Helsingin yliopisto

Tunteet tarttuvat työelämässä myös teknologian välityksellä

Jaa

Tunteet vaikuttavat töissä tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Mikko Salminen tutki tuoreessa väitöskirjassaan tunteita ja niiden tarttumista aidoissa työelämän vuorovaikutustilanteissa sekä virtuaalihahmojen avulla.

Tutkimuksessa käytetyt, tutkijan kasvoista laaditut animoidut kuvat ilmentävät vihaisuutta, surua ja iloa. Kuva: Mikko Salminen
Tutkimuksessa käytetyt, tutkijan kasvoista laaditut animoidut kuvat ilmentävät vihaisuutta, surua ja iloa. Kuva: Mikko Salminen

Työpaikalla vallitseva tunnetila vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen sekä kasvokkain tapahtuvaan ja teknologiavälitteiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työpaikan tunnetila syntyy, kun päivittäisistä tunteita herättävistä tapahtumista viestitään työtovereille ja asiakkaille. Nämä välitetyt tunteet voivat herättää tunnereaktioita havaitsijassa ja näin tunteista tulee sosiaalisia.

– Työorganisaatioiden hierarkkisen luonteen vuoksi henkilön sosiaalinen asema organisaatiossa saattaa sanattomien sääntöjen kautta vaikuttaa siihen, mitä tunteita on kulloinkin soveliasta ilmaista, sanoo Mikko Salminen, joka tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan tunteita ja psykofysiologisia reaktioita työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.

Tutkimuksessaan hän käytti itsearvioraportteja sekä psykofysiologisia mittauksia, joiden avulla tarkkailtiin aivojen sähköistä toimintaa, kämmenten hikoilua ja kasvolihasten aktivoitumista aidoissa työympäristöissä ja vuorovaikutuksessa virtuaalihahmojen kanssa.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että koehenkilöt säätelivät tunneilmaisujaan myös teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. Tunteiden tarttumista tapahtui sekä virtuaalihahmolta, että ryhmän tunnetilaa kuvaavista tekstivihjeistä.

– Se tarkoittaa, että tunne voi tarttua myös sähköpostista tai pikaviestipalvelun viestistä, Salminen sanoo.

Välitetty ryhmän negatiivinen tunnetila heikensi koehenkilön luottamusta ryhmää kohtaan.

Lisäksi tosielämän tilanteessa kasvokkain käydyssä kehityskeskustelussa havaittiin keskustelijoiden ekstraversio-persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuuksien ja tunneälyn yhteydet positiivisiin tunteisiin liittyviin itseraportointeihin ja kasvolihasaktiviteettiin.

– Jos molemmat keskustelijat olivat ekstroverttejä, oli heillä keskustelun aikana enemmän hymyilyyn viittaavaa kasvolihasaktivaatiota. Sama päti myös introvertteihin. Yleisesti ajatellaan, että ekstrovertit suoriutuvat sosiaalisista tilanteista hyvin, mutta voikin olla, että vuorovaikutustilanteessa tärkeää on myös persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuus kumppanin kanssa, Salminen täsmentää.

Hänen väitöskirjansa tulokset rohkaisevat käyttämään psykofysiologisia mittausmenetelmiä̈ aidoissa työympäristöissä tehtävissä tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Lisäksi työelämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä tunteita kannattaa tutkia laboratoriokokeilla hyödyntämällä esim. virtuaalitodellisuutta.

­– Lisääntynyt kiinnostus oman kehon mittaamiseen erilaisilla sensoreilla tulee oletetusti lisäämään kiinnostusta tähän lähestymistapaan.

FM Mikko Salminen väittelee 28.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 1, Fabianinkatu 33.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Mikko Salminen, mikko.k.salminen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksessa käytetyt, tutkijan kasvoista laaditut animoidut kuvat ilmentävät vihaisuutta, surua ja iloa. Kuva: Mikko Salminen
Tutkimuksessa käytetyt, tutkijan kasvoista laaditut animoidut kuvat ilmentävät vihaisuutta, surua ja iloa. Kuva: Mikko Salminen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomen perustuslaissa ja kansallisessa verolainsäädännössä voi olla puutteellisuuksia takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyden suhteen21.11.2018 10:33Tiedote

Suomalainen järjestelmä, jossa takautuvan verolainsäädännön käyttöä valvotaan etukäteen perustuslakivaliokunnassa ja jälkikäteen tuomioistuinten toimesta, ei välttämättä aina riitä turvaamaan lopullisen kuluttajan tai verovelvollisten oikeusturvaa, tuoreessa oikeustieteen väitöstutkimuksessa esitetään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme