | Tiedote
Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) psykoterapian kehittäjä Patricia A. Resick vierailee toukokuussa Tampereella luennoimassa psykoterapeuttiopiskelijoille ja muille hoitoalan ammattilaisille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

