Tunnista lapsen kaltoinkohtelun riskiolot ajoissa! Hoitotyön suositus valmistui
19.4.2022 09:23:47 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen— Hotus-hoitosuositukseen on koottu ajantasainen, monitieteinen tutkimustieto lapsen kaltoinkohtelun riskitekijöistä ja tunnistamisvälineistä. Tavoitteena on tukea kaltoinkohtelun varhaista tunnistamista ja perhetilanteiden kokonaisarviointia, jotta jokainen lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu ja lapsen kokema kärsimys voitaisiin tunnistaa ja havaita varhain.
Hoitosuosituksen on laatinut Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilaisen suositustyöryhmä ja julkaissut Hoitotyön tutkimussäätiö.
— Lasten kaltoinkohtelua ja kaltoinkohtelun riskioloja on eri tieteenaloilla tutkittu runsaasti. Kaltoinkohtelu ei kuitenkaan ole merkittävästi vähentynyt ja se tunnistetaan edelleen heikosti, toteaa hoitotieteen professori Eija Paavilainen.
Perheessä tapahtuva lasten kaltoinkohtelu on Suomessa varsin yleistä. 4-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatussa valtakunnallisessa kyselyssä 44 prosenttia vastaajista ilmoitti lapseensa kohdistuneesta emotionaalisesta kaltoinkohtelusta ja 14 prosenttia fyysisestä kaltoinkohtelusta.
Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan vanhemman tai huoltajan alle 18-vuotiaaseen lapseen kohdistamaa fyysistä tai henkistä kaltoinkohtelua sekä hoidon ja huolenpidon laiminlyöntiä. Myös vanhempien välisen väkivallan näkeminen, väkivallan ilmapiirissä eläminen ja kuritusväkivalta ovat lasten kaltoinkohtelua. Pahimmillaan kaltoinkohtelu voi johtaa lapsen kuolemaan tai perhesurmaan.
Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijät voivat liittyä vanhempaan, perhetilanteeseen tai lapseen. Usein riskiolot syntyvät monien eri tekijöiden kasaantumisesta perheessä.
Riskitekijöitä ovat esimerkiksi taloudellinen ahdinko, työttömyys, erityislapsi ja vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä perheen ulkopuolelta tulevat paineet. Yksittäinen riskitekijä ei vielä välttämättä tarkoita kaltoinkohtelua,ja siksi perheen tilannetta ja riskitekijöitä tulee arvioida kokonaisuutena.
— Tärkeää on, että perheet ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat erilaiset riskitekijät. Jos riskiolot tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, voidaan edistää tarvittavan tuen järjestämistä perheelle ja vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä. Kaltoinkohtelua ehkäisee myös huolien varhainen puheeksi ottaminen, Paavilainen sanoo.
Riskiolojen tunnistamiseksi ja puheeksi oton avuksi on kehitetty vanhemmille suunnattu mobiilisovellus. Sovellusta voidaan käyttää myös vanhemman ja ammattilaisen välisessä keskustelussa.
— Hoitosuositusta suositellaan käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja muissa lapsi- ja perhepalveluissa sekä niillä hallinnonaloilla, joissa kohdataan lapsiperheitä kuten varhaiskasvatus, koulut ja poliisi, kertoo Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen.
Palveluja tuottavat tahot voivat hyödyntää hoitosuositusta ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hoitosuosituksen sisällöstä:
Hoitotieteen professori Eija Paavilainen, eija.paavilainen@tuni.fi
Hoitosuosituksen laatimisesta:
Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen, arja.holopainen@hotus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kutsu medialle: Johtajuussymposium pohtii johtajuuden ja liiketoiminnan murrosta30.9.2026 13:06:00 EEST | Tiedote
Tämänvuotinen Johtajuussymposium järjestetään 22. lokakuuta teemalla johtajuuden ja liiketoiminnan murros. Digitalisaatio, energiamurros, geopoliittinen epävarmuus ja kestävyyshaasteet muokkaavat sekä johtamista että liiketoimintaa. Johtajuussymposium tarkastelee, miten muutosta voidaan johtaa strategisesti ja vastuullisesti sekä millaisia uusia toimintamalleja tämä aika edellyttää.
Valmistuneiden uraseurantakyselyt käynnistyvät30.9.2026 08:41:36 EEST | Tiedote
Yliopistojen valtakunnallinen uraseurantakysely käynnistyy jälleen 1. lokakuuta. Kysely lähetetään vuonna 2021 Tampereen yliopistosta valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille sekä maisterin, lääketieteen lisensiaatin tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (varhaiskasvatuksen opettaja) suorittaneille. Tohtorien uraseurantakyselyyn kutsutaan vuonna 2023 tohtorin tutkinnon suorittaneet.
Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta22.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan teknologiat voivat sekä tukea että heikentää nuorten toimijuutta, kuten tiedonhakua, sosiaalisia suhteita, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkija Saaga Härkonen muistuttaa, että keskusteltaessa ruutuajasta ja rajoituksista tulisi pohtia, miten teknologia parhaiten tukee nuoren toimijuutta.
Tutkijat kehittävät rakenteellisia ratkaisuja sähköverkon kriittisten osien suojaamiseen ulkoisilta uhkilta22.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Valmiusrakentaminen on varautumisen osa-alue, jonka rooli on noussut yhä tärkeämmäksi globaalin turvallisuustilanteen heikennyttyä. Suomessakin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita. Tampereen yliopistossa käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään tutkittuun tietoon perustuvia ja testattuja rakenteellisia suojausratkaisuja sähköverkon kriittisille kohteille esimerkiksi drooni-iskuja vastaan.
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

