Tunteet tarttuvat työelämässä myös teknologian välityksellä
Työpaikalla vallitseva tunnetila vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen sekä kasvokkain tapahtuvaan ja teknologiavälitteiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työpaikan tunnetila syntyy, kun päivittäisistä tunteita herättävistä tapahtumista viestitään työtovereille ja asiakkaille. Nämä välitetyt tunteet voivat herättää tunnereaktioita havaitsijassa ja näin tunteista tulee sosiaalisia.
– Työorganisaatioiden hierarkkisen luonteen vuoksi henkilön sosiaalinen asema organisaatiossa saattaa sanattomien sääntöjen kautta vaikuttaa siihen, mitä tunteita on kulloinkin soveliasta ilmaista, sanoo Mikko Salminen, joka tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan tunteita ja psykofysiologisia reaktioita työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tutkimuksessaan hän käytti itsearvioraportteja sekä psykofysiologisia mittauksia, joiden avulla tarkkailtiin aivojen sähköistä toimintaa, kämmenten hikoilua ja kasvolihasten aktivoitumista aidoissa työympäristöissä ja vuorovaikutuksessa virtuaalihahmojen kanssa.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että koehenkilöt säätelivät tunneilmaisujaan myös teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. Tunteiden tarttumista tapahtui sekä virtuaalihahmolta, että ryhmän tunnetilaa kuvaavista tekstivihjeistä.
– Se tarkoittaa, että tunne voi tarttua myös sähköpostista tai pikaviestipalvelun viestistä, Salminen sanoo.
Välitetty ryhmän negatiivinen tunnetila heikensi koehenkilön luottamusta ryhmää kohtaan.
Lisäksi tosielämän tilanteessa kasvokkain käydyssä kehityskeskustelussa havaittiin keskustelijoiden ekstraversio-persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuuksien ja tunneälyn yhteydet positiivisiin tunteisiin liittyviin itseraportointeihin ja kasvolihasaktiviteettiin.
– Jos molemmat keskustelijat olivat ekstroverttejä, oli heillä keskustelun aikana enemmän hymyilyyn viittaavaa kasvolihasaktivaatiota. Sama päti myös introvertteihin. Yleisesti ajatellaan, että ekstrovertit suoriutuvat sosiaalisista tilanteista hyvin, mutta voikin olla, että vuorovaikutustilanteessa tärkeää on myös persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuus kumppanin kanssa, Salminen täsmentää.
Hänen väitöskirjansa tulokset rohkaisevat käyttämään psykofysiologisia mittausmenetelmiä̈ aidoissa työympäristöissä tehtävissä tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Lisäksi työelämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä tunteita kannattaa tutkia laboratoriokokeilla hyödyntämällä esim. virtuaalitodellisuutta.
– Lisääntynyt kiinnostus oman kehon mittaamiseen erilaisilla sensoreilla tulee oletetusti lisäämään kiinnostusta tähän lähestymistapaan.
FM Mikko Salminen väittelee 28.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 1, Fabianinkatu 33.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Mikko Salminen, mikko.k.salminen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme